Kaukolämpöverkkojen tulevaisuus varmistettava

Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkojen nykytila ja lähitulevaisuuden näkymät arvioitiin ROTI 2015 -prosessissa hyviksi sekä kunnon ja toimivuuden että järjestelmien luomien mahdollisuuksien (mm. biotalous, energiatehokkuus, etämittaus) kannalta. Kouluarvosanaksi raportissa annetaan 9+.

Kaukolämpöalan vuonna 2013 hyväksymässä strategiassa keskeisiksi tavoitteiksi nostettiin asiakaslähtöisyyden pohjalta joustavuuden ja integraation lisääminen, liiketoiminnan kehittäminen palveluista ja kumppanuuksista sekä hiilineutraali tulevaisuus.

ROTI-raportissakin esiintuotujen seikkojen ohella hyvää arvosanaa voi perustella myös strategiaa tukevilla hankkeilla, joista hyviä esimerkkejä ovat muun muassa kaksisuuntainen avoin kaukolämpöverkko Skanssin uudella alueella Turussa, geoterminen kaukolämpö Espoossa sekä kaukolämmön, kaukojäähdytyksen ja aurinkoenergian integroiva Sunzeb Helsingissä.

Saneerausvelkaa ei alan mukaan verkostossa juurikaan ole. Verkot ovat vielä varsin nuoria, vanhimpien johtojen ollessa 50 ̶ 60-vuotiaita. Verkon kunto on myös varsin hyvin tiedossa laajan tilastoinnin ja muun muassa lämpökamerakuvauksin tapahtuvan verkon kunnonvalvonnan johdosta. Nykyinen kaukolämpöverkkojen korjaus- ja saneerausvauhti indikoikin koko verkoston uusiutumista 200 ̶ 300 vuodessa.

Eräs kuntoseurannan työkalu on vuosittainen Kaukolämmön keskeytystilasto. Sen perusteella kaukolämpöasiakkaiden lämmöntoimitus on syystä tai toisesta poikki keskimäärin 1,5 ̶ 2 tuntia vuodessa. Tämä tarkoittaa 99,98 prosentin toimitusvarmuutta. Pelkästään kaukolämpöjärjestelmän häiriötilanteista, kuten verkon vaurioista ja tuotantokatkoksista johtuvien keskeytysten keskeytysaika on noin puolet kokonaiskeskeytysajasta.

Saneeraustason määrittämisen sekä saneerauksen kohteiden ja ajoittamisen kriteereitä on johdon iän lisäksi paljon muitakin, kuten verkon vikahistoria, johtotyypit, maaperäolosuhteet, johdon kriittisyys toimitusvarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä tietysti kannattavuus.

Pääsääntöisesti kaukolämpöyrityksillä on ollut käytössään niin sanottu lyhyen tähtäimen perusparannusfilosofia: ”perusparannus vauriotilanteiden yhteydessä”. Menettely on ollut ja on edelleen perusteltua, jos verkon ja sen osien vaurioherkkyys on tiedossa ja hallinnassa, käyttö- ja kunnossapitotoiminta on tehokasta, yrityksen oman verkon ja sen kunnon tuntemus on hyvä, kaukolämpöveden laatu on hyvä ja verkon rakentamisen laatuun on panostettu.

Toki isommilla ja vanhimmilla kaukolämpöyrityksillä harjoitetaan myös pitkän tähtäimen ohjelmoitua perusparannussuunnittelua. Verkkojen iän kasvaessa yritysten on jatkossa syytä lisätä panostusta verkko-omaisuutensa hallintaan sekä saneerausohjelmien laadintaan ja ylläpitoon.

Korjausvelkaa ei jatkossakaan saa päästää syntymään. Toiminnan ja palvelujen monipuolistamista sekä kehitys-, pilotti- ja demonstrointihankkeisiin satsaamista tarvitaan edelleen, jotta yhä kilpaillummilla lämmitysmarkkinoilla pärjää.