Uusimman ROTI-raportin mukaan maamme rakennusten kunto jatkaa laskuaan. Asuinrakennusten osalta yksi keskeisimmistä syistä kiinteistöjen kunnon laskulle on asumismenojen huomattava kasvu, joka on ollut yli neljä prosenttia vuosittain vuodesta 2009 alkaen. Samanaikaisesti kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet hitaammin eli hitusen yli kolme prosenttia, ja työeläkkeet vain 2,3 prosenttia vuodessa. Seuraavalle neljälle vuodelle asumismenojen kasvuennuste on vähintään 3,6 prosenttia vuodessa.
Vaikka osa pankeista myöntää nyt asuntolainoihinlyhennysvapaita, kuluttajille ei jää varoja tärkeimmän kansallisvarallisuutemme eli rakennusten sekä asuntojen kunnon ylläpitoon. Tämä ei ole toimiva yhtälö, sillä rakennukset edustavat kansallisvarallisuudestamme 74 prosenttia. Rapautuminen jatkuu ja voimistuu, jos yhtälöä ei muuteta.
Asumismenoja, kuten lämmitystä, kiinteistöveroa, kotitaloussähköä, vakuutuksia, vesi- ja jätevesimaksuja, jätemaksuja sekä muita asumismenoja on tarkasteltava kokonaisuutena ja suhteutettava ne kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin. Esimerkiksi kiinteistöverotuksesta on tullut uusi varallisuusverotuksen muoto, joka ei huomioi asukkaan veronmaksukykyä. Lisäksi sillä paikataan kuntien taloutta ajamalla erityisesti yksinasuvien eläkeläisten maksukyky ahtaalle.
Kiinteistöverotuksesta on tehtävä kokonaisselvitys ja -uudistus ja sitä on muokattava kaikille kohtuulliseksi, asumismuodosta riippumatta. Samalla tavalla energiaverotusta sekä uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa olevaa moninkertaista ohjausta on purettava ja yksinkertaistettava. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa rakentamisessa ja energiatodistuksissa käytettävät energiamuotokertoimet. Ylipäätään verotuksen, asumisen sääntelyn ja kustannusten tulee olla tasapuolista, oikeudenmukaista ja kohtuullista. Kannustavalla ohjauksella, kuten energia-, korjaus- ja terveyshaitta-avustuksilla saavutetaan enemmän.
Myös hyväksi havaittua kotitalousvähennystä pitää kehittää. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavan kannustimen vuosittainen määrä henkilöä kohden on 10 000 euroa. Vähintä mitä Suomessa voidaan tehdä, on korottaa kotitalousvähennyksen määrää, laajentaa se kattamaan myös suunnittelutyö ja kuntotarkastukset ja -tutkimukset sekä kaksinkertaistaa vähennyksen määrä yksineläjien osalta. Kotitalousvähennyksen avulla torjutaan niin harmaata taloutta kuin luodaan uusia työpaikkoja sekä ylläpidetään kiinteistöjen kuntoa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kiinteistöverotusta ja kotitalousvähennystä uudistettava”