Kiitos palautteesta – se ohjaa kehittämistä

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Kysyimme kesänkorvalla Rakennuslehden lukijapaneelilta, miten lehteä voisi ja pitäisi kehittää. Paneeliin kuuluu viitisensataa Rakennuslehden lukijaa. Kiitos vastauksista! Ja kiitos kannustavasta palautteesta.

Moni vastaaja piti lehteä nykyisellään hyvänä, eikä suuria muutospaineita näyttäisi olevan. Monta tärkeää huomiota kyselystä kuitenkin nousi. ”Juttuja ympäri Suomea. Ei pääpainoa pääkaupunkiseudulle”, muistutti eräs vastaaja. Tätä pidämme ydinasiana ja toivomme, että esimerkiksi työmaille – ympäri Suomen – pääsee taas tutustumaan, kun koronatilanne helpottaa.

Vastauksissa toivottiin lisää juttuja monilta aihealueilta, mikä tietysti osaltaan kertoo Rakennuslehden lukijakunnan laajuudesta. Lukijoita on kaikilta rakentamisen osa-alueilta ja nykyisin myös yhä enemmän erilaisilla koulutustaustoilla. Pyrimme jatkossakin kertomaan rakentamisesta mahdollisimman monesta näkökulmasta, mutta niin, että jutut olisivat kiinnostavia kaikille lukijoille ja tarjoaisivat kokonaiskuvan rakentamisesta. Toki aihevalinnat voivat hetkellisesti painottua suuntaan tai toiseen, mutta tavoitteena on tasapainoinen kattaus rakentamisen eri osa-alueista.

Panelistien huomiot ja muut lukijakyselyt ovat tärkeää polttoainetta, kun pohdimme loppuvuoden aikana, millaista Rakennuslehteä teemme ensi vuonna ja miten paperi- ja verkkolehteä uudistetaan. Lisää kehitysideoita voi laittaa vaikkapa tämän jutun kommenttikenttään tai sähköpostilla.

Mutta ennen kuin seuraavia askeleita aletaan tarkemmin suunnitella, on aika vetää kesäloman verran henkeä. Se on varmasti kaikille rakennusalallakin toimiville kaivattu tauko koronakevään jälkeen.

Toivotan kaikille lukijoille ja yhteistyökumppaneille rentouttavaa kesää!

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Kiitos palautteesta – se ohjaa kehittämistä”

  1. Tämän artikkelin mukaan kyseinen paneeli koostui perinteisistä äijistä, jotka eivät missään nimessä halua esittää mitään kritiikkiä etteivät joutuisi itse valokeilaan. Tapio tällä kommenttipalstalla annetaan jatkuvasti palautetta jutuista. Annettu palaute on 1000-kertaisesti arvokkaampaa, kuin teidän oman pikku lukijaraadin palaute, sillä tänne palstalle kirjoittavat haluavat lukea laadukkaita rakennusalaa koskevia juttuja, artikkeleiksi verhottujen mainosten sijasta.

    1. Täysin sama mieltä aloituskommentoijan kanssa. Suomessa ei uskalleta yleisestikkään kritisoida vaan kaiken pitää olla mahtavaa, fantastista tai muuten vain kliffaa.

  2. Olen aloittajan kanssa samaa mieltä: artikkeleiksi naamioidut mainokset saavat liikaa juttutilaa. Lisäksi kaipaisin tutkivia juttuja: miksi esim. Jyväskylän seniori/palvelutalokompleksi paloi niin helposti? Ei betoninen parveketorni kovin helposti pala. Ei kai asiassa vaan peitellä puurakentamisen ongelmia? Miksi parveketorni paloi kuin soihtu? Miksi palo levisi naapuritaloon? Oliko suunnittelussa/toteutuksessa virheitä?

  3. Rakennusalan tutkivajournalismi muuten poissaa totta tosiaan läsnäolollaan. Saisiko toimitukselta selkeän vastauksen miksi ette uskalla kritisoida alan selkeästi suuria epäkohtia vaan kaikkea hehkutetaan aina hienoksi ja fantastiseksi. Tyyli on välillä kuin poliitikoilla. Ala ei kehity eikä pääse ikinä eteenpäin jos sitä ei uskalleta välillä myös runnoa sisältäpäin.

  4. Kiitos kommenteista! Pari jatkokommenttia:

    1) Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä tarkoitatte ”artikkeleiksi naamioiduilla mainoksilla”? Rakennuslehden kaikki jutut on kyllä puhtaasti journalistisin periaattein tehtyjä eli juttujen sisältöön voi vaikuttaa vain toimitus.

    2) Pyrimme koko ajan tuomaan uutta tietoa rakennusalasta ja ajankohtaisista teemoista. Esimerkiksi toimittajamme Mikko Kortelainen on palkittukin tutkivasta journalismista alan palkinnolla.

    3) Emme mielestäni kaihda vaikeita asioita. Ongelmia pitää käsitellä, mutta pidän tärkeänä, että lehden palstoilla pyritään myös löytämään ratkaisuja ongelmiin. Olennaista on kertoa myös onnistumisista ja kiinnostavista hankkeista – ja niitähän rakennusalalla on paljon. Laitan tähän alle ihan vaan esimerkiksi muutaman linkin juttuihin, joissa on nostettu keskusteluun alan haasteita, isompia tai pienempiä.

    4) Lukijapaneelista vielä sen verran, että siinä on mukana yli 500 Rakennuslehden lukijaa. He vastaavat nimettöminä kyselyihin, joita teemme yleensä kerran kuussa. Eli sana on siellä vapaa. Kuten täällä verkkokeskustelussakin.

    https://www.rakennuslehti.fi/2020/08/helsingin-katutoiden-villi-lansi-yllatti-laaduntarkkailijoiksi-palkatut-opiskelijat/
    https://www.rakennuslehti.fi/2020/03/onko-se-vaatehuone-yit-rakentaa-ikkunattomia-makuuhuoneita-kalasatamaan/
    https://www.rakennuslehti.fi/2020/05/suomessa-tyoskentelee-laittomasti-jopa-tuhansia-ukrainalaisia-rakennusmiehia/

  5. 1)Tämä lehti 26.8. on vähän huono esimerkki, mutta Varten ”projektiuutiset” on Vartelle ilmainen mainos.Viimeksi kun asiasta lehteä moitin, Seppo Mölsä kävi kimppuuni. 2) Saisi Mikko terävöittää tutkimistaan, kuten maininnastani Jyväskylän senioritalon palosta totesin. Voihan juttu tietysti olla tekeilläkin. Ja voihan mennä Jyväskylän rakennusvalvontaan katsomaan suunnitelmia. Ei ole kuin 500 km ajo ja päivän meno 3) Ainakaan nuo mainitut jutut eivät edusta kovin erikoista tutkivan journalismin tasoa 4) Onhan se hyvä, että sana on vapaa. Esim. Aamulehteen ei saa mitään kommenttia, joka on a) kaupungin toimintaa kritisoiva b) ratikkaa vastaan c) puukerrostaloa vastaan.

  6. Ethän Tapani nyt vain pakene tätä kritiikkiä, joka kohdistuu näihin artikkeleiksi verhottuihin mainoksiin. Miksi et käsitellyt sitä vastauksessasi vaan pyrit sivuuttamaan aiheen täysin?

  7. En toki pakene. Lukijoilla on varmasti erilaisia kiinnostuksenkohteita. Näemme esimerkiksi verkkosivujen tilastoista, että tällaiset projektiuutiset ovat hyvin luettuja juttuja. Minusta on rakennusalan lehdelle hyvin luontevaa kertoa mitä ja mihin rakennetaan ja kuka rakentaa. Se on ihan perusuutisointia. Monia alalla toimivia varmasti kiinnostavat esimerkiksi kilpailijoiden hankkeet.

    1. Pelkkä klikkausten määrä ei tee jutusta hyvää. Ongelma on siinä, että lehti ei julkaise jokaisen rakennusliikkeen jokaista projektia. Samalla nämä liikkeet joita mainostatte ilmaiseksi, ostavat usein myös maksullisia mainoksia lehdestänne. Onko tämä mielestänne eettisesti oikein?

      Lisäksi vielä painatte jotain huuhaa purjehdusjuttuja näiden samojen rahaa käyttävien yritysten toimihenkilöistä. Tämä toiminta tekee rakennuslehdestä enemmän projektiuutiset-tyyppisen mainosplakaatin, kuin riippumattoman rakennusalan julkaisun.

      On ihan ok olla mainoslehti, mutta olkaa sitä rehellisesti. Mikäli haluatte olla riippumaton rakennusalan media, niin olkaa sitä. Lopettakaa mainosartikkelit ja panostakaa aidosti siihen laadukkaaseen journalismiin. Tätä nykyä lehden jutuista 80% on lukukelvottomia, asiavirheiden tai mainonnalisuuden takia.

  8. Kummasti jäi tämä keskustelu toimituksen osalta kesken. Onko niin että vain oikeanlainen palaute hyväksytään?

    1. Suomessa on vallalla kulttuuri jossa ikävistä asioista ei keskustella vaan ne painetaan sivuun muutamalla korulauseella. Kaiken pitää olla jatkuvasti fantastista ja upeaa vaikka tiedettäisiin, että päin persettä menee.

Vastaa käyttäjälle Tapio Kivistö Peruuta vastaus