Teline- ja sääsuojausala on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Markkinan koko on nyt noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, ja kuluvalle vuodelle ennustetaan viiden prosentin kasvua. Alan tehtävä on laajentunut kuin huomaamatta turvallisten työolosuhteiden toteuttamisesta siihen, että luodaan työmaille yhä tehdasmaisempia, työn tuottavuutta parantavia olosuhteita. Näkyvimpänä esimerkkinä tästä on sääsuojauksen yleistyminen.
Rakennustyömaiden kosteudenhallintaan onkin kiinnitetty kuluneen vuosikymmenen aikana yhä enemmän huomiota. Kosteusvahingoista johtuvat välittömät ja välilliset kustannukset ovat kansantaloudellisestikin merkittäviä.
Rakennusala on herännyt tähän haasteeseen. Selkeä askel eteenpäin oli maaliskuun puolivälissä allekirjoitettu yhteinen sitoumus onnistuneen kosteudenhallinnan ja terveellisen rakennuksen puolesta. Sitoumuksen allekirjoittajina olivat ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT, Rakli ry, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry, Rakentamisen Laatu Rala ry ja SKOL ry. Rakennusala pyrkii vapaaehtoisin toimin siihen, että kosteudenhallinnan pahimmat virheet vältetään jatkossa. Työkaluina tässä ovat kosteudenhallintakoordinaattorien käyttö ja kosteudenhallintaselvitysten laatiminen.
Uutta on sen korostaminen, että onnistunut kosteudenhallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan kaikissa vaiheissa. Rakennuttajan on varauduttava kosteudenhallinnan kustannuksiin ja tunnistettava keskeiset riskit. Suunnittelijoiden tulee suunnitella rakenteet kosteudenhallinnan kannalta järkevästi toteutettaviksi, ja rakentajan tulee hoitaa käytännön kosteudenhallinta työmaalla. Rakennuksen käyttäjilläkin on vastuu, sillä huonolla ylläpidolla hyvinkin toteutettu rakennus saadaan pilattua. Koko toimintaketjusta on tunnistettu kymmenen keskeisintä riskiä Kuivaketju10-riskilistalla. Näiden riskien toteutuminen pyritään torjumaan ja tehdyt toimenpiteet todentamaan.
Teline- ja sääsuojausala pystyy auttamaan lähinnä kahden Kuivaketju10:n riskin hallinnassa. Ensinnäkin voimme sääsuojarakenteilla ja varastoteltoilla suojata materiaaleja sekä rakenteita kastumasta. Toisaalta voimme huolellisesti toteutetulla sääsuojalla ja telinepeittämisellä estää sadeveden pääsyn ulkoseinärakenteiden sisälle. Kaikki muu jääkin ketjun muiden toimijoiden tehtäväksi.
Sääsuojaus voi tuntua vain lisäkustannukselta. Mutta mikä on pilaantuneiden materiaalien hinta? Tai homevaurioita kohdanneen asuntorakentajan mainehaitan hinta? Toisaalta, myydäänkö sääsuojan alla rakennetut asunnot nopeammin ja paremmalla hinnalla? Myös aikasidonnaisilla kustannuksilla on merkitystä. Esimerkiksi tyypillistä koulun korjaushanketta voidaan lyhentää jopa yhdellä kuukaudella, kun kohde toteutetaan sääsuojan alla. Näin työmaan käyttö- ja yhteiskustannuksista on saatavissa säästöä, joka on yli prosentti hankkeen rakennuskustannuksista.
Teline- ja sääsuojausala kehittää palveluitaan jatkuvasti. Jatkossa kuivana rakentaminen yleistyy vääjäämättä osana Kuivaketju10:n mukaista toimintaa. Mutta tämä ei ole päätepysäkki. Seuraava askel on siirtyä yhä enemmän siihen suuntaan, että työmaan olosuhteet olisivat lähempänä tehdasolosuhteita. Silloin puhutaan hyvin valaistuista ja lämpimistä työolosuhteista kaikkina vuodenaikoina. Ja siitä, miten tätä kaikkea hallitaan digitaalisin apuvälinein.
Suomen ilmasto ja tuottavuus ei ole se paras yhdistelmä. Lumenluonti ei varmasti ole tehokkain tapa aloittaa työpäivää. Onneksi asialle on tehtävissä jotain. Jatkossa emme tuota vain turvallisia työolosuhteita vaan myös olosuhteita, joilla voimme edistää asiakkaidemme työn tuottavuutta rakennustyömaalla.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kuivaketjusta tuottavuuteen”