Rakennusvalvoja ei sairasta ensi vuoden alusta alkaen

Eniten porua rakentamislain korjaussarjassa on aiheuttanut pykälä 68 a. Siinä puhutaan rakentamisluvan käsittelyajasta.

Jos lakimuutosehdotukset menevät sellaisenaan läpi, pitää ensi vuoden alusta lähtien lupapäätös saada kolmessa kuukaudessa siitä hetkestä, kun rakentamislupahakemus liitteineen on vastaanotettu rakennusvalvonnassa.

Ajatus on kaunis. Sujuvoitetaan rakentamista, vähennetään byrokratiaa, lopetetaan nysväys ja silleen.

***

Monessa rakennusvalvonnassa ollaan ympäristöministeriön ehdotuksesta kauhuissaan.

Määräajan täyttäminen onnistuu suurimmassa osassa hakemuksia helpostikin, mutta myöhästymisen musta varjo leijuu rakennusvalvojan pään päällä. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta lisää se, että valvoja ei voi vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä aikarajaan pääseminen vaatii.

Lausunnolla olleet korjaussarjan tekstit saivat runsaasti palautetta rakennusvalvonnoilta ympäri maata.

Vaalan kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Kunnan lausunnossa todetaan kolmen kuukauden ehdottoman määräajan rakentamisluvan käsittelylle olevan ”miltei mahdotonta”.

Vaalan rakennusvalvonnalla on tilat kunnanvirastolla. Valvonnassa on töissä kaksi henkilöä: viransijainen rakennustarkastaja Hannu ja palvelusihteeri Maija. Maijalla on koko teknisen osaston puoli hoidettavanaan, joten pelkästään rakennusvalvonta-asioihin hän ei pysty keskittymään. Resursseja on siis jotakin yhden ja kahden henkilön väliltä. Rakennuslupia on Vaalassa viime aikoina myönnetty parhaimmillaan yli 200 luvan vuosivauhtia.

Monella suomalaisella pikkupaikkakunnalla rakennusluvat hoituvat jo nyt sutjakkaasti, kunhan lupahakija toimittaa rakennusvalvontaan kaikki vaadittavat asiakirjat. Sen sijaan jos kyseessä on isompi tai monimutkaisempi hanke, niin kolmen kuukauden aikarajan kanssa ollaan veitsi kurkulla.

Hakemuksia pitää joskus täydentää lisäselvityksillä. Rakennusvalvonnat pyytävät muilta viranomaisilta lausuntoja. Kunnilla ei ole mandaattia esittää lausunnonantajille aikatauluvaatimuksia. Niinpä oman kolmen kuukauden aikatauluvaatimuksen täyttyminen voi olla toisen tahon hallussa.

Paljon ratkaisee esimerkiksi se, miten nopeasti yksittäinen ely-keskuksen tai pelastuslaitoksen työntekijä ehtii lausuntopyyntöön perehtyä ja lopulta lausunnon kirjoittaa.

Lupahakemuksia jätetään eniten helmi–toukokuussa. Ongelmaa pukkaa, jos lupahakemuksia pompsahtaakin iso nippu lupatoimistoon juuri ennen loma-aikoja.

Kaikissa kunnissa ei ole mahdollisuutta loma-aikojen sijaisten hankintaan tai saamaan sijaista esimerkiksi venyneen rekrytointiprosessin aikana. Sairastumisista puhumattakaan. Toivottavasti Hannu ei Vaalassa sairastele liikoja.

On myös epäilty, että ministeriön sääntelyaikomus pakkoaikarajoineen voi heikentää rakennustarkastajien työn houkuttelevuutta ja entisestään pahentaa resurssipulaa.

Aikataulupaine näkyy siinä, miten kunnat tulevat priorisoimaan hakemusten käsittelyä, koska kunnille tulee korvausvastuu kolmen kuukauden ylittävistä lupapäätöksistä.

Kunnan on korvattava hakijalle viivästyksestä aiheutunut vahinko. Lupahakemuksen käsittelyn viivästymisestä kunnan olisi palautettava rakennuslupamaksusta 20 prosenttia kultakin viivästyksen viikolta, ellei viivästys ole aiheutunut hakijasta.

Kunnan on jatkossa järkevää keskittää resurssinsa sellaisiin lupahakemuksiin, joista aiheutuvat sanktiot ovat suurimpia. Kiirehtimällä kalliiden rakennuslupien käsittelyä asetetaan edullisten lupamaksujen hakemukset odottamaan.

Kolmen kuukauden aikaraja todennäköisesti lisäisi kielteisiä rakennuspäätöksiä.

***

Samaan aikaan toisaalla.

Urakoitsija Per odottaa rakennuslupahakemuksen käsittelyä jopa vuoden. Aivan liikaa siis. Hanke viivästyy, turhautuminen ei.

Onneksi pykälään 68 a haetaan nyt kompromissia. Kunnat toivovat pykälään ylivoimaisen ulkopuolisen esteen täydennystä.

Siirtymäaikakin tulisi tarpeeseen.

Jos eduskunta päättää lakimuutoksista esimerkiksi joulukuussa, tulee tammikuun alku rakennusvalvontoja vastaan kuin nyrkki.