Infra

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että jo pitkään suunnitteilla olleen Helsingin keskustatunnelin rakentaminen ei ole lähivuosina mahdollista rahoitussyistä. Virasto teetti keskustatunnelin maksujärjestelmästä toteutettavuusselvityksen. Sen mukaan tunnelia ei voida rahoittaa pelkästään käyttömaksuilla. Käyttömaksut riittäisivät kattamaan tunnelin rakentamis-, ylläpito- ja käyttökustannuksista vain noin kolmas-neljäsosan.

Suomen luonnonsuojeluliitto tyrmää Kemijoki Oy:n tiistaina 18. tammikuuta julkistaman selvityksen sisältämät esitykset uusista Lapin tekoaltaista. SLL:n mukaan altaat olisivat ympäristölle vahingollisia ja lainvastaisia.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) pitää Kemijoki Oy:n perusteluita uuden tekoaltaan tarpeesta aiheellisina. Ne eivät kuitenkaan ohita tosiasiaa, ettei Natura-alueisiin kovin helposti kajota.

Englantilainen timanttiyhtiö Mantle Diamonds aloittaa ympäristövaikutusten arvioinnin Kaavin Lahtojoen timanttialueella Pohjois-Savossa. Aloituskokous pidettiin Kaavilla tiistaina. Vuoden verran vievä YVA-menettely koskee noin 113 hehtaarin aluetta. Arvioiden mukaan Lahtojoella louhittaisiin seitsemän vuoden aikana maa-ainesta noin 1,9 miljoonaa tonnia vuodessa.

Itä-Lappiin Kemijoen ylävesille pitkään haviteltua tekoallasta aletaan jälleen puuhata toden teolla. Altaan tarvetta perustellaan nyt tulvasuojelulla, jonka ohessa saataisiin lisää tehoa energiantuotantoon. Uudesta lähestymistavasta kertoo jo nimi. Tällä kertaa puhutaan monitoimialtaasta.

Rakentamisen monialayritys VRJ Group on ostanut viher- ja ympäristörakentamiseen erikoistuneen kangasalalaisen Pikon Taimisto Oy:n osake-enemmistön. Yrityskauppa vahvistaa merkittävästi VRJ Groupin viher- ja ympäristörakentamisen osaamista. VRJ Groupin markkina-aluetta ovat tähän asti olleet pääasiassa Oulu ja pääkaupunkiseutu, kun taas Pikon Taimisto on toiminut lähinnä Pirkanmaalla.

Maarakennusalan konekustannusten vuotuinen nousuvauhti kiihtyi selvästi joulukuussa. Alan konekustannukset nousivat 4,8 prosenttia vuoden 2009 joulukuusta vuoden 2010 joulukuuhun. Kustannuksia nosti etenkin polttoaineiden kallistuminen. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maarakennusalan konekustannusindeksistä.

Maarakennusalan kustannukset nousivat 2,5 prosenttia vuoden 2009 joulukuusta vuoden 2010 joulukuuhun. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat erityisesti polttoaineiden, energian ja metallituotteiden kallistuminen. Kokonaisindeksin nousua hillitsi puolestaan työvoimakustannusten aleneminen. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maarakennusalan kustannusindeksistä.