Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat – huomio ikkunoihin, valaistukseen ja ilmanvaihtoon

Uusia rakennuksia koskevat energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät lausunnolle lähetetyssä maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä sen asetusluonnoksissa.

Rajattu sisältö

Ole hyvä ja kirjaudu sisään tai rekisteröidy uudeksi käyttäjäksi hankkiaksesi lukuoikeus Rakennuslehden uutisarkistoon. Rajatussa uutisarkistossa ovat kaikki yli 30 päivää vanhat artikkelit.

Johanna Aatsalo

11 vastausta artikkeliin ”Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat – huomio ikkunoihin, valaistukseen ja ilmanvaihtoon”

  1. Kaksi kysymystä: 1. onko Suomi tämän jälkeen varmasti ’maailman paras’ tässä asiassa ? 2. Mitä Suomi siitä hyötyy ja mitä riskejä tähän sisältyy ?

  2. Hienoa, että toimivia ratkaisuja löytyy. Mikä mahtaa olla paras tietolähde, mihin niitä on yksityiskohtaisemmin koottu?

  3. Kannattaa tutustua esimerkiksi RIL 249-2015 Energiatehokas asuinrakennus – kohti lähes nollaenergiarakentamista -julkaisua, joka ilmestyi päivitettynä viime vuoden lopussa.
    Toinen asiaa sivuava teos on RIL 267-2015 Käyttäjälähtöinen älyrakennus – suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito.

  4. Määräyksissä ollaan hakoteillä silloin, jos jäädyttämiseen tarvitaan enemmän energiaa mitä lämmittämiseen.

  5. Elämme edelleen yhden totuuden maassa. Ongelman rajauksilla saadaan lopputulos ohjattua haluttuun suuntaan.

    Ottakaapa näissä laskelmissa huomioon myös materiaalien, rakenteiden ja rakentamisen vaatima energiankukutus, sekä huolto/ylläpito ja saasteet ja jätteet, ympäristön kustannukset.

    Mitäpä, jos omakotirakentaja saa suurimman osan rakennusmateriaaleista omalta tai naapurin kiinteistöltä, energian auringosta, maasta ja metsästä ja rakentaa pääosin itse? Oma kaivo, harmaiden vesien imeytys kentälle ja maatuvien jätteiden kompostointi ja hyödyntäminen kasvimaalla. Mitä tapa on edullisin ja ympäristöystävällisin? Nyt rakentaminen halutaan monopolisoida tekniikkafirmoille ja maksimoida verotulot puolueiden sumplittaviksi. Olemme orjia, joiden kahleita kiristetään pikku hiljaa. Miten pitkään annamme heidän sen viedä?

    TTIP neuvotteluissa kaavaillaan suurfirmoille veto-oikeutta lainsäädäntöömme ja oikeutta haastaa valtio välimiesoikeuteen. Jos näin käy, niin kansalaisilla tulee olla sama oikeus. Vaalit eivät riitä, koska puolueet eivät niiden kautta muuta kansalle tuhoisaa politiikkaansa eikä terve järki lisäänny niiden johdossa.

  6. Mietin vain, että miten Suomen energiavaatimukset vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillintään koko maailman mittakaavassa?

    1. Nyt ei ole kyse siitä. Talousjärjestelmä perustuu jatkuvaan velanottoon. Poliitikot ovat antaneet pienelle joukolle pankkiireja ”oikeuden” painaa rahaa tyhjästä ja lainaavat sitä heiltä, vaikka voisivat tehdä sen itse ilman korkoa. Tästä seuraa kaikki muu. Velka, sodat, kriisit.

      Kulumme kasvavat ja niitä halutaan tahallisesti kasvattaa, jotta joutuisimme ottamaan yhä lisää velkaa. Veroja ja maksuja nostetaan jotta voimme maksaa noille pankkiireille ja tietysti elättää heidän lakeijoitaan. Ihmiset yritetään jakaa eri ryhmittymiin ja riitelemään keskenään. Näkyvät johtajat ovat useimmiten nukkehallitsijoita ja heidätkin yritetään pitää kiireisinä, jotta eivät ehdi ajatella liikoja.

      Näin on jatkunut jo satoja vuosia. Itsenäinen omavarainen ihminen on heille kauhistus ja se yritetään tehdä mahdollisimman vaikeaksi ja kalliiksi. Kiinteistöveroilla ja perintöveroilla sellaisiakin sukuja saadaan rankaistua ja vähitellen ulosmitata heidän omaisuutensa. Toki virkamiesten oma tarve vallankäyttöön ja sen näyttämiseen tuo omat mausteensa. Luontohan tässä on kärsinyt eniten. Ja ihan turhaan. Asiat voitaisiin hoitaa toisinkin.

    2. Minä olen myös miettinyt tätä. Ja mitä merkitystä maailman mittakaavassa Suomen toimilla on muutenkaan. Esim. naisten oikeuksiin sillä ei ole mitään väliä miten täällä naisia kohdellaan. Ihan hyvin voisi poistaa äänioikeuden ja oikeustoimikelpoisuuden ylipäänsä. Ja lastenoikeudet on kans turha kuluerä. Orjuus pitäisi palauttaa, niin saataisiin hyvää työvoimaa.

      Muuten Suomen osuus Euroopan väestöstä on 1%, sähkönkäytöstä 2% ja lämmityksestä 3%. Eli henkeä kohden olemme sieltä kuluttavimmasta päästä (varmaan maailman mittakaavassakin).

  7. Kyllä jämpti on niin, että kuuluessamme EU:hun meidän on noudatettava Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD), minkä mukaan myös Suomessa kaikkien uusien rakennusten osalta on oltava lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä. Monien ko. rakennusten hankevalmistelu on jo aloitettu eli sitä varten on vastuullisten toimijoiden toimesta jo määritelty kustannusoptiaalisia nZEB -vaatimusrajoja sekä osoitettu ratkaisuja, joilla saavutetaan vähintäänkin ko. rajat. Koko maailmassa on kaikkien yhteisvastuullisesti tähdättävä siihen, ettei jossain vaiheessa olla jotain miljardin ilmastopakolaisen vastaanottotilanteessa! Toki tiukentuvat määräykset eivät saa kasvattaa rakennusten käyttäjien terveysriskejä.