Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat – huomio ikkunoihin, valaistukseen ja ilmanvaihtoon

Uusia rakennuksia koskevat energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät lausunnolle lähetetyssä maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä sen asetusluonnoksissa.

Rakenteellisen energiatehokkuuden osalta määräysehdotus ei esittänyt muutoksia, kuten ei lain ja asetusten taustalle tehty ja valmisteleva FinZEB-työkään.

Rakennuslehden saamien ensikommenttien mukaan rakennusten käyttöön, ylläpitoon, koulutukseen ja suunnitteluun sekä rakentamiseen tulee lisää vaativuutta.

Asetusluonnoksissa sähkön energiamuotokerroin laskettiin 1,7:stä 1,2:een ja kaukolämmön 0,7:stä 0,5:een eikä U-arvoja muutettu. Energiamuotokertoimien muutos nykyisestä alentaa E-lukujen tasoa.

”Nyt ehdotettuja E-lukuja ei voida suoraan verrata vuodelta 2012 olevien määräysten E-lukuihin, sillä energiamuotokertoimien arvot pienenevät aiemmista noin 30 prosenttia kaukolämmön, sähkön ja kaukokylmän osalta”, FinZEB-hankkeen toteutukseen osallistunut Granlundin konsultti Erja Reinikainen toteaa.

Ei yllättäviä keinoja

Keskeisimmät keinot E-lukutasojen saavuttamisessa eivät yllätä. Niihin kuuluvat rakennuksen tiiviys ja hyvät ikkunat.

”Talotekniikassa ne ovat ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyvä hyötysuhde ja kattavuus sekä tarpeenmukainen ilmanvaihto. Mukana ovat myös energiatehokas valaistus ja sen ohjaus läsnäolon ja luonnonvalon mukaan”, Reinikainen sanoo.

Energiatehokkuuden paranemisen lisäksi energiamuotojen kertoimien muutos vaikuttaa opetusrakennusten määräystason noin 40 prosentin kiristymiseen. Energiatehokkuusvaatimuksen kiristyminen on samaa luokkaa kuin FinZEBissä on ehdotettu.

Lämpöhäviöiden tasauslaskennan vaatimus säilyy, ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteen vertailutasoa nostetaan 55 prosenttiin nykyisestä 45:stä.

”Tämä kaventaa lämmön talteenoton kompensointivaikutusta nykyisestä. Tasauslaskennan läpimeno ei tuottane ongelmia normaaleissa rakennustyypeissä.”

Toisaalta E-luvun laskennassa ei huomioida esimerkiksi sairaaloiden erikoistilojen jatkuvaa jäähdytystä. Reinikaisen mukaan tällaisiin tapauksiin liittyvät hukkalämmön kierrätysratkaisut lämpöpumppujen avulla on tarkasteltava kohteen todellisen energiankulutuksen, ei E-luvun kautta.

Lisävaatimuksia suunnittelijoille

Sweco Rakennetekniikan kehitysjohtaja Juha Valjus näkee ehdotuksen tuovan lisävaatimuksia suunnitteluun ja toteutukseen. Onneksi rakennusfysiikan osaaminen on kohenemassa suunnittelijoiden keskuudessa.

”Esimerkiksi ryömintätilan olosuhteet ja routaeristys muuttuvat haasteellisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi, kun paksunnetaan rakennuksen vaipan eristystä. Ryömintätilaan, joka on muutenkin haastava suunnittelu- ja toteutuskohta, siirtyy paremmin eristetyn alapohjan kautta vähemmän lämpöä, ja tällöin suhteellinen kosteus nousee. Suunnitteluosaamisen merkitys muiden tekijöiden rinnalla kasvaa entisestään”, Valjus sanoo.

Rakenteiden U-arvoja voidaan Valjuksen mukaan joissakin tapauksissa pienentää.

”Aina ei ole järkevää paksuntaa rakenteita kohtuuttomasti, vaan kannattaa pyrkiä rakenteiden, tekniikan, rakennuksen muodon, sijoittelun ja esimerkiksi aurinkosuojauksen avulla pääsemään järkevään lopputulokseen. Paksummat rakenteet toimivat usein hyvin mutta saattavat olla vikaherkempiä. Ne edellyttävät tarkempaa suunnittelua ja toteutusta.”

Vapaa henki

Skanska Talonrakennuksen talotekniikan suunnittelupäällikkö Pellervo Matilainen pohtii ehdotuksen E-lukujen vaihtelevuutta eri luokkien välillä.

”Asuinkerrostalossa määräystaso on saavutettavissa, ja olemme omassa tuotannossamme jo hyvin lähellä tätä. Toimistopuolella tavoitteet ovat mielestäni tiukkoja. Pitää oikeasti miettiä, millä teknisillä ratkaisuilla niihin päästään”, Matilainen kertoo.

Hänen mukaansa Skanskan peruspäiväkotituotannossa ollaan myös lähellä uusia vaatimuksia.

”Yleisesti kiristyksen hajonta on aika suuri. Toimistoissa vaatimustaso on tiukempi. Skaala pitäisi olla tasaisempi. Ehkä asuinrakennusten tasoa on kiristetty maltillisemmin, ettei synny paineita kustannusnousuun.”

Tärkeintä Matilaisen mielestä on lakiehdotuksen henki, jossa vaadittavaan E-lukuun tarvittavat menetelmät ovat vapaita.

Haussa neutraliteetti

Talonrakennusteollisuuden asiamies Jani Kemppaisen mukaan ehdotukset noudattelevat pitkälti FinZEBin tuloksia ja ovat perusteltuja.

”Esimerkiksi taseraja on nyt tontin raja eikä FinZEBin ehdotuksen laajempi alue. Energiaoperaattoreiden ja kiinteistönomistajien yhteishankkeet ovat sallittuja, niistä ei vaan saa apuja E-lukua laskettaessa”, Kemppainen toteaa.

Hänen mukaansa lämmitysenergian tarvetta laskiessa voidaan poiketa taulukkoarvoista, jos suunnitelmilla voidaan osoittaa parempaa energiatehokkuutta ja pienempää lämmitysenergian tarvetta. Jotain on kuitenkin unohdettu.

”Lämpimän käyttöveden osuus energiatarpeesta kasvaa lämmitystarpeen pienentyessä. Mikäli halutaan innovaatioita lämpimän käyttöveden vähentämiseen, se tulisi saada hyödyksi myös energiatarpeen laskemiseen.”

Aikaisemmin määräyksissä oli helpotus koskien hirsirakentamista. Tämä on nyt poistettu, ja sen tilalle on hallitusohjelmasta tullut merkittävä helpotus kaikkia rakennustyyppejä koskevalle massiivipuurakentamiselle.

”Tätä emme kannata, vaan ajamme teknologia- ja materiaalineutraliteettia kaikessa rakentamisessa. Kaikilla materiaaleilla pitäisi olla sama lähtöviiva.”

 

 

Johanna Aatsalo

11 vastausta artikkeliin ”Energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat – huomio ikkunoihin, valaistukseen ja ilmanvaihtoon”

  1. Kaksi kysymystä: 1. onko Suomi tämän jälkeen varmasti ’maailman paras’ tässä asiassa ? 2. Mitä Suomi siitä hyötyy ja mitä riskejä tähän sisältyy ?

  2. Hienoa, että toimivia ratkaisuja löytyy. Mikä mahtaa olla paras tietolähde, mihin niitä on yksityiskohtaisemmin koottu?

  3. Kannattaa tutustua esimerkiksi RIL 249-2015 Energiatehokas asuinrakennus – kohti lähes nollaenergiarakentamista -julkaisua, joka ilmestyi päivitettynä viime vuoden lopussa.
    Toinen asiaa sivuava teos on RIL 267-2015 Käyttäjälähtöinen älyrakennus – suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja ylläpito.

  4. Määräyksissä ollaan hakoteillä silloin, jos jäädyttämiseen tarvitaan enemmän energiaa mitä lämmittämiseen.

  5. Elämme edelleen yhden totuuden maassa. Ongelman rajauksilla saadaan lopputulos ohjattua haluttuun suuntaan.

    Ottakaapa näissä laskelmissa huomioon myös materiaalien, rakenteiden ja rakentamisen vaatima energiankukutus, sekä huolto/ylläpito ja saasteet ja jätteet, ympäristön kustannukset.

    Mitäpä, jos omakotirakentaja saa suurimman osan rakennusmateriaaleista omalta tai naapurin kiinteistöltä, energian auringosta, maasta ja metsästä ja rakentaa pääosin itse? Oma kaivo, harmaiden vesien imeytys kentälle ja maatuvien jätteiden kompostointi ja hyödyntäminen kasvimaalla. Mitä tapa on edullisin ja ympäristöystävällisin? Nyt rakentaminen halutaan monopolisoida tekniikkafirmoille ja maksimoida verotulot puolueiden sumplittaviksi. Olemme orjia, joiden kahleita kiristetään pikku hiljaa. Miten pitkään annamme heidän sen viedä?

    TTIP neuvotteluissa kaavaillaan suurfirmoille veto-oikeutta lainsäädäntöömme ja oikeutta haastaa valtio välimiesoikeuteen. Jos näin käy, niin kansalaisilla tulee olla sama oikeus. Vaalit eivät riitä, koska puolueet eivät niiden kautta muuta kansalle tuhoisaa politiikkaansa eikä terve järki lisäänny niiden johdossa.

  6. Mietin vain, että miten Suomen energiavaatimukset vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillintään koko maailman mittakaavassa?

    1. Nyt ei ole kyse siitä. Talousjärjestelmä perustuu jatkuvaan velanottoon. Poliitikot ovat antaneet pienelle joukolle pankkiireja ”oikeuden” painaa rahaa tyhjästä ja lainaavat sitä heiltä, vaikka voisivat tehdä sen itse ilman korkoa. Tästä seuraa kaikki muu. Velka, sodat, kriisit.

      Kulumme kasvavat ja niitä halutaan tahallisesti kasvattaa, jotta joutuisimme ottamaan yhä lisää velkaa. Veroja ja maksuja nostetaan jotta voimme maksaa noille pankkiireille ja tietysti elättää heidän lakeijoitaan. Ihmiset yritetään jakaa eri ryhmittymiin ja riitelemään keskenään. Näkyvät johtajat ovat useimmiten nukkehallitsijoita ja heidätkin yritetään pitää kiireisinä, jotta eivät ehdi ajatella liikoja.

      Näin on jatkunut jo satoja vuosia. Itsenäinen omavarainen ihminen on heille kauhistus ja se yritetään tehdä mahdollisimman vaikeaksi ja kalliiksi. Kiinteistöveroilla ja perintöveroilla sellaisiakin sukuja saadaan rankaistua ja vähitellen ulosmitata heidän omaisuutensa. Toki virkamiesten oma tarve vallankäyttöön ja sen näyttämiseen tuo omat mausteensa. Luontohan tässä on kärsinyt eniten. Ja ihan turhaan. Asiat voitaisiin hoitaa toisinkin.

    2. Minä olen myös miettinyt tätä. Ja mitä merkitystä maailman mittakaavassa Suomen toimilla on muutenkaan. Esim. naisten oikeuksiin sillä ei ole mitään väliä miten täällä naisia kohdellaan. Ihan hyvin voisi poistaa äänioikeuden ja oikeustoimikelpoisuuden ylipäänsä. Ja lastenoikeudet on kans turha kuluerä. Orjuus pitäisi palauttaa, niin saataisiin hyvää työvoimaa.

      Muuten Suomen osuus Euroopan väestöstä on 1%, sähkönkäytöstä 2% ja lämmityksestä 3%. Eli henkeä kohden olemme sieltä kuluttavimmasta päästä (varmaan maailman mittakaavassakin).

  7. Kyllä jämpti on niin, että kuuluessamme EU:hun meidän on noudatettava Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD), minkä mukaan myös Suomessa kaikkien uusien rakennusten osalta on oltava lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä. Monien ko. rakennusten hankevalmistelu on jo aloitettu eli sitä varten on vastuullisten toimijoiden toimesta jo määritelty kustannusoptiaalisia nZEB -vaatimusrajoja sekä osoitettu ratkaisuja, joilla saavutetaan vähintäänkin ko. rajat. Koko maailmassa on kaikkien yhteisvastuullisesti tähdättävä siihen, ettei jossain vaiheessa olla jotain miljardin ilmastopakolaisen vastaanottotilanteessa! Toki tiukentuvat määräykset eivät saa kasvattaa rakennusten käyttäjien terveysriskejä.