Ostajat olivat huomanneet tutustuessaan asuntoon vuoden 2005 syksyllä, että keittiön seinässä ja lattiassa oli vaurioitunutta maalipintaa ja tummumia. He pyysivät myyjää teettämään kosteusmittauksen ja olisivat olleet valmiita maksamaan työn puoliksi.
Myyjä ei tähän suostunut, koska piti koko mittausta tarpeettomana. Myyjän mukaan taloyhtiössä tehtäisiin pian putkiremontti ja silloin korjattaisiin myös mahdolliset kosteusvauriot.
Välittäjän esitteen mukaan yhden huoneen, keittiön ja alkovin käsittävän asunnon kunto oli hyvä. Ostajien mukaan kiinteistönvälittäjä oli sanonut, että tummat kohdat seinässä olivat keittiön vesialtaasta lentäneitä roiskeita ja että kyse oli kosmeettisesta haitasta, ei vesivahingosta. Ostajat eivät enää vaatineet kosteusmittausta, koska luottivat välittäjän arvioon.
Urakoitsija löysi hometta seinästä
Viikon kuluttua putkiremontin yhteydessä urakoitsija oli sanonut, että keittiön ja kylpyhuoneen välisessä seinässä oli kosteusvaurio ja siellä kasvoi selvästi hometta, joten erillistä homemittausta olisi turha tehdä.
Asuntoyhtiö kuitenkin teetti mittauksen, joka vahvisti kosteusvaurion. Tuossa vaiheessa myyjä oli kertonut ostajille, että samassa paikassa oli tapahtunut vesivahinko kolme vuotta aiemmin ja sen korjaus oli ehkä epäonnistunut.
Aiemmin Helsingin käräjäoikeus ja hovioikeus olivat sitä mieltä, ettei asunnossa ei ollut sellaista vikaa, että ostajilla olisi ollut oikeus vetäytyä kaupasta. Myyjä sai niiden mielestä pitää käsirahan.
KKO otti toisen kannan. Maanantaisen ennakkopäätöksen perustelujen mukaan ostajat olivat saaneet käsirahan maksamisen jälkeen tietää, että asunnossa oli kosteusvaurio. Tämän takia asunnon kunto oli huonompi kuin ostajat olivat tarjousta tehdessään edellyttäneet.
KKO:n mielestä tähän asiaan ei vaikuta se, ettei ostajaehdokkaille ollut tulossa kustannuksia. Myyjä joutuu palauttamaan käsirahan viivästyskorkoineen.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kosteusvaurio toi käsirahan takaisin asunnon ostajille”