Taustapitoisuusrekisteristä näkee maaperän haitalliset aineet

-Taustapitoisuus voi johtua myös ihmisen toiminnasta, tarkentaa erikoistutkija Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskuksesta. Esimerkiksi lyijyä on kaupunkialueiden maaperässä enemmän kuin maaseudulla, koska sitä on päätynyt maahan autojen pakokaasuista.

Taustapitoisuusrekisteri on tarkoitettu muun muassa ympäristöviranomaisten ja maanomistajien käyttöön. Rekisterin avulla on helpompi arvioida, milloin maaperässä on runsaasti jotain haitallista ainetta luonnonolojen vuoksi ja milloin syynä on esimerkiksi yksittäisen teollisuuslaitoksen toiminta. Tämä taas vaikuttaa siihen, pidetäänkö maaperän puhdistamista tarpeellisena.

Rekisteri on ainutlaatuinen

GTK:n internet-sivuilla avatussa rekisterissä on nyt tietoja 18 haitallisen metallin tai puolimetallin pitoisuuksista maaperässä. Mukana ovat muiden muassa lyijy, elohopea, sinkki ja koboltti. Myöhemmin rekisteriin on tarkoitus lisätä tietoja ainakin PCB-yhdisteiden pitoisuuksista.

Taustapitoisuusrekisterissä on omalla kartallaan arseeni, jota on erityisen runsaasti eteläisen Pirkanmaan maaperässä. Arseenipitoinen vesi on terveydelle haitallista, joten tällaisella alueella kaivon paikka on katsottava tarkoin.

Kaikista aineista ei vielä ole koossa tietoja koko maasta, vaan rekisteriä täydennetään vähitellen sitä mukaa kuin tutkimustyö etenee. Tarkimmat tiedot on ehditty kerätä pääkaupunkiseudulta, Tampereen, Porvoon ja Turun lähistöltä sekä Pietarsaaresta.

Erikoistutkija Tarvaisen mukaan taustapitoisuusrekisteri on kansainvälisestikin arvioituna ainutlaatuinen. Geokemiallisia tietokantoja on perustettu useissakin maissa, mutta GTK:n verkkopalvelu on muita helppokäyttöisempi ja yleistajuisempi.

Rekisteri löytyy osoitteesta http://www.gtk.fi/tapir/