Uusi teos betonielementtirakentamisen vaiheista

Betonitieto Oy julkaisee tänään teoksen ”Tehdään elementeistä. Suomalaisen betonielementtirakentamisen historia”. Teos on ensimmäinen kokonaisesitys elementtirakentamisen vaiheista. Sen ovat kirjoittaneet tutkija Yki Hytönen sekä professori, arkkitehti Matti Seppänen. Kirjan on kustantanut SBK-säätiö.

Rakennuslehti

Ei kommentteja

Betonitieto Oy julkaisee tänään teoksen "Tehdään elementeistä. Suomalaisen betonielementtirakentamisen historia". Teos on ensimmäinen kokonaisesitys elementtirakentamisen vaiheista. Sen ovat kirjoittaneet tutkija Yki Hytönen sekä professori, arkkitehti Matti Seppänen. Kirjan on kustantanut SBK-säätiö.

Kuuntele juttu

Kirja kuvaa rakentamisen teollistumista sekä alan markkinakehitystä 1950-luvulta 2000-luvulle. Lisäksi teoksessa tarkastellaan alan tutkimusta ja tuotekehitystä sekä arkkitehtikunnan ja elementtiteollisuuden välistä suhdetta.

Betonielementtirakentaminen pääsi 1950-luvulla käyntiin ensin teollisuus- ja toimitilarakentamisessa. Asuntotuotannossa elementtitekniikka teki varsinaisen läpimurron aluerakentamisen myötä 1960-luvulla. Elementtitehtaita perustivat aluksi toisaalta itsenäiset yrittäjät ja toisaalta rakennusurakoitsijat. 1970-luvulta alkaen suuret sementtikonsernit Partek ja Lohja laajensivat toimintaansa myös elementtituotantoon. Ne saivat 1980-luvun kuluessa haltuunsa noin puolet Suomen elementtimarkkinoista.

1970- ja 1980-luvut olivat elementtirakentamisen kultakautta. Elementtitekniikasta tuli rakennusalan valtatekniikkaa, ja sen osuus rakennustuotannosta nousi yli puoleen.

Alan kansainvälinen toiminta alkoi 1970-luvulla viennillä Neuvostoliittoon ja öljyntuottajamaihin Lähi-Itään. 1990-luvun alun laman seurauksena monet elementtiyritykset kaatuivat, ja loput joutuivat leikkaamaan tuotantoaan. Noin kolmannes kotimaisesta elementtituotannosta lopetettiin laman aikana.

Suurimpien yritysten Partekin, Lohjan ja Puolimatkan betonielementtituotanto päätyi 1990-luvulla toimialajärjestelyjen seurauksena samaan yhtiöön. Aiemmin puhtaasti kotimaisessa omistuksessa olleelle alalle tuli myös ulkomaista omistusta.