Kokeile kuukausi maksutta

Laaja hanke tutkii rakennusten kosteusongelmien ehkäisemistä

Suomessa on käynnistynyt laaja hanke, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamia mahdollisia riskejä. Tavoitteena on ehkäistä kosteusongelmia ja löytää mahdollisimman laadukkaita ja turvallisia tapoja entistä energiatehokkaampien rakenteiden toteuttamiseksi.

Suomessa on käynnistynyt laaja hanke, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen ja lisäeristämisen rakennuksille aiheuttamia mahdollisia riskejä. Tavoitteena on ehkäistä kosteusongelmia ja löytää mahdollisimman laadukkaita ja turvallisia tapoja entistä energiatehokkaampien rakenteiden toteuttamiseksi.

image

FRAME-tutkimushanke keskittyy rakenteisiin, joissa suurimmat ongelmat oletettavasti ilmenevät. ”Ryömintätilaiset alapohjat, sisäpuolelta eristetyt massiivirakenteet ja tuuletetut yläpohjat ovat tärkeimpien joukossa”, kertoo toimialajohtaja Juha Luhanka Rakennusteollisuus RT:stä.

Hankkeessa tarkastellaan vaipparakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa, rakennusprosessin hallintaa, sisäilman olosuhteita ja laatua sekä LVI-järjestelmien toimintaa Suomen muuttuvassa ilmastossa. Lähes kolmivuotinen hanke käynnistyi viime vuoden lopulla, ja sen keskeiset tutkimustulokset valmistuvat vuoden 2011 lopussa.

”FRAME yhdistää alan parasta suomalaista ja kansainvälistä osaamista. Tutkimusosapuolina ovat Tampereen teknillinen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Ilmatieteen laitos. Ne tekevät hankkeessa yhteistyötä tutkimusalueeseen erikoistuneiden ulkomaisten yliopistojen kanssa”, Luhanka selvittää.

Hankkeen tilaajina ja päärahoittajina ovat ympäristöministeriö, Tekes sekä alan teollisuuden etujärjestöt: Rakennusteollisuus RT:hen kuuluvat Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry, Pientaloteollisuus PTT ry, EPS-rakennuseristeteollisuus ja Rakennuspolyuretaaniteollisuus.

Tutkimuksen taustalla ovat nopeassa tahdissa tiukentuvat rakentamisen energiamääräykset. Tämän vuoden alussa energiamääräyksiä kiristettiin noin kolmanneksella. Ympäristöministeriö suunnittelee lisäksi uusia 20 prosentin kiristyksiä vuodesta 2012 alkaen. Päämääränä on lähes nollaenergiataso vuoteen 2020 mennessä.

Energiankulutuksen vähentäminen edellyttää rakennuksilta muun muassa entistä paksumpia ja tiiviimpiä seinärakenteita. Kasvavat lämmöneristepaksuudet kuitenkin muuttavat rakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa, mikä taas kasvattaa riskiä rakenteiden kosteusongelmiin. Myös ilmastonmuutos lisää matalaenergiarakentamisen rakenteisiin kohdistuvia kosteusriskejä. Laajamittainen tutkimustoiminta on tarpeen ongelmien ehkäisemiseksi ja uusien ohjeiden ja suositusten antamiseksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Laaja hanke tutkii rakennusten kosteusongelmien ehkäisemistä”

  1. ilman sarvia ja hampaita; uskaltaako matti meikäläinen rakentaa v 2012 puutaloa? Onko harkkotalo varmin ratkaisu?

      1. onko 2012 määräykset liian tiukat puutaloille, jolloin rakenteen kosteusvaurioriski kasvaa tai ilmastoinnin avulla joudutaan tekemään liian tiukkoja (=kosteusriskialttiita) kompromisseja.
        En siis tiedä rakentamisesta mitään, mutta pelkään, että viisaat tekevät liian viisaita päätösksiä, joita hartiapankkirakentajat tai ihan rakentamisen ammattilaisetkaan eivät osaa toteuttaa käytännössä. Finndomo esimerkkinä.

  2. Veikkasin, että puutalojen rakentaminen loppuu jo nyt voimassa olevilla määräyksillä. Vielä jaksetaan näköjään väkertää. Jokainen tehkööt mitä tykkää, mutta mitatkoon sitten myös ilmatiiveydet ja lämpövuodot, ennen kuin kehuu omaa valintaansa.
    Tekisin harkoista tai paikallavaluna legopalikoilla.

  3. Olisko syytä panna ministeri Vapaavuoren esitykset Passiivitalo hankkeessa jäihin ainakin tutkimuksen ajaksi.Jos uskotaan ilmaston muutoksiin seuraavan sadan vuoden aikana niinkuin ennusteet on; miksi on tarvetta Passiivitalon rakentamiseen.Vaikuttaa siltä,että markkina voimat on ottamassa tässäkin vallan.

    1. Koko ilmastonmuutosverotus, joka Suomeen kehitetään (eri nimillä tietysti), on seurausta siitä, että etelän maat eivät osa rakentaa energiatehokkaita rakennuksia.

Vastaa käyttäjälle evp.RKM. Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat