Ara laati omat asuntopoliittiset linjauksensa hallitusohjelmaa varten

1) Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisääminen

Normaalin kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon rajoitusten ja tuen kokonaisuuden tulee olla sellainen, että vuokra-asuntorakentamiseen on nykyistä enemmän kiinnostusta erityisesti Helsingin seudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava vähintään niin sanotun yleishyödyllisyystyöryhmän ehdottamalla tavalla ja samanaikaisesti korkotukilainaehtoja on parannettava sekä niihin liittyviä rajoitusaikoja lyhennettävä.

Erityisryhmien investointiavustuksissa on säilytettävä vähintään nykyinen taso (110 milj. euroa), jotta voidaan vastata ikääntymisen tuomiin haasteisiin ja jatkaa kalliin laitoshoidon purkamista, toteuttaa kehitysvammaisten asumisohjelmaa ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkoon liittyviä toimenpiteitä. Nykyiselläkin valtuustasolla hankehakemuksia on lähes kaksi kertaa enemmän kuin avustuksia voidaan myöntää.

Jatketaan valtion ja kuntien välisiä aiesopimuksia Helsingin seudulla ja laajennetaan niiden käyttöä muihin kasvukeskuksiin. Liitetään kunnallistekniikka- ja käynnistysavustuksen saaminen aiempaa voimakkaammin sopimuksen toteuttamiseen ja mahdollistetaan kunnallistekniikka-avustuksen käyttö myös täydennys- ja muutosalueiden rakentamisessa. Kuntia tulisi kannustaa tai velvoittaa laatimaan suunnitelma riittävän tonttitarjonnan turvaamiseksi sekä kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon että muuhun asuntotuotantoon.

2) Asumisen kehittämistoiminnan tehostaminen

Aralla tulee olla käytettävissään vähintään nykyisen suuruinen (700 000 euroa/vuosi) kehittämisraha, jotta tällä hallituskaudella aloitettua ja viraston tehtäviin säädösten perusteellakin kuuluvaa asumisen kehittämistoimintaa voidaan jatkaa. Aran roolia asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeiden koordinoinnissa ja tulosten jalkauttamisessa vahvistetaan.

Valtion tulee kasvattaa rooliaan koerakentamisen edistämisessä kehittämällä korkotukeen yhdistettävä avustus Ara-kohteiden koerakentamisinvestointeihin.

Energiatehokkuuden edistämiseksi tulisi ottaa käyttöön käynnistysavustus, joka kohdentuisi passiivi- tai nollaenergiatasoisena toteutettaviin hankkeisiin.

Vakiinnutetaan asumisneuvonta säätämällä siitä laissa ja osoitetaan siihen riittävät voimavarat. Nykyään asumisneuvojia on arviolta noin 200 ja toiminta on koettu hyödylliseksi niin asukkaiden, vuokranantajien kuin kuntien sosiaali- ja asuntotoimen kannalta. Kustannusarviot ja -laskelmat asunnottomuudesta ja muusta vastaavasta syrjäytymisestä yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista puoltavat asumisneuvontatyön jatkamista ja laajentamista.

3) Asuinalueiden eriytymisen hillitseminen

Asuinalueiden ja talojen eriytymistä huonoihin ja hyviin on torjuttava määrätietoisesti ja Ara-asuntoihin kohdistuvaa asukasvalintaa ei tule muuttaa niin, että se lisää segregaatiota.

Väestöltään vähenevien alueiden asumisen kehittämistä liittyen myös valtion aravalainasaatavien turvaamiseen ja riskienhallintaan tulee jatkaa niin sanotun Akku-työryhmän ehdotusten pohjalta. Lisäksi edistetään kuntien asuntostrategista suunnittelua ja asuntokannan uudistamista yhteistyössä kuntaliiton kanssa.

4) Kuntien ja valtion työnjako sekä avustusjärjestelmien yksinkertaistaminen

Tarkennetaan kuntien ja valtion roolia Ara-asuntoihin sekä erilaisiin avustuksiin liittyvissä toimeenpano, valvonta ja ohjaustehtävissä.

Lisätään kuntien välistä yhteistyötä asuntotoimen tehtävien osalta.

Selvitetään korjaus- ja energia-avustusjärjestelmän yksinkertaistamista tavoitteena lisätä myös keskeisten tukimuotojen pitkäjänteistä käyttöä. Korjaus- ja energia-avustuksilla on tärkeä merkitys muun muassa energiatehokkuutta parantavissa investoinneissa sekä hissien rakentamisessa ja korjaamisessa. Avustuksia on perusteltua käyttää myös jatkossa. Selvitetään nykymuotoisesta terveyshaitta-avustusjärjestelmästä luopumista ja sen korvaamista muulla järjestelmällä. Nykyinen terveyshaittajärjestelmä ei ole tehokas tapa auttaa ongelmiin joutuneita kotitalouksia.

5) Valtion asuntorahaston (VAR) asema

Talousarvion ulkopuolinen Valtion asuntorahasto on säilytettävä. Talouden suhdannevaihtelut heijastuvat asuntoinvestointeihin voimakkaammin kuin muuhun talouteen ja tältä osin asuntorakentamisen tukipolitiikan on perusteltua toimia joustavasti myös jatkossa. Pääosin talousarvion ulkopuolisen rahaston kautta toteutetut elvytystoimenpiteet toimivat nopeasti ja tehokkaasti vuosina 2009-2010 ja estivät asuntorakentamisen romahtamisen.