Kokeile kuukausi maksutta

Puukerrostalorakentamista helpotetaan palomääräysten muutoksella

Rakentamisen palomääräyksiä muutetaan, jotta puukerrostalorakentaminen helpottuu. Ympäristöministeriö on tänään antanut uudet rakennusten paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet, jotka tulevat pääosin voimaan 15.4.2011.

Rakentamisen palomääräyksiä muutetaan, jotta puukerrostalorakentaminen helpottuu. Ympäristöministeriö on tänään antanut uudet rakennusten paloturvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet, jotka tulevat pääosin voimaan 15.4.2011.

Määräysten muutoksella yksinkertaistetaan korkeiden puukerrostalojen paloteknistä suunnittelua. Uusien määräysten mukaan enintään kahdeksankerroksisia puurunkoisia asuin- ja työpaikkarakennuksia voidaan suunnitella taulukkoarvojen perusteella. Tähän saakka näin on voitu toteuttaa korkeintaan nelikerroksisia puukerrostaloja, ja sitä korkeammat puukerrostalot ovat vaatineet yksilöllistä, tapauskohtaista suunnittelua.

Luokkien ja lukuarvojen käyttöalueen laajentaminen nykyistä korkeampiin puukerrostaloihin helpottaa suunnittelua ja laajentaa puun käyttömahdollisuuksia rakentamisessa.

Turvallisuudesta huolehdittava sprinklereillä

Korkeiden puukerrostalojen paloturvallisuudesta on huolehdittava automaattisilla sammutuslaitteistoilla. Kerrostaloilta edellytetään lisäksi rakenteellisia ratkaisuja, jotka hidastavat palon kehittymistä. Pääsääntöisesti kaikissa 3-8-kerroksisissa puurunkoisissa rakennuksissa on oltava automaattinen sammutuslaitteisto. Poikkeuksena tästä ovat ns. kaupunkipientalot, joiden asunnot voivat olla enintään nelikerroksia.

Määräykset laajentavat puujulkisivujen käyttömahdollisuuksia asuin- ja työpaikkakerrostaloissa sekä enintään kaksikerroksisissa tuotanto- ja varastorakennuksissa sekä kokoontumis- ja liikerakennuksissa. Määräykset mahdollistavat myös puurakenteisen lisäkerroksen rakentamisen olemassa oleviin, enintään seitsemänkerroksisiin asuinrakennuksiin.

”Säädökset tarjoavat edellytykset ja hyvän pohjan uusien kilpailukykyisten puurakenneratkaisujen kehittämiselle henkilöturvallisuudesta tinkimättä”, asuntoministeri Jan Vapaavuori toteaa.

Uudet määräykset pohjautuvat puurakentamisen asemaa rakentamismääräyksissä arvioineen työryhmän joulukuiseen yksimieliseen esitykseen. Jatkovalmistelussa määräyksiä kehitettiin erityisesti palo- ja pelastusalan esiintuomien näkökohtien perusteella.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Puukerrostalorakentamista helpotetaan palomääräysten muutoksella”

  1. Jos Tampereen kebab-ravintolapoltto olisi tehty sprinklatussa puukerrostalossa, olisi koko talo palanut RT:n paloasiantuntijan mukaan soihtuna ja kuolleita olisi tullut kymmeniä.

    Kuka tästä vastaa jatkossa? Uskaltaako kukaan asua näissä puukerrostaloissa, jos kaksi kanisteria bensaa tuhopolttajan käsissä riittää krematoimaan koko talon?

  2. Härskiä politikointia ja kiireellä ennen vaaleja Vapaavuoren kumppaneineen päätökseen ajamia määräyksiä tämäkin kuten energiamääräykset. Materiaalineutraalius unohdettiin suvereenisesti kuin myös monikerroksessa rakentamisessa sortumattomuuden vaatimus.

    Tosiasiat eri materiaalien kohdalla on kuitenkin aina hyväksyttävä, puu mm. elää, lahoaa ja palaa. Mitä korkeampia puukerrostaloja rakennetaan, sitä vaikeampaa rakennusvaiheessa on myös painiskelu sääolosuhteiden kanssa. Levyrakenteiset kevyehköt seinät ja välipohjat ovat lisäksi ongelmallisia toteuttaa laadukkaasti. Jokaista materiaalia niin betonia, tiiltä, terästä kuin puuta pitää käyttää siellä, mihin sen ominaisuudet parhaiten soveltuvat.

    Puiset levy-/kotelorakenteet ovat mm. palotilanteessa hankalia, sprinklerin kastelemien ja hiiltyneiden puurakenteiden jäännösarvo on kehno. Asunnon ostajalle monikerroksinen puukerrostalo on huono sijoituskohde, talon ääneneristys ja tiiviys on arvaamaton sekä kosteus- ja homeongelmat uhka.

    1. Näinhän se on, mutta valitettavasti puu-uskovaisilla tunne ohittaa järjen. Puulubbareitten älytön puritaanisuus estää kehityksen, jossa eri rakennusmatetiaaleja käytetään jarkevästi yhdessä.

  3. Normitalkoiden avulla piti asuntorakentamisen kustannuspaineita hillitä, vaan kuinka kävi. Vapaavuori joukkoineen suolsi päättyvällä hallituskaudella joukon rakentamis- ja asumiskustannuksia nostavia rakentamismääräyksiä.

    Puukerrostaloissa sprinkleri nostavat kustannuksia ja lisääntyvä talotekniikka aiheuttaa kiinteistöhuollelle lisätöitä. Korkeita puukerrostaloja ei sinänsä ole mitään järkeä rakentaa muutenkaan. Oma lukunsa Vapaavuoren aikaansaannoksissa ovat energiamääräykset ja talokohtaisia ”hilavitkuttimia” suosiva linja sekä energiamuotokertoimet ja -verot.

    1. Sama kai miten palomääräyksiä yritetään ohjata, loppukädessä kai edelleenkin paikallisella palotarkastajalla on yksinvalta määrätä sprinklerit ihan minne huvittaa?

    1. MRL, 151 §:
      Rakennuttajavalvonta ja muu yksityinen tarkastus

      Lupahakemusta käsiteltäessä tai rakennustyön aikana rakennusvalvontaviranomainen voi, jos se on tarpeen rakennushankkeen arvioimiseksi, vaatia hakijan esittämään asiantuntijalausunnon siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen sille tämän lain nojalla asetetut vaatimukset (ulkopuolinen tarkastus). Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa tästä aiheutuvista kustannuksista

      Niin sanottua keittokirjamitoitusta ei saa päästää korkeitten/suurien puurunkoisten rakennusten suunnitteluun. Kyseenalaistava insinööri allekirjoittanee tunnetun sanonnan: ”Ei insinööri normeja tarvitse.” Normit ja määräykset eivät ole suunnittelun työkaluja, vaan vain lopullisen suunnitelman tarkistuskaavio. Rakennuslupaviranomaiset vaatikoot niin vaativilta puurakennuksilta kuin myös muilta vaativilta rakennuskohteilta (kuten on tehtykin) ulkopuolisen laskelmien tarkastuksen.

      Jos puurakennusala olisi halunnut, se olisi voinut rakennuttaa korkeita puurakennuksia 1970-luvun rakennuslain mukaan: poikkeusluvat tai tyyppihyväksynnät. ”Eipä tuotu leimattaviksi, hyvät olisi leimattu”, sanoi eräskin rakennustarkastaja 1990-luvun alkupuolella. Vuoden 1997 E1:stä alkaen kohta E1 1.3.2 on antanut luonnonlakien puitteissa mahdollisuudet ”vaikka mihin” -suunnitteluun niin sanotun toiminnallisen suunnittelun eli oletetun palonkehityksen pohjalta. Kyllä Suomessa on (ollut) päteviä paloturvallisuusrakennesuunnittelijoita näihin vaateisiin. Ja olisihan suunnittelutyötä voinut ostaa Ruotsista. Rakennushankkeeseen ryhtyvä valitsee rakennuksensa tyypin.

      Olemme Suomessa tienneet pitkään, että esimerkiksi Kauko-Idässä on suomalaisittain ylikorkeiden rakennusten kaksikin ylintä kerrosta rakennettu puurunkoisina, toki palofysiikan puitteissa.

      Miten vaan: varsinkin korkeitten rakennusten keittokirjasuunnitelmat, mutta muutkin, on rakennusvalvontojen alistettava ulkopuoliselle rakennesuunnitelmien tarkastukselle, olennaisten vaatimusten toteutumiselle. Asuinkerrostalojen talopapereissa tällaisen ulkopuolisen tarkastussuunnittelun maininta toisi lisäarvoa kiinteistölle. Varsinkin lähivuosien mahdolliset 8-kerroksiet puuasuinkerrostalot tarvitsevat monenkertaisen suunnittelun. Mahtavan hyvä puumateriaali ei saa joutua samaan myllerryksen kuin esim. bensiini E5 vs. E10. Miltä asiat näyttävät on tehokkaampi fakta kuin mitä ne todellisuudessa ovat.

      Kaikki kukat – materiaalit – kukkikoot. Valmistuttuaan talot ovat pystyssä 100-200-enemmänkin vuotta turvallisesti, viihtyisästi, ilman suuria luonnon turmeltavia pyrkimyksiä hyvän ylläpidon toimin. Rakentamisemme perusmateriaaleista puuta ostetaan euroina eniten Suomessa. Tämäkin kertoo puun mahtavuudesta, mutta yksikin kehnosti suunniteltu korkea puukerrostalo voi pilata kakkosnelosenkin myyntiä.

Vastaa käyttäjälle emeritus rakentaja Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat