Vaikka vastaaja oli vieraillut senioritalossa tai tunsi jonkun siellä asuvan, ei mielikuva muuttunut. Tällaisessa tapauksessa jopa vielä yleisemmin vastaajalla oli mielikuva siitä, että senioritalo on palvelutalo.
Monet ennusteet kertovat suurten ikäluokkien halusta ja tarpeesta muuttaa vanhoista omakotitaloista nykyaikaisiin ja laadukkaisiin kerrostaloasuntoihin. Kuitenkaan ikäspesifit asuintalot, niin sanotut senioritalot, eivät houkuttele kuin hyvin pientä osaa ikääntyvistä.
”Tutkimuksen mukaan vain pieni osa ikääntyvistä haluaa muuttaa senioritaloihin. Tarvitsemmeko ikäspesifejä asuintaloja lainkaan? Emmekö voisi tarjota ihmisille monipuolisia asuinympäristöjä ja monenlaisia palveluja iästä riippumatta?” tutkijatohtori Tanja Tyvimaa kysyy.
Senioritaloa puoltaa kuitenkin se, että vanhemmat kyselyyn vastanneet useimmin pitivät senioritaloa unelmapaikkana asua, joskin näiden vastaajien prosenttiosuudet eivät olleet suuria. Pääosa vastaajista empi mielipiteensä kanssa.
Senioritalon määritelmä epäselvä
Senioritalolle ei ole mitään yleistä määritelmää eikä niistä ole säädelty millään lainsäädännöllä. Yleisesti on kyse asuintalosta, joka on tarkoitettu vähintään 55-vuotiaille. Osa senioritaloista ei tarjoa mitään palveluja. Joissakin asukkaille saattaa olla jokin yhteiskäyttötila, esimerkiksi kerhohuone. Toisessa ääripäässä ovat senioritalot, jotka tarjoavat palveluja asukkailleen. Osa perii myös palvelumaksua.
”Tuotteen kirjo on yhtä laaja kuin on senioritalojen määrä. Senioritalo on myös usein ollut keino saada kohde paremmin kaupaksi tai hintaa nostetuksi ylöspäin tarjoamatta silti asukkaille mitään erityistä”, Tyvimaa sanoo.
Palvelutalo taas on asuintalo, jossa on saatavana ruokailuun, terveydenhoitoon ja asumiseen liittyviä palveluja. Asukkailla on palvelutalossa omat huoneistonsa. Palvelutaloissa tarjotaan usein myös päiväohjelmaa ja korostetaan yhteisöllistä toimintaa.
Osa laajempaa tutkimushanketta
Viime syksynä toteutetussa kyselytutkimuksessa selvitettiin mielikuvia senioritaloista. Tutkimukseen vastasi yhteensä reilu tuhat 40–74-vuotiasta Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa.
Kyselytutkimus liittyy laajempaan Severi-tutkimushankkeeseen. Hankkeessa selvitetään, millä perusteilla suomalaiset valitsevat asuntonsa ja onko eri-ikäisillä henkilöillä erilaiset asunnonvalintaperusteet. Tutkimuksesta vastaa Tampereen teknillisessä yliopistossa toimiva Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä Asli. Tutkimusryhmän erityisosaamista on asumisen liiketoiminta, asuntojen brändäys ja markkinointi sekä palvelut ja asukkaan preferenssit.
Elokuussa 2013 päättyvää tutkimusta rahoittavat Tekes, Tampereen teknillinen yliopisto, Lemminkäinen Talo Oy, YH Länsi Oy, OP Kiinteistösijoitus Oy ja Jykes Kiinteistöt Oy.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Ihmisillä menevät senioritalo ja palvelutalo sekaisin”
’Senioritalo’ on niitä myyvien mielikuvituksessa oleva myytti.
Ne, joille näitä (esim. SATO) yrityetään myydään ovat aktiivisia harrastajia.
Ne jotka tarvitsevat terveyden ylläpitoon liittyviä palveluja hakevat ne oikeasti hoitoa tarjoavilta toimijoilta.
Saton senioritaloihin on vain rikkailla varaa,ei niihin köyhän rahat riitä.
Kamalat on vuokrat ja ”palvelujen” hinnat.