Hirsitalojen asukkaat tyytyväisempiä asuntoonsa kuin puu- ja kivitaloissa asuvat
Hirsitaloissa asuvat ovat tyytyväisempiä asuntoonsa ja sen sisäilman laatuun kuin puu- ja kivitaloissa asuvat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa myös asukkaiden raportoima yleinen terveydentila oli hirsitaloissa asuvilla parempi kuin muissa vastaajaryhmissä, vaikka erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulosten tilastollista merkitsevyyttä heikentää hirsitalojen osalta pieni otoskoko. Tuloksiin on saattanut vaikuttaa myös se, että otannan hirsitalot olivat keskimäärin vanhempia kuin muut talot.
Hirsitaloissa asuvat ovat tyytyväisempiä asuntoonsa ja sen sisäilman laatuun kuin puu- ja kivitaloissa asuvat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa myös asukkaiden raportoima yleinen terveydentila oli hirsitaloissa asuvilla parempi kuin muissa vastaajaryhmissä, vaikka erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulosten tilastollista merkitsevyyttä heikentää hirsitalojen osalta pieni otoskoko. Tuloksiin on saattanut vaikuttaa myös se, että otannan hirsitalot olivat keskimäärin vanhempia kuin muut talot.
Hirsitaloasukkaista 80 prosenttia oli tyytyväisiä asuntoonsa. Puutaloissa asuvista 68 prosenttia ja kivitaloissa asuvista 58 prosenttia oli tyytyväisiä asuntoonsa. Otannan suppeudesta huolimatta ero on lähes tilastollisesti merkittävä.
Myös tyytyväisyys sisäilman laatuun oli hirsitaloasukkailla yleisempää kuin muissa taloissa. Hirsitaloasukkaista 81 prosenttia oli tyytyväisiä sisäilman laatuun. Vastaavasti puu- ja kivitaloissa asuvista 56 prosenttia oli tyytyväisiä sisäilman laatuun. Ero on tilastollisesti merkitsevä.
Ilmanvaihtomuodossa ei ollut ryhmien välillä tilastollisia eroja, mutta hirsitaloissa painovoimainen ilmanvaihto tai ”ei ilmanvaihtoa” oli yleisempää erityisesti kivitaloihin verrattuna. Ilmanvaihtotyyppi on kuitenkin yhteydessä myös rakennuksen ikään.
Raitisilmaventtiili makuuhuoneessa oli vain 35 prosentilla hirsitaloasukkaista, puutaloissa niitä oli 59 prosentilla ja kivitaloissa 64 prosentilla. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Raitisilmaventtiilien olemassaolo ei kuitenkaan välttämättä kerro sisäilman laadusta. Esimerkiksi ilman suodattimia olevien raitisilmaventtiilien kautta saattaa tulla enemmän ulkoilman epäpuhtauksia sisäilmaan.
Hirsitaloasukkailla parempi terveydentila
Kivi- ja hirsitaloissa asuvat olivat tyytyväisempiä kesäaikaiseen sisälämpötilaan kuin puutaloissa asuvat. Kivitaloasukkaista 84 prosenttia ja hirsitaloasukkaista 81 prosenttia koki kesäaikaisen sisälämpötilan sopivaksi. Puutaloissa vastaava luku oli 72 prosenttia.
Hirsitaloasukkaat puolestaan raportoivat muita ryhmiä enemmän vetoisuudesta talvella. Toisaalta yksikään hirsitaloasukas ei vastannut talvella olevan liian kylmää tai liian kuumaa. Vetoisuuteen vaikuttaa osittain rakennuksen ikä. Yli 50 vuotta vanhoissa taloissa oli raportoitu merkitsevästi enemmän vetoisuutta uudempiin taloihin verrattuna. Sen sijaan ikkunatyypillä (2-, 3- ja 4-kertaiset ikkunalasit) ei ollut yhteyttä vetoisuuteen.
Hirsitaloasukkaiden yleinen terveydentila oli parempi kuin muissa vastaajaryhmissä, vaikka erot eivät olleetkaan tilastollisesti merkitseviä. Erilaisia oireita (yleisoireet, ylähengitystieoireet, jne.) näytti esiintyvän hirsitaloissa harvemmin kuin muissa ryhmissä. Astman ja allergioiden esiintyvyydessä ei ollut vastaajaryhmien välillä suuria eroja. Sen sijaan hengitystietulehduksia näytti olevan hirsitaloasukkailla enemmän muihin vastaajaryhmiin verrattuna.
Hirsitalojen keski-ikä korkea
THL käytti työssä Altti 2007- ja Altti 2011 -tutkimuksissa kerättyä aineistoa. Altti-aineisto on saatu satunnaisotannalla valituilta noin 3 000 asuntokunnalta kyselytutkimuksena. Altti-tietokannan omakoti- tai paritaloissa asuvista vastaajista puutaloissa asui 609, kivitaloissa 83 ja hirsitaloissa 37.
Sekä asuntoon tyytyväisyyttä että yleistä terveydentilaa tutkittaessa alustavissa analyyseissä oli prosentuaalisesti suuria eroja (yli 10 %), jotka eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. THL:n mukaan tilastollisen merkitsevyyden puuttuminen todennäköisesti johtuu hirsitalojen pienestä määrästä. Tästä syystä myös prosentuaalisesti suuret erot on huomioitu tarkastelussa suuntaa antavina tuloksina.
Selvityksessä mukana olleet talot olivat suurelta osin myös melko vanhoja. Otannassa mukana olevat talot olivat iältään 0–211 vuotta. Kaikkien talojen keski-ikä oli 37 vuotta. Hirsitalojen keski-ikä oli 49, puutalojen 36 ja kivitalojen 33 vuotta. Hirsitalot olivat siis keskimäärin 12 vuotta vanhempia kuin kaikkien talojen keski-ikä. Ero on tilastollisesti merkitsevä.
Tilastollisesti merkittävä ero löytyi myös rakennusten sijainnista. Hirsitaloista 70 prosenttia oli haja-asutusalueilla tai maaseututaajamissa, kun taas kivitaloista vain 35 prosenttia sijaitsi siellä. Myös puutaloista vain noin puolet oli maaseudulla.
THL arvioi, että hirsitalojen muita taloja vanhempi ikä ja talojen pääasiallinen sijainti maaseudulla ovat hyvin todennäköisesti tuloksiin vaikuttavia tekijöitä.
THL suosittaakin jatkotutkimuksen tekemistä asumistyytyväisyydestä hirsitaloissa. THL esittää, että mahdollinen jatkotutkimus tulisi kohdistaa uudempiin taloihin ja hirsitalojen määrä tulisi olla aineistossa vähintään 100.
THL:n tutkimus oli osa kolmevuotista Pudasjärven hirsikorttelihanketta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Hirsitalojen asukkaat tyytyväisempiä asuntoonsa kuin puu- ja kivitaloissa asuvat”