Turku ja Tampere saavat tukea raitiotien suunnitteluun
Turku ja Tampere saavat avustusta raitiotien suunnitteluun. Valtioneuvosto antoi torstaina asetuksen joukkoliikenteen valtionavustuksista.
Turku ja Tampere saavat avustusta raitiotien suunnitteluun. Valtioneuvosto antoi torstaina asetuksen joukkoliikenteen valtionavustuksista.
Kaupungeille korvataan enintään 30 prosenttia raitiotien suunnittelusta aiheutuvista konsulttikustannuksista. Kaupungit käyttävät konsulttiyhtiöinä Rambollin ja WSP:n Suomen-yhtiöitä. Alikonsulttina toimii saksalainen TTK.
Avustusta myönnetään vain tänä vuonna ja sellaisiin kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet tänä ja viime vuonna.
Raitioliikenteen suunnittelu käynnistyi vuoden alussa.
Turussa raitiotien yleissuunnitelmaa laaditaan Kauppatorilta Runosmäkeen, Varissuolle, Hirvensaloon, Skanssiin sekä Linnakaupungin kautta satamaan.
Tampereella suunnittelun pohjana on ainakin ensialkuun linja Hervannan, keskustan ja Lentävänniemen välille.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Turku ja Tampere saavat tukea raitiotien suunnitteluun”
Ottakaa mallia Helsingistä.Täällä kaikki julkiset välineet käytössä,mutta mikään ei vaan muutu parempaan suuntaan ja kaikki ruuhkat on aina yksityiautoilun vika.
Tilanne tuskin pelkästään raitiotien ansiosta oleellisesti paranee Tampereellakaan; Turusta en osaa sanoa. Tampereella auttaa, että täällä on jo nyt korkeatasoinen joukkoliikenne, minkä ansiosta (yhtenä syynä) ruuhkatkin ovat varsin lyhyitä. Täältä katsoen Helsingin kannattaisi edistää kevyttä ja joukkoliikennettä henkilöautoiluun nähden. Nykypäivänä keinoja on runsaasti tarjolla. Rohkeaa, tulevaisuuteen suuntaavaa politiikkaa vaan!
”Tilanne tuskin pelkästään raitiotien ansiosta oleellisesti paranee Tampereellakaan; Turusta en osaa sanoa. ”
Tampereella ensisijainen syy ratikan pohtimiseen ei ole ruuhkissa. Pääsyy on siinä, että esim. Hervanta-keskusta -reitillä menee nykyään päiväaikaan busseja 2 minuutin välein. Toisin sanoen reitillä on huimat matkustajamäärät, ja on todettu, että näiden liikuttaminen ratikalla voisi olla selvästi nykyistä halvempaa. Lisäksi jos ratikka olisi nopeampi kulkutapa, se lisäisi arvioiden mukaan noin pari prosenttiyksikköä joukkoliikenteen käyttöä koko Tampereella. Se vaikuttaisi hieman etenkin yksityisautoilua (ja ehkä myös pyöräilyä) vähentäen niillä reiteillä, joilla ratikka kulkisi. Muiden reittien kohdalla vaikutukset olisivat paljon pienempiä, eli ei se koko kaupungin ongelmia ratkoisi, eikä sellainen ole tavoitekaan.
”Ottakaa mallia Helsingistä.Täällä kaikki julkiset välineet käytössä,mutta mikään ei vaan muutu parempaan suuntaan ja kaikki ruuhkat on aina yksityiautoilun vika.”
Siellä kaupunkisuunnittelua ei ole tehty joukkoliikenne huomioiden kuin lähinnä vasta viime vuosikymmenen. Tarkoitan sitä, että jo alunperin kaavoitetaan tiheää asutusta ja työpaikkoja esim. raitiotiepysäkkien läheisyyteen, jolloin tiivistymät muodostuvat joukkoliikennereittien varrelle. Helsingissä tiivistymät ovat muodostuneet vähän milloin mihinkin. Joukkoliikenne on kilpailukykyinen siellä tietyillä reiteillä (esim. metroreiteillä), mutta toisilla ei. Kehätiet ruuhkautuvat osin myös siksi, että jostain kumman syystä porukkaa matkaa niin paljon, vaikka nykyään monet hommat voisi hoitaa etänä.
Mutta mitä autoruuhkiin tulee, niin kyllähän ne pitkälti tosiaan ovat yksityisautoilijoiden vika. Pyöräruuhkat ovat pyöräilijöiden vika, ja joukkoliikenneruuhkat joukkoliikenteen käyttäjien ja näiden palvelujen tuottajien vika. Ja kaikki voivat sitten vuorollaan haukkua kaavoittajaa, verottajaa tai ketä milloin haluaakin… 🙂