Korjausrakentamisen energiamääräykset tulivat voimaan viime vuonna. Ne edellyttävät, että kun rakennuksessa tehdään lupaa vaativa korjaus, on samalla selvitettävä energiaremontin mahdollisuus, mikäli se taloudellisesti suinkin on mahdollista. Takarajana on 30 vuoden takaisinmaksuaika, mitä perustellaan ilmastonmuutoksen torjunnalla.
Määräykset eivät kuitenkaan estä tapauskohtaista harkintaa ja järkevää korjausta rakennuksen elinkaaren loppuvaiheessa, kun tavoitteena ei ole enää tason nosto vaan rakennuksen hallittu alasajo.
”Hyvällä tontilla talo kannattaa korjata jopa niin hyväksi, että se säilyy uudisrakentamisen tasolla, huonolla voidaan ajautua alasajovaiheeseen”, Markku Hienonen Oulun rakennusvalvonnasta sanoo.
Optiplanin suunnittelu- ja kehityspäällikkö Kimmo Liljestömin mukaan ministeriössä on ymmärretty vaiheittaisen parantamisen merkitys. Määräyksiin tuli joustoa siinäkin, että seinäpuhallus sallittiin asuinrakennuksissa.
Kolme tapaa laskea
Energiaremontti kannattaa tehdä vain muun korjauksen yhteydessä. Suunnittelija voi verrata energiaremonttien taloudellisuutta kolmella vaihtoehdolla. Ensimmäisenä vaihtoehtona on parantaa korjattavan tai uusittavan rakennusosan lämmönpitävyyttä vaaditulle tasolle. Toinen vaihtoehto on laskea rakennuksen standardikäytön mukainen energiankulutus.
Asuinkerrostalon energiankulutuksen on oltava korjauksen jälkeen alle 130 kWh/m² vuodessa. Kolmas vaihtoehto on laskea rakennukselle ominainen E-luku ennen korjausta ja pienentää sitä kyseiselle rakennusluokalle asetetulle tasolle. Tässä otetaan huomioon rakennuksessa käytettävät energiamuodot ja lämmitysjärjestelmä.
Oulun rakennusvalvonnan energianeuvoja Tommi Riipan mukaan rakennusosakohtainen tarkastelu on yleisin, mutta standardikäytön mukaiseen tarkasteluun hän ei ole törmännyt vielä kertaakaan.
Neljäsosassa kohteista on käytetty E-lukutarkastelua. Liljeströmin mukaan se antaa pientaloissa usein edullisimman vaihtoehdon, sillä määräyksissä on painotettu taloteknisiä korjauksia ja energiamuotopainotus suosii lämmitysjärjestelmien modernisointia.
Riippa sanoo, että rakennusvalvonta on tarvittaessa joustava ja aina on löydetty järkevä tapa energiakorjauksille. Putkiremontissa esimerkiksi edellytetään vedenkulutuksen mittauksen toteuttamista, mutta rakennusvalvonta on antanut ainakin VVO:lle Helsingissä tästä poikkeuksen, kun mittarille ei ollut tarvetta. Toisaalta käyttövesimittarilla saadaan helposti iso säästö, kun asukkaat huomaavat joutuvansa itse maksamaan lämpimästä vedestä.
U-arvo on puolitettava remontissa
Isoverin myyntipäällikkö Kimmo Huttusen mukaan rakennusosakohtainen vaatimus on laskennallisesti helpoin, koska siinä ei tarvita lvi-suunnittelijaa mukana. Periaatteessa riittää, että rakenteen U-arvo pystytään puolittamaan. Vanhoissa julkisivuissa tämä onnistuu helposti. Alapohjaa ei välttämättä tarvitse parantaa ollenkaan, jos se ei vaikuta järkevältä.
U-arvon puolitusvaatimus on sikäli ristiriitainen, että mitä huonompi alkuperäinen julkisivu on, sitä vähemmän sitä tarvitsee lisäeristää. Takarajana eristämisvaatimuksissa on uudisrakentamisen U-arvot.
Lähiöt ovat energiatehokkuudeltaan maamme heikointa tasoa. Betonisandwich-elementissä oli vain seitsemän senttiä eristettä 1970-luvun alussa. Vuonna 1976 määrää lisättiin kahdella sentillä, mistä oli TTY:n rakennustekniikan professori Ralf Lindbergin mukaan jo merkittävää hyötyä. Nykyisin eristemäärä on 24 senttiä. Jos U-arvo haluttaisiin puolittaa esimerkiksi korjattaessa taloja nollaenergia- tai passiivitasoon, se tarkoittaisi kaksinkertaista eristemäärää.
”Tämä olisi jo järjetöntä, sillä Suomessa U-arvot ovat jo nyt maailmanennätysluokkaa”, Lindberg sanoo. Ainoastaan Tanska pääsee Suomen rinnalla U-arvoissa, mutta jo Ruotsissa ne ovat löysemmät. (Tähän liittyvä taulukko on luettavissa perjantain Rakennuslehdestä).
Lindbergin mukaan vanhoissa taloissa kuluu vähemmän energiaa kuin energiatodistuksen E-luku antaa ymmärtää ja uusissa taas enemmän. Uusien määräysten mukaan tehdyt tai korjatut talot ovat aiempaa tiiviimpiä. Tiiviys ei ole Lindbergin mukaan aina kuitenkaan pelkästään hyvä asia. Kun tiiveissä taloissa ilma alkaa loppua, niin ikkunoita avataan ja lämpöä karkaa harakoille.
Tiiviissä talossa koneellinen ilmanvaihto voi myös vetää hometta ja muita epäpuhtauksia hyvin pienistäkin raoista sisään. Tämä ilmiö on huomattu esimerkiksi koulujen homeongelmien yhteydessä.
Lindbergin mukaan rakentamisessa ja korjaamisessa on kyse hyvän kompromissin etsimisestä ja riskien hallinnasta. ”Määräysten tulkinnat vaihtelevat eri puolilla maata. Pitäisi saada kokeneimmat kaverit tekemään virallista tulkintaa.”
Markku Hienonen sanoo, että ensin nukuttiin 25 vuotta energia-asioissa ja nyt mennään sitten liian kovaa tahtia.
Lue lisää perjantaina ilmestyneestä Rakennuslehdessä, jossa kerrotaan mm. betonielementtilähiön energiaremontista Helsingin Kannelmäessä.
Lisätietoa:
www.energiakorjaus.info
-materiaalipankista löytyy muun muassa esimerkkikohteiden korjaussuunnitelmia ja energiavaihtoehtolaskelmia
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Suomi on maailman paras energiansäästäjä”
Taas tuijotetaan vain liikaeristämisen autuuteen, ei ollenkaan huomioida rakenteiden kosteuskäyttäytymistä.
Onko Suomi siten maailman ykkönen myös homerakentamisessa?
Homeongelmat lisääntyvät, se on selvä.
Materiaalivalmistajien häikäilemätön lobbaus on onnistunut mitä parhaiten. Onnittelut siitä valmistajille.
Luulisi, että ympäristöministeriössä kuunneltaisiin enemmän asiantuntijoita (kuten Lindbergiä) kuin materiaalivalmistajia, kun määräyksiä tehdään. Määräykset ovat sattumalta sellaisia, jotka lisäävät materiaalimenekkiä. Perustelu materiaalin lisäämiselle suunnittelun sijaan on sitten se, että on helpompi laskea, mitä ostaa. Tämä vielä maassa, joka on täynnä insinöörejä.
Milloin tämä vedätys ja typeryys loppuu?
Maailman parhaat U-arvot eivät ole kuin osa Suomen hyvyyttä. Talotekniikkapuolella ja lämmityspuolella Suomi teki paljon kovemmat kiristykset, mutta niitä on vaikeampi verrata muihin maihin.
Malttia, malttia ja vielä kerran malttia nyt jo koskaan tarvitaan. Varminta on edetä pienin askelin käytännön kokemuksia keräten, eikä velvoittaa kertaheitolla koko rakennusalaa ja kiinteistönhoitoa kulkemaan kohti suurta tuntemattomuutta.
TTY:n ja monien ammattilaisten taholta esitettiin aiheellista kritiikkiä tolkuttomia eristepaksuuksia kohtaan jo vuosia sitten kuin myös normien yksisilmäisille muutoksille.
Edellisellä hallituksella oli tavoite perata rakentamisen normeja. Normitalkoilla ei saatu mitään aikaiseksi, vaan uusia vaatimuksia mm. rakentamisen energiatehokkuudelle suollettiin vauhdilla. Tuskin painomuste ehti määräyksistä kuivua, kun uusia tuli jo tilalle jopa ilman laissa olevaa valtuutusta. Maltille ja kokemusten keräämiselle ei ole ollut sijaa. Kritiikki vaiennettiin ministerin toimesta ja lakeja parsittiin jälkikäteen.
Rakennuksen vaipan U-arvon tavoitteiksi riittää vallan hyvin seinissä ja alapohjissa 0,2 ja yläpohjissa 0,1 sekä ikkunoille ja oville 1,0. Vaippa vain on oltava tiivis sekä ilmanvaihto hallittu ja rakennus lämmön talteenotolla varustettu. Talotekniikka, kiinteistönhuolto ja ihmisten käyttäytyminen ovat ratkaisevassa asemassa energiankulutuksessa.
Ympäristön- ja ilmastonmuutokseen on olennaista merkitystä väestönkasvulla ja siitä seuraavasta kaikkinaisella inhimillisen toiminnan lisääntymisellä maapallolla. Siihen viisimiljoonainen Suomi saati talouskriisissä kahlaava Euroopan unioni pystyy hyvin vähän vaikuttamaan.
EU-direktiivejä on mahdollisuus soveltaa kansallisista lähtökohdista ja huomioida Suomen ilmasto-olosuhteet. Josko lopetettaisiin ideologinen vedätys ja koko maailman pelastaminen, turvaudutaan varmoihin rakenneratkaisuihin ja tasapainoiseen talotekniikkaan, edetään maltillisesti ja käytetään energiaa säästeliäästi sekä pidetään rakentamisessa myös panos ja tuotos mielessä.
Ihmisten käyttäytyminen on tosiaankin se kaikkein ratkaisevin tekijä. Jos asunnossa vetää, tukitaan iv-kanavat ja jos on liian kuuma, avataan ikkunat, vaikka seinissä olisi eristystä miten paksulti tahansa..Mutta saadaanhan sitä rahaa tosiaan kulutettua seinien paksuuttakin lisäämällä.
Lisää valvontaa, eli kaikenlainen matkustaminen valvontaan niiden henkilöiden osalta, jotka ovat panostaneet kiristettyjen U-arvojen voimaantuloon ja vielä uskovat jopa taloudellisesti hyötyvänsä
asiasta. Perheen yhdellä turhalla lomamatkalla, pahimmassa tapauksessa energiansäästörahoilla, tuhotaan helposti polttoaineisiin koko valtava ilmastonmuutoksen hallintaan tehty panostus.
mun isä aikoinaan sanoin että talon pitää henginttää joka oli ollut rakennusmiehenä yli 20 vuotta, halutaanko todellakin polloja jossa kaikki paikat homehtuu käsii noin 5 vuodessa ja sitten ihmetellään että miksi nyt näin on päässyt käyämään vaikka on kaikkien säädösten mukana tehty, ihmettelen vaan sitä kovasti.