Jos tukimalli toteutuessaan on esitetyn kaltainen, VVO-konsernilla on taloudelliset edellytykset lisätä asunnontuotantoa 500 vuokra-asunnolla nykyisestä 1 000 asunnon vuosittaisesta tavoitemäärästä.
”Selvitystyössä nyt esitetyt ehdot vaikuttavat sellaisilta, että edellytykset Ara-uudistuotannon käynnistämiseen paranevat, ja mikäli ehdot tulisivat selvitystyön kaltaisina voimaan, olemme kiinnostuneita toteuttamaan kohteita nykyistä huomattavasti enemmän. Keskeinen elementti on myös uuden lyhyen korkotukituotannon kytkeminen MAL-sopimuksiin”, VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo.
VVO:n mukaan vuokrien kohtuullisuutta ei voida rakentaa ilman rakentamisen kalleutta aiheuttavien tekijöiden poistamista: normitalkoiden merkitys on suuri. Tonttiniukkuus, rakentamisen sujuvoittamista estävät normit ja kiristyvä verotus tekevät asumisesta kallista. Tonttimaan hinta ja muun muassa väestönsuoja- ja esteettömyysmääräykset sekä autopaikkavaatimukset lisäävät rakentamisen kustannuksia, mikä ei voi olla heijastumatta asuntojen vuokriin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 16 kertaa
16 vastausta artikkeliin “VVO lupailee lisäävänsä asuntotuotantoaan selvästi välimallin toteutuessa”
VVO tekee huipputulosta vuokrabisneksellään pienituloisten vuokralaistensa kustannuksella. Mikäli VVO jättää vastaisuudessa miljoonaosingot maksamatta osakkailleen ja kohtuullistaa myös johtajiensa ansiotulot, VVO kykenee rakennuttamaan uusia taloja kertyneillä vuorkatuotoilla eikä todellakaan tarvitse enää valtion tukea toimintaansa. Kummallisesti ollaan edelleen olevinaan yleishyödyllinen yritys vaikka tehdään piinkovaa bisnestä loistavalla liikevoitolla.
Vaikka VVO jakaisi normiosingot, niin siitä huolimatta se kykenisi rakentamaan uutta kantaa täysin ilman valtion tukea. Siihen tarvitaan 1) mitätön omarahoitusosuus, joita vuokralaiset kerryttävät VVO:lle koko ajan tai jonka se saa esim. nostamalla osakepääoma ja jakamalla se entisen omistajien kesken, ja lisäsäksi 2) pankkilaina – jonka saaminen on VVO:n kaltaiselle läpihuutojuttu.
Törkeää, jos VVO vielä haluaa Valtion asuntorahastoon kertyneitä varoja + valtion takauksen korkotukilainalle. Uskomatonta röyhkeyttä!
Silkkaa kiristystä. Ensin entinen yleishyödyllinen VVO on vaurastunut rikkaaksi konserniyhtiöksi vuokralaisten rahoilla ja valtion tuilla.Nyt kun sillä olisi ruhtinaallisesti rahaa rakentaa vaikka kuinka paljon, se esittää valtiolle vaatimuksen saada yhäa aina vaan tukia, tai sitten eivät rakenneta mitään. Muutoinhan ei riittäisi enää rahaa miljoonaosinkoihin ja johtoportaan optioihin ja huippupalkkoihin. Valtion asuntorahaston olisi kannattanut aikanaan tukea ainoastaan kuntien omaa rakennuskantaa. Kaupunkien oman asuntokannan toiminta on pysynyt hallinnassa kohtuullisten vuokrienkin osalta, toisin kun VVO:n kohtuuttomat vuokrat. Valtion asuntorahaston tulisi jatkossa myöntää tukea enää niille tahoille, jotka ovat aidosti voittoa tavoittelematonta asuntotuotantoa harjoittavia yhtiöitä. VVO ja Sato eivät ole olleet sellaisia enää pitkään aikaan.
Pienituloisille ja vähävaraisille asunnontarvitsijoille tarkoitettu valtion asuntotuotantotuki muuttuu vähin erin rakennuttajayhtiöille tarkoitetuksi yritystueksi.
Kysymys kuuluu: tarvitsevatko kiskurivuokria keräävät vuokrakiinteistösijoittajat yritystukea?
Hyvin kiteytetty toteamus ja kysymys nimimerkiltä ”Vaan minkäs teet”:
Kysymys kuuluu: tarvitsevatko kiskurivuokria keräävät vuokrakiinteistösijoittajat yritystukea?
Uutisen mukaan kyse on korkotukilainoista, maksetaanko nollakorkojen aikaan jotakin tukea.
Vai onko kyse lupauksesta maksaa jos korot nousevat ?
Ensinnäkin korkotukilainalle saa valtion takauksen, mikä kaikin puolin helpottaa lainan saantia ja lainaehtoja. Toiseksi uuden mallin mukaiset, voisiko sanoa feikki- tai valesosiaaliset hankkeet ehkä helpottavat tontin saantia kunnalta ja ehdullisia saantiehtoja. Kolmanneksi noin juuri – lupaus jos ja kun korot nousevat niin valtio eli veronmaksajat korvaavat nousun.
Jos korot nousee menee valtion kassasta rahaa ja ehkä kaupunkienkin tonttejakin menee pienituloisten vuokra-asuntoihin. Ja onko kaupunkien tontit jotenkin korvamerkitty vain kaikkein vähäosaisimmille ?
Nyt normaali maalta kaupunkiin muuttava palkansaaja on pahin väliinputoaja.
Jos korot nousee menee Valtion asuntorahastosta niiden kattamiseen rahaa. Valtion asuntorahasto on budjetin ulkopuolinen rahasto. Sen varat koostuvat koko ajan kertyvistä vanhojen aravalainojen erien ja korkojen makamisista, valtion takausmaksuista ym. Eli pienituloiset vuokralaiset ja aso-asukkaat ym. kustantavat Valtion asuntorahaston.
Kaupunkien tontit menevät pienituloisten vuokra-asuntoihin VAIN JA AINOASTAAN JOS ASUNNOT RAJATAAN PIENITULOISILLE JA VÄHÄVARAISILLE. Rossilahden mallissa niin ei ehdoteta. Vuokranantaja saa valita ketkä hyvänsä vuokralaisiksi. Sen vuoksi malli kiinnostaa vuokrakiinteistösijoittajia. Nimittäin sosiaalinen vuokra-asuntokanta on ihan eri asia kuin vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta. Toista valtio valvoo ja toista ei – arvatkaa kumpaako?
Kaupunkien tonteista valtaosa menee hyvätuloisille, koska kaupungit haluavat hyvätuloisia veronmaksajia. Tämä on ihan selvä asia.
”Nyt normaali maalta kaupunkiin muuttava palkansaaja on pahin väliinputoaja.” Muutetaan Lepsimään kaikki.
Rakennuslehden artikkeli 4.11.2015
Katso millaisia huippupalkkoja asuntosijoitusjohtajat rahastavat asukkailta:
https://www.rakennuslehti.fi/2015/11/katso-millaisia-huippupalkkoja-asuntosijoitusjohtajat-rahastavat-asukkailta/
Nakkivarkaudet tuomitaan ankarasti, hyi hyi!
Suurimmat ryöstöt tapahtuvat firmoissa ja finanssialan laitoksissa, ja ne palkitaan itsenäisyyspäivänä.
Aran avustuksella kannattaa tehdä ”Liukut” !
(yleishyödyllisen yhteisön siirtäminen yksityisten omistukseen ”holding yhtiön avulla jolle viranomaiset antavat hyväksynnän.)
Voi tokkiinsa! Tullaan vielä näkemään Cheyman-saarten sijoittajatkin ARAn saavilla.
Eikö vuokra-asuntopuolella pädekkään enää kysyntälaki? Käytännössä kaikki asuntotuotanto (muodosta riippumatta) sataa vuokralaisten laariin, sillä tarjonnan lisääntyessä hintataso tyypillisesti laskee. Ainoat, jotka häviää jokatapauksessa, ovat ensiasunnon ostajat.
Vuokrat ovat korkeita, koska asuntotuotanto on pienempi kuin kysynytä. Ja sitäpaitsi tuolla on Kehä III ulkopuolella vaikka kuinka vuokra-asuntoja, joiden neliöhinta on kybän tienoilla. Tottakai sijainnista maksetaan enemmän. Jengi vain luulee, että koska joitain tuettuja asuintaloja on bygattu meren rantaan Helsingin keskustaan, niin kaikkien pitää päästä asumaan halvalla samaan sijaintiin.
Enemminkin pitäisi miettiä, että miksi joidenkin merenranta-asumista subventoidaan yhteiskunnan puolelta? Tai ylipäätänsä onko oikein, että teidän vuokra-asumista tuetaan? Jos kerran teidän vuokra-asumista tuetaan (jotta voi hakea esim. enemmän bissee Virosta), niin miksei myös yritystoimintaa voisi tukea (jotta voisi maksaa enemmän osinkoja)? Ihan sama miten sitä vähää rahaa jaetaan, jossain on aina käsi välissä. Siksi vaalit ovat neljän vuoden välein, jotta käsi välillä vaihtuisi.
Valtiolla on oma tukijärjestelmä ensiasunnon säästäjille. Ja yhä edelleen asunnonostaja voi vähentää osan lainakoroista verotuksessa. Tukea tuen päälle omistusasuntokentällä. Ja omistusasuntoja rakennettaan koko ajan – osa niistä siirtyy vuokramarkkinoille, osan ostaa se joka kykenee ja samalla usein vapauttaa halvemman omistusasuntonsa uudelle ostajalle, olkoon se vaikka ensiasunnon ostaja sen valtion säästöpalkkion kanssa.
Vuokrat ovat korkeita, koska näin pienessä maassa muodostuu epävirallisia kartelleja. Kukaan ei halua aloittaa hintakilpalua vaan kaikki vaativat korkeat vuokrat kuten muutkin. Moni vuokranantaja katsoo, mitä VVO tai SATO alueella vaatii ja laittaa saman vuokran. Saa siten hyvän vuokranmaksajan.
Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja on pian liikaa. Osa niistä siirtyy ensiasuntojen ostajille, mikä on hyvä asia.
Korkotuki sosiaaliselle vuokra-asumiselle toimii, jos toimii tuettujen asuntojen vuokrien valvonta. ARA:n on vuokria valvottava. Valtion tukijärjestelmässä periaate on, että kaikki tuki, tulipa se missä vaiheessa tai milta taholta tahansa, päätyy vuokralaisen hyväksi. Lait ja asetukset sitovat vuokranantajan kädet pysyttelemään yleishyödyllisyyden ruodussa.
Vastaavasti yritystukia samoin kuin maataloustukia maassa riittää. Miten niitä voikin olla niin hulvattomasti?
Mikäli kaupungin tontista perimät maankäyttömaksut lasketaan mukaan on verojen osuus asuinkerrostalon rakentamiskustannuksista on 43 %.
Mahdollinen korkotuki tulee monikertaisesti takaisin.