Mäntynen, 57, loikkaa vuoden vaihteessa Tampereen teknillisen yliopiston, TTY:n, liikenne- ja kuljetustekniikan professorin paikalta yritysmaailmaan. Hänestä tulee suunnittelu- ja konsulttiyritys WSP:n yhdyskuntien ja elinkeinoelämän kehittämiseen ja kasvuun erikoistuneen yksikön vetäjä. Hän on professorin tehtävässään johtanut myös liikenteen tutkimuskeskus Verneä Tampereella.
Loikka tuntuu olevan Mäntyselle itselleen lyhyempi, kuin miltä se ulkopuolisista katsojista näyttää. Takana on 24 vuotta apulaisprofessorin ja professorin työtä, mutta tuntuma yritysmaailmaan on säilynyt koko ajan. Hän on ohjannut yli 300 diplomityötä, joista pääosa on ollut sidoksissa elinkeinoelämään. Professoriksi hän tuli aikanaan Nesteen palveluksesta.
”Yritys- ja elinkeinoelämän led-lamppu on ollut kaiken aikaa ylläni. Minulla on Nesteen ajoilta lähtien ollut palava mielenkiinto elinkeinoelämään. On ollut jo pitkään ajatus, että voin tehdä muutakin. Eläkevirka ei ole koskaan ollut minun juttuni”, hän perustelee muutosta.
Mäntynen on selkeästi verkostoihminen. 120 matkapäivää vuodessa on käytännössä tarkoittanut verkostotoimintaa eri toimijoiden kanssa. Verkostoituminen on avainasemassa myös uudessa työssä, ja Mäntynen näkee toiminta-alueen laajana.
”Menen liikenne edellä, mutta koskaan ei riitä, että on vain liikenneboksissa. Sieltä pitää tulla ulos. Haluan verkottaa eri alueiden toimijat ja asiantuntijat ja muuttaa sitä käsitystä, että palveluntuottaja ei voi olla aloitteentekijä.”
Voimavarana asiantuntijat
Mäntynen muistuttaa, että asiantuntijatehtävissä ihmiset ovat numero yksi, sillä he ovat ainoa voimavara. Tällä periaatteilla hän teki liikenteen tutkimuskeskus Vernestä menestyneiden tutkijoiden kasvattamon. Ovi Vernestä on viime aikoina käynyt tiuhaan maailmalle, ja tilaajat ovat olleet huolissaan, kuinka tutkimuskeskukselle nyt käy.
”En ole huolissani tutkimuksen kohtalosta. Yliopistolle tulee joka vuosi uusi saapumiserä. Tilanne pitää kääntää mahdollisuudeksi. Nyt tutkimusta on mahdollisuus uudistaa”, hän sanoo.
Eteläpohjalaisuus on vaikuttanut vahvasti Mäntysen toimintaan. Hän tulee pappi- ja kauppiassuvuista. ”Siihen eteläpohjalaisuuteen kuuluu vastuu ja vapaus, ja se on ollut myös yliopistolla johtamisajatukseni”, hän kertoo.
Ei pelkkää MaaS-ajattelua
Liikennesektorilla käynnissä olevaan murrokseen Mäntynen ottaa kantaa konsultin varovaisuudella.
”Kotimaassa on sekä kysynnän että tarjonnan murros niin liikenteen palveluissa kuin elinkeinoelämässä. Liikennealan murrosta tehdään henkilöliikennepainotteisesti. Haluan tuoda tavaraliikennettä esiin. 3D-tulostuksen tulo ja verkkokauppa muuttavat merkittävästi logistiikkaa. Liikenne palveluna eli MaaS on tärkeä kehittämisalue, mutta koko ajan pitää muistaa myös liikennesektori kokonaisuudessaan. Suomessa puhutaan yleisesti ottaen liian vähän kokonaisuudesta ja keskitytään yksityiskohtiin”, hän sanoo.
Hänen näkökulmanaan on miettiä liikennettä hyvin tarkkaan käyttäjien tarpeesta lähtien. ”Me ajattelemme hyvin teknologialähtöisesti. Pitää miettiä, miten teknologia otetaan hyötykäyttöön kuin koskivoima, jottei siitä tule kuin kaiken olemassa olevan tuhoava tsunami.”
Hän arvioi, että henkilöliikenteen murros tapahtuu nopeimmin pääkaupunkiseudulla, missä on riittävästi asukkaita. Harvaan asuttujen alueiden ongelmat vaativat uusia ratkaisuja.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Jorma Mäntynen näkee mahdollisuuksien maailman – ei pelkkää Maas-ajattelua”
Hei
Autoilijat maksavat miljardeja erilaisia autoveroja, joilla myös Suomen tiestö olisi pitänyt pitää kunnossa.
Ko.veroilla kerätyt rahat on jaettu sinne sun tänne, maan tavan mukaan.
Älytöntä tiedemiesten sotkeutua perusyksinkertaiseen propleemaan, jolla uudistettaisiin rahan riittävyys. Sitä on kerätty yli äyräiden.