Maas ja puus – näistä asioista rakennusalan vuosi muistetaan

Onneksi rakennusalalta on löytynyt vastavoimia. Niitä, jotka ovat vuoden edetessä muistuttaneet, että tilanne ei ole niin synkeä kuin väitetään ja että Suomella on enemmän mahdollisuuksia kuin ongelmia.

Helmikuussa, pari kuukautta ennen eduskuntavaaleja rakentajat saivat toivonkipinöitä. Kurjuudesta huolimatta oltiinkin menossa jollain osa-alueella jo ylöspäin. Vuoden edetessä positiivisia ennusteita tuli lisää.

Foreconin Pekka Pajakkala arvioi huhtikuun alussa, että tilastokeskuksen tilastovirheen vuoksi bruttokansantuotteen laskelma oli virheellinen. Rakentamisen oikeiden lukujen valossa bkt kääntyi hänen mukaansa kasvuun jo vuonna 2014.

Kesän aikana rakentamisen näkymät paranivat selvästi. Esimerkiksi EK:n barometreissa rakentajat olivat myönteinen suhdannepoikkeus. Rakennusteollisuus sen sijaan on ollut aktiivijäsen synkistelijöiden kerhossa. Liian hyvät uutiset kun ovat haitaksi edunvalvojan tehtävien hoitamiselle.

Lokakuisessa suhdannekatsauksessaan Rakennusteollisuus RT kuitenkin uskaltautui jo ennustamaan, että rakentamisen volyymi kasvaa ensi vuonna kaksi prosenttia.

Asuntogrynderit pelastajina

Kokonaisuutena rakennusalan kannattaa antaa iso kiitos asuntogryndaajille siitä, että rakentajat ovat välttyneet viime vuosina suurtyöttömyydeltä. Tuntuu kuin kuluttajat, rahastoihmiset ja rakentajat olisivat olleet kuuroja lamapuheille.Rakennuslehden uusin markkinakatsaus kertoi marraskuussa, että pääkaupunkiseudun uusien asuntojen markkinoilla lyötiin tämän vuosituhannen ennätykset niin aloitusten, kauppojen kuin tarjonnan määrissä.

Yhtenä indikaattorina rakentamisen piristymiselle ovat avoinna olevat työpaikat. Rakennuslehden työpaikkailmoittelussa näkyy, että yritykset eivät ole laittamassa rahapussiensa nyörejä tiukemmalle, päinvastoin kysyntää tekijöistä on.

Sairaalarakentaminen on tuonut rakentajille töitä. Sote-ratkaisun pelko on saanut valtion rahan kärkkyjät liikkeelle. Kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovatkin käynnistäneet sairaalahankkeita enemmän kuin niitä tulevassa sote-maailmassa tarvitaan.

Tämän vuoden keväällä oli käynnissä tai suunniteltiin 17 sairaalahanketta. Ministeri Juha Rehulan jalka on jo jarrupolkimella rakennusinnon hillitsemiseksi. Pian joudutaan miettimään, kelpaavatko kaikki terveydenhoitorakennukset itsehallintoalueilla vai jäävätkö ne kuntien painolastiksi.

Rakentajat ovat marssineet eturivissä harmaan talouden torjunnassa. Nyt sitten odotellaan, että verottaja esittelisi lopultakin konkreettisia tuloksia esimerkiksi urakka- ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuuden tuloksista. Suurin harmaa peikko on tällä hetkellä hallitus, jota vilunkiveikkojen metsästys ei kiinnosta samalla tapaa kuin edellisiä hallituksia.

Bulevardi-intoa riittämiin

Kaupunkirakentamisen uudet ajatukset ovat vahvistuneet pääkaupunkiseudulla vuoden aikana. Helsingin kaupunkibulevardi-intoa eivät pysäyttäneet mitkään vastaväitteet. Täydennysrakentaminen on nyt in. Vantaa uskoo kerrostalorakentamisen ja Kehäradan voimaan keskiluokkaisten veronmaksajien nappaamisessa, ja Espoon tiivistyminen tapahtuu Länsimetron varrelle.

Vuoden alkupuolella näytti vielä siltä, että kaupungistuminen muuttaa infrarakentamisen painopistettä kaupunkeihin ja niiden liepeille. Keskustalaisen Juha Sipilän hallitus pysäytti kuitenkin jo osittain vihreää valoa saaneen Pisararadan. Se odottaa nyt hallituksen hankepelin rangaistusruudussa vuoroaan. Biotalouden vaatimat hankkeet ajavat kaupunkien ohi valtapuolueen poliitikkojen puheissa.

Liikenne pelkkää digiä

Infrarakentamisen vanhan liiton kannanotot joutavat nyt liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta katsottuna romukoppaan, kun ministeriön on vallannut henkilöliikenteeseen keskittyvä Maas-ajattelu. Tämän taianomaiseksi nousseen sanayhdistelmän takana on ajatus liikenteestä palveluna, joka synnytetään infran digiloikan avulla.

Olemassa olevilla infrarakenteilla, teillä, rautateillä ja kaduilla ei ole digiloikkausta eniten harjoittelevien mielestä mitään roolia palvelujen tuottamisessa. Heille infra on tietoinfraa, ei fyysisiä rakenteita. Ehkä perimmäisenä ajatuksena on, että tulevaisuudessa matkustamme ja tavaratkin kulkevat hologrammeina virtuaaliverkoissa.

Samaan aikaan kun digiloikalle on etsitty ponnahduslautaa, puu on raivannut tietään talonrakentamiseen valtiovallan suosiollisella avustuksella.  Se on vauhdittanut informaatiosotaa betonimiesten ja puumiesten välillä.

Vantaalle syntyi Euroopan suurin puukerrostalo. Puukerrostalojen markkinaosuus onkin nousemassa tänä vuonna 7-8 prosenttiin kaikista kerrostaloaloituksista. Forecon ennakoi marraskuun puupäivässä, että osuus nousee 10 prosenttiin ehkä jo ensi tai seuraavana vuonna.

Parkkikiekot jo kunnossa

Rakennusala on pitkään valittanut rakentamismääräysten tiukkuutta. Nyt odotukset ovat taas kerran normitalkoissa, kun hallitus lupasi hallitusohjelmassa käynnistää yhtenä kärkihankkeena valtion ja kuntien normien purun kustannusten ja byrokratian vähentämiseksi. Ensimmäisen kerran normitalkoita käytiin Jan Vapaavuoren ollessa Jyrki Kataisen hallituksen asuntoministeri. Toivottavasti normipurussa päästään isompiinkin tuloksiin kuin parkkikiekon viilaamiseen.

Maaliskuussa Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen Strategia Suomelle -selvitys nosti esille, että Suomi tarvitsee töitä tekemään maahanmuuttajia. Se olisi lääke kestävyysvajeeseen. Kirjoittajien huolena oli, mistä maahanmuuttajille löytyy asuntoja.

Nyt Suomeen on tullut maahanmuuttajia kosolti, tämän vuoden arvio on reilut 34 500. Huoli asuntojen puutteesta on entistä suurempi. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara taitaa olla ainut, joka on vaatinut asuntorakentamisen tuntuvaa lisäämistä. Asuntoministeri Kimmo Tiilikaista tilanne ei ole näyttänyt huolestuttavan.