Aloitteen oli allekirjoittanut yli kaksi prosenttia Helsingin äänioikeutetuista, minkä takia se otettiin kuntalain edellyttämällä tavalla valtuuston käsiteltäväksi. Keskustelussa käytettiin 89 puheenvuoroa.
Valtuutettu Björn Månsson ehdotti asian palauttamista uuteen valmisteluun siten, että muun muassa tutkittaisiin ns. hybridimalli, jossa säilytettäisiin toinen kiitorata ja osa alueesta otettaisiin asuntorakentamiseen.
Valtuusto hylkäsi ehdotuksen äänin 55 – 29. Selvin luvuin hylättiin myös ehdotus neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä lentokentän kohtalosta.
Malmin lentokenttäalueelle on määrä rakentaa asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Alueen kaavoitus on lähdössä liikkeelle. Valtio on päättänyt lopettaa lentotoiminnan Malmilla.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Helsingin valtuusto hylkäsi aloitteen Malmin lentokentän jatkosta”
Jutun loppulause ei pidä paikkaansa. Valtio ei ole ”päättänyt lopettaa lentotoimintaa Malmilla”.
Valtio on päätöksellään luopunut kentän ylläpidosta ja siirtänyt omat ilmailutoimintonsa muualle. Lisäksi valtio on kirjannut asiaa koskevaan päätökseensä, että alueen muuttaminen asuinrakentamiskäyttöön edellyttää siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle (https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1044815/Hallituksen+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+rakennepoliittisen.pdf/2693ae4e-f145-46eb-a5e6-8350bc4f3e46 s. 8).
Eduskunta on lausumassaan 4.4.2018 edellyttänyt valtiolta toimia korvaavan kentän varmistamiseksi (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskunnanVastaus/Sivut/EK_5+2018.aspx).
Tällaisesta korvaavasta kentästä ei kuitenkaan ole mitään tietoa – valtion oman selvityksen mukaan Nummela ja Hyvinkää eivät yhteenlaskettuinakaan riitä kapasiteetiltaan edes Malmin harrasteilmailulle, jota on 10-20% lentotoiminnasta (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-427-2 s. 8).