Kokeile kuukausi maksutta

Ara-asukkaan saama tulonsiirto on asumistuen kokoluokkaa Helsingissä – hyvätuloisiakin saajina

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Tuukka Saarimaa vaatii näkyvyyttä asumisen tukiin.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Tuukka Saarimaa vaatii näkyvyyttä asumisen tukiin.

Saarimaan mukaan yhteiskunnan maksaman asumistuen määrä on selkeästi nähtävissä, mutta Ara-asuntojen myötä maksettava tuki kohdentuu epätasaisesti ja sen määrää on vaikea arvioida.

Saarimaa otti tukiin kantaa Helsingissä järjestetyssä Kovan seminaarissa, jossa käsiteltiin tuotantotukien ja asukkaalle suoraan maksettavien tukien välistä eroa.

Vuokratessaan asunnon markkinavuokraa halvemmalla kaupunki menettää vuokratuloja. Markkinahintoja halvempi vuokra on Saarimaan mukaan tulonsiirto, vaikka se ei näy kunnan menona.

”On tärkeää puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäys tarkoittaa sitä, että näiden asuntojen asukas ei maksa asumiskustannuksiaan kokonaan. Tämä ei juurikaan eroa siitä, että vaatisi asumistuen korottamista”, Saarimaa sanoo.

”Tutkimuksemme mukaan Ara-asuntoihin sisältyvä tulonsiirto on Helsingissä samaa suuruusluokkaa kuin yleinen asumistuki.”

Asunnon hyvä sijaiti kasvattaa tukea

Ara-asuntoon sisältyvä tuki on sitä suurempi, mitä kalliimmalla alueella asunto sijaitsee.

Asuntoon sisältyvää tukea kohdentuu enemmän hyvätuloisille kotitalouksille kuin asumistukea. Saarimaa arvostelee myös sattumanvaraisuutta, joka liittyy Ara-asunnon saamiseen.

”Koska Ara-asuntoja ei riitä kaikille, samanlaisia perheitä kohdellaan väistämättä eri tavalla”, hän sanoo.

”Asumistuki on näkyvä, kaupungin vuokra-asuntoihin sisältyvä tuki näkymätöntä ja piilossa olevaa”, Saarimaa sanoo.

Tuotantotukea perustellaan sillä, että Ara-asunnoilla voidaan vähentää segreaatiota ja pienentää asuinalueiden eriytymistä. Saarimaan mukaan myös asumistukijärjestelmällä on samankaltaisia ja isompiakin myönteisiä vaikutuksia. Asumistuen saaja voi valita asuntonsa myös niin sanotuilta hyviltä alueilta, eivätkä tuen saajat ole sidottu asumaan sosiaalisten vuokralaisten naapurissa.

”Tutkimuksemme mukaan pienituloiset kaupungin vuokralaiset altistuvat matalamman tulotason ja koulutusasteen naapurustoille ja rakennuksille.”

Saarimaa arvioi, että kiistellyt Ara-asuntojen tulorajat eivät pahenna alueiden eriarvoistumista.

Tuotantotuki ei lisää rakentamista

Saarimaa myös kumoaa näkemyksen, jonka mukaan Ara-asuntojen rakentaminen lisäisi Helsingin asuntorakentamista ja asuntokantaa. Hänen mukaansa rakentaminen lisääntyy vain olosuhteissa, jolloin tuotantoa ei käynnistyisi markkinaehtoisesti.

”Asuntojen puute riippuu kaavoituksesta. Kannattaisi miettiä, miten kuntapäättäjille luotaisiin kannusteita kaavoittaa nykyistä enemmän”, Saarimaa sanoo.

Asumistuen arvioidaan nostavan markkinavuokria. Saarimaan mukaan tuetut asunnotkin nostavat yleistä vuokratasoa, kun asuntojen kohdentaminen tietyllä asujaryhmälle lisää kilpailua muista vastaavista asunnoista.

Saarimaan mielestä Ara-tuotantoa tarvitaan sellaisille ihmisille, jotka eivät pysty hankkimaan muuten asuntoa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Ara-asukkaan saama tulonsiirto on asumistuen kokoluokkaa Helsingissä – hyvätuloisiakin saajina”

  1. Aika mielenkiitoista laskea kunnan antamaksi tueksi ero törkeän korkeiksi nousseisiin markkinahintoihin. ARA-tuotanto perustuu omakustannushintaan. Pitäisikö asukkaalta tämän päälle periä ero markkinahintaan?

    1. Ainakin vuokrat voisi kohdistaa tuetun asumismuodon sisällä oikeudenmukaisesti. Nyt Kontulan vuokrat ovat lähellä markkinavuokraa ja Kalasatamassa kaukana naapuritalon hinnoista. Onko oikeudenmukaista että vanhassa asunnossa asuva maksaa osan uudella alueella asuvan vuokrasta

  2. Tuota voisi hieman avata tuota lausetta.” Vuokratessaan asunnon markkinavuokraa halvemmalla kaupunki menettää vuokratuloja.”
    Ajatteleeko Saarimaa, että vain kaupungilla on vuokra-asuntoja? VVO:lla ja SATO:lla lienee maan kalleimmat asunnot ja nekin sijaitsevat Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla. Kun Nuorisosäätiö tai A-Kruunu vuokraa asunnon VVO:ta ja SATO:a halvemmalla, menettääkö siinä kaupunki tai valtio jotain?

    1. Mikäli tontti on kaupungilta peräisin menetetään tontinmyyntituloja karkeasti 50 %, A-Kruunu Nuorisosäätiö tai mikään muukaan toimija ei saa ARAsta hyväksyntää markkinahintaiselle tontille. Eräs suuri kaupunki menettää tässä kymmeniä miljoonia. Helsingissä Hitas on vastaava kaupungin vapaaehtoinen tuki kohteiden asukkaille. Hitaksessa ja ARAssa veronmaksajat kattavat kaupungin kassasta puuttumaan jäävät tonttitulot. Onnekso Hitas on vain Helsingissä.

  3. Otetaan esimerkkinä yksittäinen kunnan omistama vuokra-asunto. Jos asunto on halvempi kuin täysin vastaava asunto vapailta markkinoilta, saa asukas alemman vuokran muodossa tuen, joka on täysin verrattavissa suoraan rahalliseen tukeen. Tuen näkee helposti pohtimalla tilannetta, jossa kunta vuokraisi asunnon markkinahintaan ja palauttaisi lisääntyneet vuokratulot vuokralaiselle suoraan rahana. Asukkaan taloudellinen asema pysyy samana, samoin kunnan. Tällainen järjestely olisi monimutkainen tapa tukea asukasta, mutta kaikille olisi selvää, että kaupungin vuokralaista tuetaan.

    Tarkoitus ei ole väittää, etteikö joidenkin ihmisryhmien asumista olisi järkevää tukea sitomalla tuki tiettyyn asuntoon. Viesti on, että kohtuuhintainen asuminen aiheuttaa julkiselle sektorille kustannuksia ja ne on otettava huomioon nykyistä paremmin poliittisessa päätöksenteossa. Vähintään ne pitäisi tehdä näkyviksi, jotta informoitu päätöksenteko olisi edes mahdollista.

  4. Pitäneekö tuo Tuukka Saarimaan väite paikkaansa, että ”Asuntojen puute riippuu kaavoituksesta”. Helsingissä on paljon asuntokohteita vähän sivummalla keskustasta, jossa on kaavoitettua tonttimaata vapaana ja vielä lisääi saatavissa nopeasti asuntokäyttöön, mutta kovan rahan tuotantoa syntyy verkkaisesti. Viikinmäki lienee tältä vuosikymmeneltä paras esimerkki. Mikäli rahastot eivät ostaisi tässä suhdanteessa osaa uusista kohteista, tahti olisi vieläkin hitaampaa.

Vastaa käyttäjälle Tuomas Kivelä Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat