Energiatehokkuus Vesa Tompuri 62 kommenttia

Spinkleri kasteli neljä asuntoa Euroopan suurimmassa puukerrostalossa – homesieni pettyi

Homesienen unelma on vesivahinko paksuilla eristekerroksilla varustetussa puukerrostalossa. Vantaan Kivistössä sprinkleri laukesi, mutta homesieni joutui pettymään vesivahinkojen määrään.

Tutkinnassa löytyi useita Kivistön alueen asemakaavamuutoksia, joita Peltomäki saattoi nopeuttaa. Kivistön asuntomessuille muutama vuosi sitten valmistui myös esimerkiksi Euroopan suurin puukerrostalo.

Vantaan asuntomessuille valmistuneessa Kivistön puukerrostalossa tapahtui maaliskuussa vesivahinko. Neljä asuntoa kastui.

Kyseessä on Euroopan suurin puukerrostalo, joka kaiken lisäksi poikkeuksellisen hyvin eristetty, sillä se voitti muutama vuosi sitten palkinnon Suomen hiilipiheimpänä talona.

Puukerrostalojen sprinklauspakko yhdistyneenä asukkaan tai todennäköisemmin siivoojan huolimattomuuteen johti vesivahinkoon.  Sprinklaus oli hoidettu vähävetisellä korkeapainesumutuksella, minkä ansiosta vahinko rajoittui kuitenkin suhteellisen pieneksi.

Suurin kohu kävi sosiaalisessa mediassa, joka yhden asukkaan aktiivisuuden vuoksi paisutti tapausta.

Saunasta tullut lämpö laukaisi sprinklerin

Seitsemännessä kerroksessa sattunut vesivahinko oli seurausta siitä, että korkeapainesumutusjärjestelmän laukaisuun tarkoitettu lasiampulli rikkoutui yleisen saunan pukuhuoneessa, jossa lämpötila oli noussut liian korkeaksi.

Siivooja oli ilmeisesti epähuomiossa jättänyt ovet löylyhuoneesta pukuhuoneeseen saakka auki edellisenä päivänä. Sauna oli laitettu etäyhteydellä päälle tuntia ennen saunavuoroa. Saunavuoron käyttäjä jätti vuoronsa käyttämättä.

Kiuas oli tehoiltaan korkea ja talossa on hyvä passiivitason eristys, joten lämpö nousi korkeaksi ja kuumuus ulottui lopulta suihkutilan kautta pukuhuoneeseen asti. Pukuhuoneen lämpötila nousi yli 57 asteen, mikä laukaisi Marioffin sprinklausjärjestelmän ja vesivahinko oli väistämätön.

Spinklaus ehti olla päällä puoli tuntia. Vettä kertyi lattialle kolme millimetriä. Palokunnalla kesti jonkin verran aikaa  löytää isossa kohteessa oikea laukeamispiste, jotta sprinlauslinja saatiin suljettua.

Alapuolen asukas halusi itse henkilökohtaisesti evakkoon. Välipohja kuivattiin alapuolelta.  Vesi ei tullut läpi välipohjasta. Yläkatossa havaittiin vain yksi kostea piste kipsilevykatossa.

Saunassa pukuhuoneen alahelmat avattiin ja välipohja kuivattiin varmuuden vuoksi alapuolelta, vaikka kosteutta ei havaittu.

Yhteensä vesivahingon vaikutukset ulottuivat neljään asuntoon, joista kaksi saunan alapuolella sijaitsevaa asuntoa kärsivät pahimmat vauriot. Asukkaan omavastuu vakuutusyhtiön korvaamasta vahingosta oli 200 euroa, mikä sekin herätti ärtymystä.

”Vahingolta olisi vältytty, jos myös pesuhuone olisi säädetty samoille raja-arvoille kuin pukuhuone. Tällöin sprinklerit olisivat lauenneet pesuhuoneessa, eikä mitään vahinkoa olisi tapahtunut”, kohteen rakentaneen Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela sanoo tapauksen opettaneen.

Mika Airaksela on betonirakentaja, joka uskaltautui puukerrostalojen rakentajaksi viisi vuotta sitten.

Sprinklerijärjestelmässä suuttimiin on kiinnitetty nestetäytteiset lasiampullit, jotka hajoavat nesteen lämpölaajenemisen vaikutuksesta, kun lämpötila suuttimessa nousee riittävän korkeaksi.

”Nyrkkisääntönä on, että lasiampullin tulee hajota lämpötilassa, joka on runsaat 30 astetta korkeampi kuin huoneen käyttötarkoituksen mukainen normaali lämpötila”, kertoo Marioffin Suomen liiketoimintajohtaja Jaakko Kääriäinen.

Murphyn laki toimi

Kääriäinen kertoo yllättyneensä havaitusta ongelmasta.  Sammutusärjestelmä reagoi lämpötilan nousuun ja toimi hänen mukaan kuten pitääkin. Pulma oli siinä, etteivät sen enempää valmistaja, suunnittelija ja urakoitsijakaan tässä tapauksessa ottaneet huomioon kaikkia virheellisen toiminnan tai käyttövirheen seurauksia.

Murphyn lain mukaan, jos jokin voi mennä pieleen, niin ajan oloon se myös menee, jos siihen on pienikin mahdollisuus.

”Tietysti vastaava pitää jatkossa eliminoida. Yksi mahdollisuus olisi varustaa pesuhuone ja sauna automaattisesti sulkeutuvilla ovilla. Vaihtoehto sille voisi olla laukeamislämpötilan valinta niin, ettei vastaavaa pääse sattumaan”, Kääriäinen sanoo.

Tapauksen johdosta pukuhuoneen sprinklauksen laukeamislämpötila nostettin 78 celsiusasteeseen eli tämän verran järjestelmää korjattiin.

Silti sen paremmin Kääriäinen kuin Airakselakaan eivät halua ottaa tapausta millään tavalla omaan piikkiinsä vaan vetoavat suunnitteluohjeisiin ja standardeihin.

”Se oli oikein suunniteltu ja tehty. Pukuhuone on kuiva tila joka ei vaatinut normaalia lämpöisempää ampullia. Samalla tavalla kaikki järjestelmät on tehty aikaisemmin Suomessa”, Airaksela toteaa.

Marioffin teknologia pohjautuu perustajansa Göran Sundholmin keksintöön, jonka idean mukaisesti vesipisarat hajotetaan järjestelmän lauetessa osiin ja suihkutetaan korkealla paineella kohteeseensa. Vettä tämä korkeapainesumutusjärjestelmä tarvitsee noin kymmenesosan tavanomaiseen sprinklaukseen verrattuna. Siksi vahingot jäivät nyt vähäisiksi.

Puukerrostalot pitää sprinklata Suomessa

Lähes aina vakavat  tulipalot alkavat irtaimistopalona ja leviävät vasta sitten runkorakenteisiin. Silti sprinklaus on puurakentajien ja sammutusjärjestelmien myyjien lobbauksesta huolimatta pakollinen vain puukerrostaloissa.

Ympäristöministeriön yli-insinööri Jorma Jantusen mukaan uudet, vuoden 2018 alusta voimaan tulevat säädökset eivät muuta nykytilannetta. Automaattinen sammutuslaitteisto on edelleen vaatimuksena vain puukerrostaloissa.

”Puukerrostaloissa automaattista sammutuslaitteistoa edellytetään koko rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi palotilanteessa”, Jantunen perustelee.

Ruotsissa sprinklaus ei puukerrostalorakentamisen yleistymisestä huolimatta juurikaan ole käytössä asuinkerrostaloissa. Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa kerrostalot sprinklataan säännönmukaisesti. Syynä on se, että Pohjois-Amerikassa asuintalot tehdään pääasiassa puurunkoisina. Esimerkiksi Vancouverissa sprinklauspakkoon mentiin, jotta palokuolemat olisi saatu loppumaan. Sieltä suomalaiset virkamiehetkin ovat käyneet paljon hakemassa oppia. Kivitalovaltaisessa Keski–Euroopassa asuintalojen sprinklaus on verraten harvinaista.

Kirjoittajat: Vesa Tompuri ja Seppo Mölsä

Juttua on päivitetty perjantaina klo 14:00 jälkeen tarkentamalla tapausselostusta. Jutusta on myös poistettu sana vika, koska rakentaja ja sprinkleritoimittaja eivät nähneet toiminnassaan eikä sprinkelerijärjestelmässä ja sen suunnittelussa mitään vikaa. Näin vain pääsi tapahtumaan.

Keskustelu artikkelista: 62 kommenttia

  • ”Suurin kohu kävi sosiaalisessa mediassa, joka yhden asukkaan aktiivisuuden vuoksi paisutti tapausta.”

    Mikäs tämä juttu on? Todettiinko asiassa yhden asukkaan aktiivisuuden aiheuttaneen vesivahingon?

    Vastaa
  • Jutun perusteella vahinko ollut suhteellisen pieni…. Pelastusviranomaisten onnettomuusselosteen mukaan tapahtuma aiheuttanut huomattavia vesivahinkoja huoneistoihin ja rakenteisiin. Kohdettahan markkinoitiin lauseella ”ettei vesi valu kerrosten läpi sprinkelereiden lauettua”. Kyseisessähän kohteessa myös viidennen kerroksen asunnoissa tehtiin remonttia tapahtuman tiimoilta sekä kuudennessa kerroksessahan parikin asunnon haltijaa oli useamman kuukauden sijaismajoituksessa. Vahinkoja ja huolimattomuutta sattuu kaikille ja niistä opitaan. Niistä on myös tekijöiden kannettava vastuu eikä sitä voida ulkoistaa asukkaille. Osittaisenkin syyllisyyden hakeminen siitä kaikkien poliisienkin hyvin tuntemasta ”tuntemattomasta henkilöstä(tässä tapauksessa asukkaasta)” on jo lähtökohtaisesti käsittämätön saavutus. Samoin ajatus siitä, että asiasta keskustellaan sen takia, että eräs aktiivinen asukas on aiheuttanut kohun, on jo siinä määrin älytön ettei se vaadi edes enempää keskustelua. Asiastahan käydään debattia julkisesti ainoastaan kahden asian takia: Kukaan ei ole ottanut vastuuta asiasta/ ettei kukaan jatkossa markkinoisi samankaltaisia kohteita virheellisesti.

    Vastaa
  • Vaikka sprinkleri ei kirjaimellisesti pettänyt, se petti asukkaiden luottamuksen. Se toimi niin kuin insinööri oli sen suunnitellut mutta ei niin kuin asukas luotti sen toimivan. Järjestelmä petti.

    Vastaa
  • Olisikohan puukerrostalot jo riittävästi nähty?

    Vastaa
    • Olisiko Lahden Juustilankadulla 1963 pitänyt todeta vastaavasti, että onko betonikerrostalot jo riittävästi nähty?

      Vastaa
  • Ei kai tässä mistään ’tuntemattomasta’ henkilöstä ole kyse vaan asunnon asukkaasta. Mutta samapa tuo. Siis että saadaan pukuhuoneen lämpötila nousemaan 57°. Kun siinä on pesuhuonekin välissä. Ja ilmavaihto toimii. Mun mielestä tässä kaikki toimi niinkuin pitikin ja tärkein eli turvallisuus oli etusijalla. Eikö kiukaissa ole vakiona päälläoloajastin?

    Ihan samalla tavalla betonitalokin kärsisi vesivahingosta samassa tilanteessa ja korjauksiin jouduttaisiin.

    Ja somessa ollutta mahdollista ”kohua” mä en pidä puolen palaneen puupennin arvoisena.

    Vastaa
    • Asuinrakennuksen pitää olla idioottivarma, koska jonain päivänä joku idiootti muuttaa kuitenkin sinne asumaan.

      Moderneissa asumiskoneissa tuo määritelmä toteutuu huonosti.Tekniikkaa on valtavasti ja jopa naulan lyönti seinään alkaa olla riski tulevilla tiiviysvaatimuksilla. Jos joku uskoo, että rakennuksen toimivuus voidaan panna ohuen (ikuisesti kestävän?) muovikalvon varaan, niin hän joutuu myös uskomaan, että kukaan ei koskaan kiinnitä naulaa seinään.

      Kivistön esimerkki kertoo hyvin siitä, että edes turvallisuusjärjestelmiä ei ole suunniteltu huolimattomuuden, tyhmyyden, lapsellisuuden tai muistamattomuuden tuomia turvallisuusriskejä vastaan. Ohjeiden mukaan ne varmaan on suunniteltu, joten siinä suhteessa ei ole mitään vikaa, vikaa, vikaa…

      Vastaa
      • Heh.. Jospa tämä olikin VTT:llä toimivaksi järjestelmäksi yhdellä tutkimuksella todettu.. Välttämättä tutkimustakaan tarvita – kunhan vaan joku on sitä mieltä.

        Alempana näkyy kommentti, josta lainaus: ”Kohteessa on tehty kosteustarkastukset tapahtuman jälkeen, siihen on kattavasti merkitty kaikki tarvittava tieto vesivahingoista kaikista kolmesta kerroksesta. Kyseisen raportin voi aina pyytää kohteen isännöitsijältä jolloin pääsee tutustumaan faktoihin asiassa…..”

        Nyt päästään lähemmäs asiaa. On todettu, että on tehty ”kosteustarkastus”. Betonikohteessa tarvittaisiin lisäksi vertailu kuivaan kohteeseen.

        Esimerkki vuotovahingosta; betonin pinnasta mitataan suurempi kosteus kuin syvemmältä. Vastaavasti kuivassa kohteessa tilanne on päin vastoin.

        Kokenut putkimies tokaisi betonista sen kastuessa että voidaan nostaa heti kädet pystyyn. Puurakenne on mahdollista purkaa, joka tekee rakenteista KORJATTAVIA.

        Tästä päästään siihen, että onnistuneet korjaukset tulisi DOKUMENTOIDA jotta opittaisiin korjaamaan ja arvioimaan mikä on korjattavissa ja mikä ei.

        ”Vikasietoisuus” on tietysti hyvä askel toimivampiin rakenteisiin (en nyt puhu tiiveistä tai ns. hengittävistä rakenteista mitään) mutta rakenteen lähtökohtana tulisi pitää korjattavuutta.

        Ja korjattavaahan riittää – yhä edelleen sokkeleita koristaa pikikermi rakenteen ulkopuolella.

        Vastaa
        • Loistava idea aloittaa dokumentointi jo tästä tapauksesta. Tuskin rakentaja/rakennuttaja tai sprinklerijärjestelmän toimittaja vastustaa asiaa. Samalla puolueeton taho voisi tehdä selvityksen tapahtuneesta. Kyseisen talon asukkaat auttavat varmasti tarvittaessa-kunhan eivät joudu tälläkin kertaa maksamaan kustannuksia.

          Vastaa
  • Näin se tarina muuttuu päivän edetessä. Aluksi kyseessä olis se kuuluisa tuntematon ja nyt syyllinen on mahdollisesti siivooja…..alakerran huoneistojen sähkökaappeihin valui onnettomuuden takia vettä jonka johdosta pelastusviranomaiset katkaisivat sähköt turvallisuussyistä alakerran parista asunnosta. Asukkaat tuskin henkilökohtaisesti halusivat jäädä pimeisiin ja märkiin asuntoihin. Kohteessa on tehty kosteustarkastukset tapahtuman jälkeen, siihen on kattavasti merkitty kaikki tarvittava tieto vesivahingoista kaikista kolmesta kerroksesta. Kyseisen raportin voi aina pyytää kohteen isännöitsijältä jolloin pääsee tutustumaan faktoihin asiassa…..

    Vastaa
  • Miksei tätä asiaa selvitetä kohteen omistajan toimesta? Vahinkohan tapahtunut TA-Asumisoikeusasunnoissa ja heillehän tämän selvittäminen kuuluu. Siivooja tuskin käynyt edellisenä päivänä siivoamassa kohdetta viimeisen saunavuoron jälkeen 22.00, joten häntä lienee turha syyttää asiassa. Kohteessahan tehtiin palosammututusjärjestelmän ja varavoimageneraattorin huoltotöitä(palopumppujen koeajoja yms.) samana päivänä 17.3.2016 Marioffin suorittamana. TA voisi varmaan pyytää Marioffilta selvityksen missä kaikkialla kohteessa on tuona päivänä liikuttu ja millainen tiedote asukkaille on toimitettu huoltotöistä.Samalla voisi selvittää kenen vakuutus on maksanut korjaukset talon rakenteille sekä asunnoille.

    Vastaa
    • Johan vitsin murjaisit: ”…heillehän tämän selvittäminen kuuluu.” ja ”kenen vakuutus on maksanut korjaukset talon rakenteille”.

      Jos olisit yhtään perehtynyt asiaan, niin tietäisit etteivät vakuutusyhtiöt korvaa asian selvittämiskuluja. Edelleenkään nämä yhtiöt eivät korvaa mikrobivaurioista johtuneita kustannuksia (vuodesta 19xy).

      Tämä puolestaan tarkoittaa, että tehdyt niin sanotut ”selvitykset” ovat laadultaan melko kevyitä selitelmiä, lippuja tai lappuja, joissa harvemmin nähdään käytetyn mitään pintakosteutta syvempää näytteenottomenetelmää tai että edes materiaalinäytteitä olisi otettu.

      Oikeampaan lopputulokseen päästään vain käyttämällä rakennusterveysasiantuntijaa tai tavarantarkastajaa sekä riittäviä materiaalinäytteitä käyttäen ja että voidaan osoittaa korjauksen onnistuneen.

      Kukaan ei vaan näytä osaavan vaatia rakentamiselta ja korjaamiselta laatua sekä riittävää dokumentointia.

      Sprinklerijärjestelmän ’tahaton’ laukeaminen osataan kyllä vääntää sellaisiin sanamuotoihin ettei myöhemminkään havaitut kosteusvauriot ole ainakaan siitä voineet johtua.

      Kosteusvaurioiden syntymisen kiistämiseen käytetään moninkerroin enemmän varoja kuin niiden ennaltaehkäisyyn ja asianmukaiseen korjaamiseen.

      Niinpä korjaamisestakaan ei voida mitään oppia. KORJAAMISEN lähtökohtana on pidettävä faktatietoja siitä mitä on tapahtunut ja minkä mikrobin kanssa ollaan tekemisissä jotta voidaan tehdä oikeat ja riittävät toimenpiteet että korjaus onnistuisi.


      Vai puretaanko taas ja tehdään kokonaan uusi? Näin kunnat toimivat.

      Vastaa
  • Kun sprikleri kastaa puurakenteet ilman palonuhkaa, niin jompi kumpi on kai väärässä paikassa. Olisko yhdistelmästä sprinkleri ja puu vihdoin luovttava?

    Vastaa
    • Mehän emme tiedä ilman asianmukaista tutkimusta – mitä kastuminen aiheuttaa mm. eristeille.. Oleellinen kysymys ei ole se, mistä rakennuksen runko on tehty.

      Puu eloperäisenä aineena aiheuttanee riskin lähinnä erilaisille hyönteistuhoille.

      Home kasvaa – ainakin aluksi, puun pinnalla. Olisi mielenkiintoista tutkia miten pinnan hiiltäminen vaikuttaa prosessiin.

      Olen katsellut toistasataa vuotta vanhan metsäpalon seurauksena palaneiden ja hiiltyneiden kantojen olevan yhä edelleen pystyssä. Sisusta on kyllä hapantunut aika päiviä sitten.

      Vastaa
      • Hiillytettyä lautaa ja kai jollakin tekniikalla hiottua tai harjattua on käytettykin julkisivuissa Japanissa ja varmaan muuallakin. Arvaisin, että home ei kasva hiiltyneen puun pinnalle.

        Vastaa
        • Puun pinnalla tai sen käsittelyllä täytyy olla jotain merkitystä, kun kirjallisuudessa mainitaan esim. höylätyn puun säilyvän pidempään homeettomana. Olisiko kirja ollut nimeltään: Puu ja sen ominaisuudet?

          Omakohtaisia kokemuksia saunasta, jonka verhouspaneelit oli käsitelty kaasupolttimella – liki ainoita rakenneosia, joissa purkamisen yhteydessä ei ollut silminnähden vaurioita.

          Vanhoista riihistä olen löytänyt noen pinnasta vain ulkoilmahomeita, jotka rajoittuvat kuitenkin vain pintaan (vuolemalla otettu materiaalinäyte). Havainnot ovat ”tuulettumattomasta” yläosasta, jossa katto oli tiivistetty savella joten näyttää olevan ilmankosteudesta johtuvaa. Alemmas mentäessä avoimien luukkujen korkeudella ei ole enää havaintoja kasvusta edes pinnassa.
          Purettaessa riihen kattorakenteita; lahoa oli, ainakin tässä tapauksessa enemmän reunoilla kuin keskellä kattoa. Purettiin tästä vain välikattorakenteet, koska riihet olivat jääneet aikoinaan toisten rakennusten sisään ja päälle jäi vielä vesikatto.

          Myöskään yli sata vuotta seinässä olleet rahkasammaleet eivät näytä homehtuvan millään. Edes maassa.

          Vastaa
    • Ihmettelen vaan sitä että ovatko viemärit mitoitettu väärin kun eivät nielleet ditä vähäistä määrä vettä mitä näista sumua syöttävät sprinklerit suihkuttavat

      Vastaa
  • Voisiko TA ottaa nyt kantaa onko tähän asiaan?

    Vastaa
  • Kyseisen kohteen sekä vastaavien kohteiden tulevat asukkaat (Honkasuo) varmasti toivovat TA:ta selvitystä, mitä tässä on tapahtunut ja ovatko asukkaat joutuneet maksajan rooliin kyseisessä vesivahinko-tapauksessa.

    Vastaa
  • Vesivahinko tapahtui 17.3.2016. Kohteen asukkaille on jaettu tiedote 2.3.2016. Siinä kerrotaan esim. seuraavaa: TA-n asumisoikeus Oy/Vantaan rubiinikehä 1a:ssa suoritetaan HI-FOG palosammutusjärjestelmän ja varavoimageneraattorin huoltotyö torstaina 17.3.2016 8.00-16.00 välillä. Työ ei edyllytä asunnoissa käyntiä, mutta mahdollisten vikatilanteiden korjaustöitä varten esim. Suutinvuoto, jätäthän huoneiston turvalukon lukitsematta huoltopäivänä. Onko mahdollista että huoltotöitä on tehty myös taloyhtiön saunaosastolla?

    Vastaa
    • Paha sanoa. Huoltotöillä tuskin aiheutettiin vesivahinkoa.

      Sukulaiseni asui aikoinaan palvelutalossa, jossa palohälytin oli hellan päällä.

      Varmasti turvallinen vaihtoehto, mutta optinen silmä voi luulla vesihöyryäkin palon aiheuttajaksi.

      Kokenutkaan ruoanlaittaja ei pystynyt valmistamaan hellalla mitään aiheuttamatta palohälytystä.

      Vastaa
  • Jaakko Kääriäinen

    Hienoa, että turvallisuusasiat herättävät keskustelua.

    HI-FOG® sprinklerijärjestelmälle tehtiin vuosihuolto 17.3.2016 päivällä. Vuosihuoltotoimenpiteet kohdistuvat ainoastaan pumppu- ja generaattorihuoneisiin.

    Samana iltana yleisen saunan ovet olivat inhimillisen virheen vuoksi pukuhuoneeseen saakka auki saunan ollessa päällä. Tämän seurauksena pukuhuoneen lämpötila nousi poikkeuksellisen korkeaksi (yli 57 astetta), joka aiheutti yhden sprinklerin laukeamisen.

    Seuraavana päivänä Marioffin huolto vaihtoi pukuhuoneeseen 79 asteessa aktivoituvat sprinklerit, jotta vastaavat vahinkolaukaisut voidaan jatkossa minimoida.

    Pahoittelemme asukkaille aiheutunutta häiriötä.

    Jaakko Kääriäinen, Liiketoimintajohtaja, Marioff Suomi, 040 3540485

    Turvallista Joulua!

    Vastaa
    • Ihme etteivät viemärit pystyneet nielemään tuon vesimäärän!

      Vastaa
      • Kun katsoo sprinkleritoimittajan mainosvideoita netistä, niin ei voi olla ihmettelemättä,miksi se ei toiminut vastaavalla tavalla tässä tapauksessa. Koska mitään vikaa ei ole ollut, voidaan siis päätellä, että järjestelmän normaalia vastaava toiminta saa tuollaiset vahingot aikaan.

        Vastaa
        • Voisiko Marioff kommentoida ja vastata asukkaille seuraavaan kysymykseen: Onko vastaavia vahinkoja odotettavissa, mikäli järjestelmä toimii normaalisti?

          Vastaa
          • Harvemminpa pukuhuoneessa on lattiakaivoja. Jos kyseessä olisi ollut perinteinen sprinklaus, todennäköisesti koko rappu olisi jouduttu purkamaan välipohjien osalta. (7-2 kerroksien osalta)

  • Hienoa että asukkaat saavat vihdoin yhdeksän kuukauden jälkeen ensimmäiset pahoittelut asiasta. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Toivottavasti joku ottaa vielä tehtäväkseen keskustella taloudellista vahinkoa kärsineiden asukkaiden kanssa vielä tällä viikolla. Näin asia saadaan siltä osin pois päivänjärjestyksestä ja kaikki pääsevät viettämään rauhallista joulua.

    Vastaa
  • TA on 22.12.2016 ilmoittanut asukkaille, että he eivät ole kiinnostuneita kommentoimaan tapahtumia.

    Vastaa
  • Käytännössä vastaus tarkoittaa sitä, että asukkaiden oikeusturvan toteutuminen ei ole TA:ta siinä määrin kiiinnostava seikka, että siihen pitäisi jollain tasolla ottaa kantaa.

    Vastaa
  • Marioff on 22.12.2016 ilmoittanut asukkaille, että he eivät ole korvausvelvollisia asukkaille kyseisessä tapauksessa.

    Vastaa
  • Rakennusliike Reponen on 22.12.2016 ilmoittanut asukkaille, että he eivät ole korvausvelvollisia asukkaille kyseisessä tapauksessa.

    Vastaa
  • Because some of the readers might have problem to understand Finnish, episode will be published also in english in social media with photos after accident. This text will not be used with out permission.

    Merry christmas

    Vastaa
  • TA-Asumisoikeus Oy on myös ilmoittanut, etteivät he ole korvausvelvollisia kyseisessä asiassa.

    Vastaa
  • Siis kukaan ei vastaa mistään mitään?

    Vastaa
  • Juuri näin. Aluksi luvataan ettei vesi valu kerrosten läpi ja kun näin sattuu, niin vedotaan siihen että perinteinen sprinklaus olisi kastellut enemmän. Asukkaat valitsivat kohteen luottaen nimen omaan kyseisessä kohteessa olevaan järjestelmään eikä siinä vaiheessa voida vedota johonkin, jota ei koskaan ole ollut.

    Vastaa
    • Eli siis jos joku ajaa nykypäivän autolla kolarin ja turvajärjestelmät pettävät niin myyjä vetoaa perään että ”vanhemmalla autolla vahingot olisivat olleet isommat”. Myyjän kommentti kuulostaisi kyllä käsittämättömältä.

      Vastaa
  • Voisiko Marioff vastata kysymykseen: Onko vastaavia ongelmia odotettavissa myös tulevaisuudessa, mikäli järjestelmä toimii normaalisti?

    Vastaa
  • Nyt ei olla miljoonakorvausten Ameriikassa, joten en ymmärrä mikä tässä nyt on ongelma.
    Yleensä taloyhtiöillä on tällaisia tapauksia varten vakuutukset ja asukkailla olisi hyvä olla kotivakuutukset irtaimistonsa turvaksi ja kylkiäisenä tulee vastuuvakuutus korvaa omien möhläysten seuraukset.

    Vastaa
  • Kun mikään taho ei ota vastuuta, niin kenenkään vastuuvakuutuksesta on aika vaikea maksaa kustannuksia. Mikäli ja kun vahingot on ensitietojen mukaan hoidettu taloyhtiön vakuutuksesta, koituvat ne loppupeleissä joka tapauksessa asukkaiden maksettavaksi vastikkeiden muodossa. Sen lisäksi asukkaat luonnollisesti tässäkin tapauksessa kärsivät kustannuksia omavastuista sekä asumisen keskeytymisestä. Tämä on yksi todellinen riskitekijä puukerrostaloissa asumisessa asukkaan näkökulmasta ja ennenkuin tämän tyyppiseet asiat ratkeavat, on vaikea nähdä asukkaiden suosittelevan vastaavaa mallia asumiselle.

    Vastaa
    • Näyttötaakka on väitteen esittäjällä. Puutalo ei tässäkään eroa betoni- tai kivitalosta.

      Vastaa
  • Siis puutalot ovat sekä kalliimpia että herkempiä vaurioitumaan – uhkana sekä palo- ja että vesivahingot? Ja ainoa vastuunkantaja on asukas? Ja kuitenkin mielestäni nykyaikainen kivitalo näyttää puutaloa arvokkaammalta.

    Vastaa
  • Lampaita. Jostain syystä suomalainen asunnonostaja / vuokralainen on myös muuttunut täysin lampaaksi, mitään ei enää vaadita, uudisasuntojen laatu on täysin luokatonta kuraa, mutta kaikki kelpaa ja ollaan valmiita maksamaan järkyttäviä asumisoikeusmaksuja… mihin unohtui laskutaito? Entä oikeusjärjestyksen perusteet?

    1) Marioff ei ole minkäänlaisessa sopimussuhteessa asukkaisiin. Joten ei myöskään minkäänlaista korvausta ole tulossa sieltä suunnasta. Marioff toki vastaa rakennusliikkeen suuntaan mikäli aiheuttaajo tain sellaista, esim. takuuvioista (2v.) ja törkeän tuottamuksellisesti aiheuttamistaan laiminlyönneistä (10v.). Mutta mitään muuta korvausta, ei vastuuta kolmansille osapuolille, eikä välillisien seurausten korvausta kenellekään makseta.

    2) Rakennusliikeellä on kohteet toteuttamisesta ollut urakkasopimus TA-asumisoikeus Oy:n kanssa, joka on kiinteistön omistaja. Em. sopimus on YSE 1998 pohjainen, kuten on rakennusliikkeen ja Marioffinkin välinen, joten sieltä helppo käydä toteamassa, ettei mitään välillisiä vahinkoja korvata, eikä kolmansille osapuolille korvata mitään.

    3) Kiinteistöllä on kiinteistön vakuutus, josta korvataan aiheutuneet KIINTEISTÖN suorat, selkeät ja korjattavissa olevien vaurioiden korjauskustannukset, ei mitään muuta.

    4) Asukkailla on kotivakuutus, siitä korvataan asukkaiden irtaimistolle aiheutuneet vauriot.

    5) TA-asumisoikeus Oy on hankkeeseen ryhtyvänä vastuussa kohteen suunnitelmista, sitä varten ovat ostaneet konsulttipalveluina pääsuunnittelun sekä paloturvaliisuussuunnittelun. Ne ovat KSE 2013 pohjaisia sopimuksia ja niissä konsultin (suunnittelijat) vastuu rajataan hyvin tarkkaan, kuten myös korvausvelvollisuudet. Eipä ole sielläkään mitään vastuuta tai velvotteita asukkaiden suuntaan eli kolmansille osapuolille. Korvauksen maksimimääräkin on rajattu konsulttipalkkion suuruuden mukaiseksi, joten laiha lohtu olisi, vaikka todettaisiin kyseessä olleen aito suunnitteluvirhe.

    Kohteessa on siis ilmeisesti käynyt niin, että saunan lämmityksen yhteydessä lämpöä on kulkeutunut sellaiseen paikkaan, jossa sitä ei ole oletettu suunnitteluvaiheessa koskaan olevan niin paljoa, esim. reittiä sauna –> pesuhuone –> pukuhuone… Fysiikanlakien mukaan kuitenkin kuuma ilma on kevyempää ja hyvin herkästi pyrkii tasaantumaan eli virtaamaan sinne missä lämpöä ja kosteutta on vähemmän, joten periaatteessa jo reippaasti riuhtaistaessa ovet auki yhtä aikaa molemmin puolin pesuhuonetta tällainen ilmiö on mahdollinen… Puhumattakaan että ovet ovat auki / raollaan. Kyllä se kiuas jaksaa lämmittää vaikka koko asunnon 80 C lämpötilaan jos aikaa on riittävästi…

    Hyvin / asianmukaisesti suunnitellussa kohteessa tällaisissa tapauksissa AINA tulisi käyttää kaksoisilmaisua estämässä tahattomat ja tarpeettomat sprinklerisuuttimien laukeamiset. MUTTA koska sellainen järjestelmä maksaa muutaman tonnin per asunto lisää, ei tietenkään TA-asumisoikeus sellaista osta, eikä sellaista myöskään minimitarjouksen perusteella suunnittelijaksi valittu taho edes lähde esittämään rakennettavaksi. Tässä tapauksessa kaksoislaukaisi olisi varmistanut, että onko tilassa oikeasti liian lämmön lisäksi myös savua…

    Tästä päästiin kehäpäätelmään: Asukas ei vaadi mitään, joten myyjä ei tuota mitään ylimääräistä, grynderi ei ole kiinnostunut hyväntekeväisyydestä tai mistään ylimääräisestä vaan yksinkertaisella matikalla kulujen minimointi on voiton maksimointia. Siis myös lampaat saavat juuri sitä mitä ovat tilanneet. Eivät mitään.

    Vastaa
    • Lampaiden ei sentään tarvitse viedä jalostuslampolaansa kuivikkeita mukanaan – niillä kun näyttää olevan ratkaiseva vaikutus sisäilman laatuun.

      Jos ajatellaan lampaiden terveyttä, niin vastuullinen löytyy hyvin helposti. Meidän paikkakunnalla valvontaeläinlääkäri on puuttunut useaan otteeseen mm. löytöeläinten kohteluun ja säilytysolosuhteisiin.

      Tässä asukkaiden terveydestä vastaa terveystarkastaja. Vuoden vaihteen jälkeen tutkimuskustannuksista taitaa vastata ensikädessä asukkaat, mutta jos asuisin tuon tapaisessa kyhäelmässä niin koko talo käytäisiin säännöllisesti läpi homekoiran ja rakennusterveysasiantuntijan tai tavarantarkastajan avulla.

      Tämän jälkeen näyttötaakka on jollain muulla kuin asukkailla itsellään. Jostain syystä tästä menetelmästä ei juuri pidetä nykyisissä betonikerrostaloissakaan.. jos kyseessä olisi kaupungin omistama kiinteistö, johon terveystarkastaja on työsuhteessa, ei asukkailla ole toivoakaan. Näistä on paljon surullisia esimerkkipätkiä YouTubessa.

      Vastaa
    • Selvennykseksi, niin kyseessä oli taloyhtiön yleinen saunatila,jossa ei ole ollut mitään ohjeistusta ovien sulkemisesta. Marioffin edustajan mukaan ovi jäänyt ”inhimillisen virheen” vuoksi auki. Mikäli kyseinen vahinko tapahtunut siis siitä syystä, että saunan ovi ollut auki,olisi virheen eliminoimiseksi pitänyt olla selkeä ohjeistus asukkaiden tiedossa. Miksi kyseinen ohjeistus on huolimattomasti jätetty tekemättä?

      Vastaa
      • Ei voi vaatia että saunan ovi pitää sulkeä. Mikään järjestelmä ei saa olla niin herkkä että löylyhuoneen oven auki jättäminen aiheuttaa tällaista vahinkoa!

        Vastaa
    • Asukas ei välttämättä ymmärrä eikä tiedä mitä voi vaatia. Jossain ihmisen pitää asua joten ilmeisesti valtaa tai mahtia pitävät voivat kohdella pientä ihmistä ihan miten vaan.
      On olemassa sellainenkin kun ”hyvän rakennustavan mukaan” ja niinkuin tämän talon mainoksissa oli mainittuu … veden valuminen alempaan kerrokseen ei ole mahdollista, silti sitä tuli.

      Vastaa
  • Nykypäivänä myös yrityksiltä odotetaan eri asioita kuin aiemmin . Ei voida antaa asukkaiden ymmärtää jotain , mikä ei välttänmättä pidä paikkaansa kuten esim. tässä kohteessa ” Kivistössä on käytössä vantaalaisen Marioffin sprinklerijärjestelmä, jossa sammutus tapahtuu hienojakoisella vesisumulla, joka ei aiheuta veden valumisriskiä kerrosten läpi” tai ”Vesisumu on lisäksi vaaraton ihmisille ja laitteille. Sen ansiosta vesi- ja savuvahingot jäävät vähäisiksi”.

    Vastaa
  • Tätä tapausta seuranneena täytyy vain todeta, kuinka huonoa mainosta tapahtuma ja sen selvittely ollut puukerrostaloteollisuudelle. Joskus muutamien toimista ja katteettomista lupauksista kärsii koko ala, mikä on tietyllä tapaa hyvinkin ikävää.

    Vastaa
  • Oikein toteutettu, mutta halvalla suunniteltu

    Jaa ei tule läpi kerrosten vesi muka… se sumu tehdään paineella, se tunkeutuu juuri niin pitkälle rakenteisiin kun vain haluaa. Jos ja kun lämmönlähde on saunan kiuas ja sitä koittaa ”sammuttaa” joku pukuhuoneen ylipainesumutusjärjestelmä, niin aika kauan saa siellä paahtaa ennen kuin kukaan on sitä sulkemassa…

    Vastaa
  • Turhaanko villotin?

    Ihan vinkiksi, jos siellä välipohjissa on avohuokoista lämmöneristettä, esim. mineraalivilla, niin se on täysin märkä ja pysyy märkänä, sillä se vesi, mikä on paineella sinne työntynyt, ei sieltä ihan vapaaehtoisesti tule pois, vaan tulee painovoimaisesti sekä pitoisuuserojen myötä sieltä kyllä valumaan ja pitkään, pitäen ympäröiviä rakenteita takuulla märkänä ja homeelle mukavan leppoisia kasvuoloja…

    Vastaa
  • Isännöitsijä varmaan on ottanut kiinteistövakuutuksen, eikä siivooja joka ovia jätti auki ollut kännissä.

    Vastaa
  • Mistä ihmeen vahingosta asukkaat vaativat korvausta? Kotivakuutus pitää kaikilla olla jo TA:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaankin. Kotivakuutus korvaa yleensä myös väliaikaisen asumisen. Toisaalta, TA:lle ei makseta vuokraa/vastiketta, jos asunnossa ei voi asua. Jopa muuttokustannukset voidaan korvata kotivakuutuksesta. Mitä talonomistajalle korvataan kiinteistövakuutuksesta: talon korjaus asuttavaksi, mutta tyhjäkäyttöä ei korvata. TA on tosiaan ainoa, joka on asukkaiden kanssa sopimussuhteessa, ei sprinkler-urakoitsija. Mitä asukkaat ylipäänsä valittavat tulevista kustannuksista? Jos se heitä pelottaa, sanokoon sopimuksensa irti TA:n kanssa ja muuttakoon – betonitaloon. Nimittäin rohkea on se, joka muuttaa puukerrostaloon. Asukkaiden pitää myös ymmärtää, että kaikista aineista tehdyissä taloissa on olemassa vahingonvaara.

    Vastaa
  • Kyllähän asukkaille tulee sijaismajoituksesta kustannuksia vaikka kotivakuutus onkin. Aluksi omavastuu x summa ja sen jälkeen % summa tulevista kustannuksista. Näissähän on otettu huomioon jo normaali vastikkeen vähennys joten kyllä asukkaat ovat kärsineet tuota kautta helposti tuntuvat taloudelliset tappiot. Tämänhän ei pitänyt olla mahdollista, rakentajan kotisivuillahan oli lause rakentamisen aikana ” Kivistössä on käytössä vantaalaisen Marioffin sprinklerijärjestelmä, jossa sammutus tapahtuu hienojakoisella vesisumulla, joka ei aiheuta veden valumisriskiä kerrosten läpi” Tällä perusteella asukkaat varsin luonnollisesti odottivat että mikäli jotain vastaavaa tapahtuu, niin kustannukset eivät kaadu asukkaiden syliin.

    Vastaa
  • Tuskin siellä vettä niskaan tulikaan. Mitä asukkaat nyt sitten vaativat. Vuokranantajan ei tarvitse lain mukaan tarjota sijaisasuntoa. Toki saa tarjota jos haluaa. Yhdestä asunnosta on kuitenkin maksettava vuokraa. Muuttokustannuksia ei tarvitse maksaa. Toisaalta vuokralainen voi sanoa sopimuksen irti ilman irtisanomisaikaa.

    Vastaa
  • Pelastusvuranomaisten raportin mukaan vesi aiheutti huoneistoihin ja rakenteisiin huomattavia vesivahinkoja. Remontin kohteena oli useammat kerrokset.

    Vastaa
  • Siivoojan vastuuvakuutusosa korvaa osan ehkä 2/3:aa tai koknaan, vuokrasta voi saada alennusta ja vesimaksua ei tarvitse maksaa. Siivoojahan sen aiheutti. Luulisin, että isännöitsijä on vakuuttanut kaiken.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia