Rakentaminen Hannu Lättilä 7 kommenttia

Lakea julkisti puuta ja betonia yhdistävän kerrostalokonseptin – tarkoitus säästää kustannuksia

Lakea on yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittänyt tilaelementeistä toteutettavan kerrostalokonseptin, joka yhdistää puuta ja betonia uudella tavalla. Konseptin nimi on Sydänpuu.

Kuva: Casagrande Laboratory Center of Urban Research

Sydänpuussa betoniset kylpyhuone-elementit tulevat kerrostalon keskelle, ja ne ovat asennettavissa päällekkäin ilman erillistä runkoa, jolloin ne toimivat samalla itsekantavana rakenteena. Kuivien tilojen tilaelementit puolestaan toteutetaan puurakenteisina. Betonielementit asennetaan ensin ja sen jälkeen puurakenteiset osat kylpyhuone-elementtien ympärille.

”Voi sanoa, että puun ja betonin parhaat ominaisuudet pääsevät tässä meidän Sydänpuu-konseptissa oikeuksiinsa”, Lakean tekninen johtaja Veikko Jokimäki sanoi konseptin julkistamistilaisuudessa Finlandia-talossa 14. kesäkuuta.

Taustalla puukerrostalorakentamisen kehitystarpeet

Lakea on toteuttanut useita puukerrostalokohteita eri puolille Suomea.

”Olimme huomanneet, että puukerrostalorakentamisessa on paljon kehitystarpeita”, konseptin isä Jokimäki totesi idean taustoista. Hän sai idean uuden konseptin kehittelyyn syyskuussa 2016.

Yksi puukerrostalorakentamisen ongelma on ollut se, että perinteisesti moduulirakentamisessa kylpyhuone-elementti on sijoitettu puurakenteisen moduulin sisälle. Tämä kahden tilaelementtituotteen päällekkäisyys on vaikeuttanut moduulituotantoa ja nostanut myös rakentamisen kustannuksia.

”Nyt päällekkäiset elementtikustannukset poistuvat. Uskomme vakaasti, että puisen tilaelementin hinta ei voi ainakaan nousta, kun kylpyhuone on poissa kuivan tilaelementin sisältä.”

”Vanhoissa tilaelementeissä tämä päällekkäisyys aiheuttaa lisäksi sen, että tilaelementtiyksikön paino nousee, koska kylpyhuone on aika painava. Kuivan tilaelementin tuotanto on myös tahdistettu kylpyhuone-elementtiin ja sen asennukseen, mikä ei ainakaan helpota kuivan tilaelementin tuotantoa. Lisäksi on myös tuplakuljettamista, kun kylpyhuone-elementtejä ensin kuljetetaan kuivan tilaelementin valmistajalle.”

Vanhoissa tilaelementeissä kuivaelementti ei myöskään ole ollut rakenteellisesti tasapainossa sen jälkeen, kun märkätilaelementti on asennettu sen sisälle. Näin ollen kuljetus, nosto ja asennus ovat hankaloituneet ja aiheuttaneet kuivaan tilaelementtiin myös rakenteen vahvistustyötä. Sen sijaan uudessa konseptissa kuivan tilan tilaelementti on hyvin tasapainossa, kun sen sisällä ei ole painavaa märkätilaelementtiä.

”Tämän meidän konseptin pitäisi mahdollistaa moduulirakentamisen sarjatuotanto.”

Talotekniikan nousuhormi kiinni kylpyhuone-elementissä

Uuden konseptin suunnittelussa ovat olleet Jokimäen lisäksi vahvasti mukana arkkitehti Marco Casagrande sekä Betoniluoman toimitusjohtaja Raimo Luoma. Luoma on vastannut kostean tilan tilaelementin suunnittelusta. Sen oleellinen ero hänen aiemmin suunnittelemaansa kostean tilan elementtiin verrattuna on talotekniikan nousuhormi, joka on valmiiksi kiinni kostean tilan elementin yhdellä seinällä.

”Eli sillä hetkellä, kun kylpyhuone-elementti on asennettu paikoilleen, elementti on valmis nousujohtojen asennukselle”, Jokimäki kertoi.

Hänen mukaansa talotekniikkahormit rajaavat talojen maksimikorkeudeksi kahdeksan kerrosta. Sitä korkeampien talojen ilmastointikanavat edellyttäisivät suurempia hormeja.

Casagranden suunnitelmissa talot ovat lähtökohtaisesti pistetaloja, mutta hänen mukaansa myöskään lamellitalon toteutus ei tuota ongelmia konseptin avulla.

Lakea hakenut konseptille patenttia

Lakea jätti konseptista patenttihakemuksen toukokuussa. Patentti- ja rekisterihallitus selvittää patentin saamisen mahdollisuudet noin 6­–10 kuukaudessa.

”Sydänpuu-konseptissa otetaan useampia teknisiä kehitysaskeleita samalla ratkaisulla ja niiden myötä säästetään kustannuksia. Hyödyt ovat selkeästi osoitettavissa ja perusteet patentin myöntämiselle ovat olemassa”, immateriaalioikeuksien asiantuntijayritys Berggrenin patenttiasiamies Jorma Tuovinen sanoo.

Lakean, Betoniluoman ja Casagranden arkkitehtitoimiston ohella konseptin suunnittelussa ovat olleet mukana rakennesuunnittelun osalta A-Insinöörit ja lvia-suunnittelun osalta Granlund Pohjanmaa.

As.oy Seinäjoen Tuohi on ensimmäinen kohde, joka toteutetaan uudella Sydänpuu-konseptilla. Taloon tulee yhteensä 44 asuntoa. Kohde lähtee urakkalaskentaan viikolla 25. Sen rakentaminen alkaa ensi syksynä, ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 aikana.

”Olemme käyneet muutamien kaupunkien kanssa jo neuvotteluja seuraavista hankkeista”, Jokimäki totesi.

Keskustelu artikkelista: 7 kommenttia

  • Tälle ”keksinnölle” patentti?

    Vastaa
  • Jussi Mattila

    Märkätilat on viisasta tehdä kosteutta kestävistä materiaaleista.
    Oikea liike puurakentajilta.

    Vastaa
  • henrikki lahti

    Kerrostalojen halpuuttaminen…
    Entä miten on puu kerrostalojen paloturvallisuuden laita, vaikka ovatkin ”halpoja”?
    Vaikkei ollutkaan polttopuusta kasattu, 24 kerroksinen kivitalo paloi tällä viikolla Lontoossa kuin soihtu, palokunta ylsi vain 7 kerrokseen ”sammuttamaan” …

    Vastaa
    • Kannattaisi perehtyä Suomen ja Englannin palomääräysten eroon, ennen kuin paljastaa tietämättömyytensä.

      Vastaa
  • https://www.youtube.com/watch?v=r1b06rgfo0I

    Ihme kun näitä jo 60-luvun lopulla kokeiltuja asioita markkinoidaan jonain innovaatioina ja haetaan patenttia.

    Vastaa
    • Tuskin tuon patenttihakemuksen sisältönä on väite siitä, että olisi keksitty ensi kertaa kylpyhuone-elementti. Patenttien pointti on yksityiskohdissa ja niiden muodostamassa ensi kertaa esitetyssä kokonaisuudessa, joka on riittävän poikkeava ja innovatiivinen aiemmin esitettyihin ratkaisuihin nähden. Tuohon patenttihakemukseen sisältyy tiedotteiden mukaan ainakin uudenlainen tapa kahden erilaisen tilaelementtituotteen yhdistämiseen samaan kohteeseen. Patenttihakemusten varsinainen sisältö tulee julkiseksi Suomessa yleensä 18 kuukautta hakemuksen jättämisen jälkeen. Eli valitettavasti ennen kuin patenttihakemus on joko käsitelty tai 18 kuukautta on kulunut, on ulkopuolisen hankala arvioida hakemuksen sisältöä, koska patenttihakemuksen yksityiskohtainen sisältö ei ole sitä ennen julkinen.

      Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia