Kokeile kuukausi maksutta

Palkka ei yllättäen olekaan opiskelijoille tärkeintä työssä

Yllättävästi palkka ei nousekaan kärkeen tärkeimpänä syynä valita työpaikka, kertoo RIAn ja Rakennuslehden Tulevaisuuden työpaikka -opiskelijatutkimus.

Kuva: Savonia/Riku Jokinen

Työtehtävien mielekkyys on ammattikorkeakoulussa rakennusalaa opiskeleville tärkein syy valita työpaikka. Esille nousivat kärkijoukossa myös muun muassa palkkataso ja mahdollisuus edetä uralla. Työnantajan hyvää mainetta piti tärkeänä vain 15 prosenttia vastaajista.

”Työnjohto-opiskelijat painottavat suunnittelijapuolelle suuntautuvia vähemmän työn mielekkyyttä ja enemmän etenemismahdollisuuksia ja palkkausta”, RIAn projekti-insinööri Katrina Kukkonen kertoo.

Yrittäjyys on käynyt mielessä noin 45 prosentilla vastaajista. Viidennes on harkinnut mahdollisuutta paljonkin. Toisaalta 35 prosenttia ei ole miettinyt vaihtoehtoa lainkaan. Suurin osa vastaajista kokee, ettei ole saanut koulussa riittävästi tietoa yrittäjyydestä.

Kolmannes vastaajista olisi kiinnostunut työskentelemään ulkomailla, viidennes ei. Lähes puolet saattaisi harkita asiaa.

Syyskuussa toteutettu kysely on ensimmäinen laatuaan. Kukkosen mukaan RIA halusi tietää, mitä järjestön opiskelijajäsenet ajattelevat työelämästä. Kyselyn mukaan he haluavat lisätietoa rakennusalan yrityksistä ja palkkauksesta.

Rakennusala oli haussa ykkönen

Peräti 89 prosenttia ilmoitti kyselyssä, että rakennusala oli ykkösvaihtoehto opiskelijahaussa. Suurin osa vastaajista valitsi rakennusalan puhtaasta kiinnostuksesta. Myös hyvät työllistymismahdollisuudet saivat kallistumaan alan puoleen. Osan valintaan vaikuttivat ystävien ja sukulaisten suositukset.

Kukkosen mukaan suosio kertoo siitä, että rakennusalalla menee hyvin. ”Työpaikkoja on tarjolla, työttömyys on vähäistä ja palkat ovat hyvät. Myönteinen tieto kiirii nopeasti nuorien korviin, ja se näkyy alan vetovoimaisuutena.”

Puolet vastaajista kokee saavansa oppilaitoksessa riittävästi tietoa rakennusalasta, puolet ei. Yllättävän moni tunsikin jopa isoja rakennusalan yrityksiä varsin huonosti. ”Tämä oli meille yllätys. Oppilaitoksissa pitäisi olla enemmän erilaisia tapahtumia, joissa alaa ja yrityksiä tuodaan esille. Ehkä opiskelijatkaan eivät vielä ymmärrä verkostoitumisen tärkeyttä”, Kukkonen sanoo.

”Suuntautumisvaihtoehdon valinnassa olisi tärkeää, että opiskelijat tuntisivat yritysten toimintaa. Silloin heidän olisi helpompi tehdä valintoja.”

Vastaajista 84 prosenttia on ollut harjoittelussa rakennusalan yrityksessä. Neljännes lähetti yli kymmenen hakemusta saadakseen harjoittelupaikan, mutta toiselle neljännekselle riitti 1–3 hakemusta. Viitisen prosenttia ilmoitti saaneensa työpaikan muulta alalta.

Palkkakäsitys linjassa suositusten kanssa

Lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi, että oma opiskelu kestää neljä vuotta. Noin viidennes epäilee, että opinnoissa saattaa kulua kauemminkin.

Suurin osa opiskelijoista pitää erittäin tai melko todennäköisenä, että valmistumisen jälkeen työpaikka sijaitsee opiskelukaupungissa tai sen lähellä. Lähes 80 prosentille se sopii hyvin.

Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi, että oma palkka asettuu ensimmäisessä työpaikassa 2501–3000 euroon. Neljännes uskoo sen pyörivän 3000–3500 eurossa. Pari prosenttia tähyää korkeammalle ja arvioi lähtöpalkaksi yli 4500 euroa.

”Opiskelijoiden käsitys palkkatasosta vastaa RIAn palkkasuosituksia, joita myös yritykset käyttävät.”

RIAn ja Rakennuslehden kysely lähti noin 2000 RIAn opiskelijajäsenelle, joista 321 vastasi. He ovat 1.–4. vuosikurssin opiskelijoita 17 ammattikorkeakoulusta. Suurin osa on iältään 19–35-vuotiaita ja miehiä.

Vastaajista suurimman osan opintosuunta on rakennesuunnittelu, rakennus-, infra- tai talotekniikan työnjohto tai rakennusarkkitehtuurin rakennussuunnittelu. Valtaosa valmistuu rakennusinsinööriksi, rakennusarkkitehdiksi tai rakennusmestariksi.

Tätä artikkelia on kommentoitu 18 kertaa

18 vastausta artikkeliin “Palkka ei yllättäen olekaan opiskelijoille tärkeintä työssä”

  1. Koska ria kantaisi huolta työttömistä rialaisista ja alan surkeasta palkkatasosta?

  2. Tai pyrkisi aktiivisesti jatkokouluttamaan ja lisäämään jäsenistönsä ammattitaitoa, erilaisten enemmän tai vähemmän naamioitujen ryyppyreissujen ja selkääntaputtelun sijaan.

    1. eikä ria ota kantaa siihen, että tällä hetkellä ja jo pitkän aikaa alalel on koulutettu 35% liikaa opiskelijoita. Määrä on korvannut laatua. Ilmeisesti siksi, että määrä tuo lisää jäseniä riallle.

  3. Rakennusalan insinööriksi tai työnjohtajaksi ei kannata opiskella ainakaan hyvän palkan toivossa, mitä jo artikkelikin pohjustaa – ”raha ei ole tärkeintä”. Jos pelkästään haasteita, vastuuta ja kiirettä haluaa työelämältä, niin sitten ilman muuta rakennusalalle. Raha ei ratkaise kaikkea, mutta 3000€/kk palkalla ei nykyään saa edes asuntolainaa, jolla ostaa yli 25m2 asunto pääkaupunkiseudulta. Alalla menee nyt lujaa, mutta miten on parin vuoden päästä, kun todetaan, että yli 5000€/m2 maksaville asunnoille ei riitä ostajia ja kauppakeskus- ja sairaalarakennusbuumi on ohi? Lupaava tulevaisuus…

    1. Hyville jätkille löytyy aina töitä, osaamattomuus täydellisesti kustannussuunnitteluun ja työsuunnitteluun paistaa monelta.
      Insinöörikoulutus antaa mahdollisuuden toimia 4 vuoden jälkeen vastaavana, se että onko monestakaan tähän on toinen kysymys.
      Kokonaisuuksien hallinta ja miettiminen on porukalta todella hukassa viime vuosina montaa työmaata seuranneena.
      Sinällänsä vanhat mestarit ovat asialla mutta kaikki ylimääräinen touhu joka ei liity rakentamiseen vie ajan.

      Nuorisolle vihjeenä, voitte kitua pörssiyrityksissä tasapäistetyllä liksalla vuosikaudet mutta terävimmät toivottavasti itse tajuavat lähteä.
      Pieniä ja keskisuuria mollataan aivan suotta näissä suurkonserneissa joissa elätetään kaikenlaista powerpointin pyörittäjää.

      Nimim pörssiyhtiöstä pieneen, tulot +1/3 ja työt vain helpponi. Kun osaa ja haluaa ottaa vastuuta.
      ”Työnjohtaja tältä vuosikymmeneltä”

  4. Jos isolla rakennusliikkeellä on kourallinen mestareita, ja 50 alihankkijan pyramidi, niin saattaa piiskanisku käydä aivan kuten Oriolan lääketoimituksissa, Oriola vaan ei yhtäkkiä voi moninkertaistaa pakkausten hintaa. Koulutushan on mitoitettu huippusuhdanteeseen, kouluttajat luennoivat 20 vuotta vanhoja itsestäänselvyyksiä, eikä labroja ole kustannussyistä, ainakaan korjausrakentamista ei ilman labroja opi.

  5. Vastaus Nimettömälle ja Hiilarille: Alalla on tällä hetkellä todellakin työvoimapula (työmaatehtävät, suunnittelu) ja valmistuvat voivat valita 2-3 tarjolla olevasta paikasta parhaimman. RIAlaisten työttämyysprosentti on vain 2,2 % kun koko maan työttömyys on 8-9 %.

    Pääkaupunkiseudulla valmistuvan rakennusmestarin palkka (vain harjoittelussa saatu työkokemus) voi olla noin 3000 €/kk, ei ihan huono! Toki tässä on varmasti eroja hakijoiden ja yritysten välillä. RIA ja RKL ovat järjestäneet vuosien 2015-2017 aikana jäsenilleen ilmaisia koulutuksia, joihin myös opiskelijat ovat voineet osallistua. Koulutuksiin on vuosittain osallistunut noin 1500-1800 koulutettavaa. Näiden lisäksi on maksullisia koulutuksia. Ensi vuodelle on suunnitteiella jälleen viisi erilaista koulutuskokonaisuutta.

    Alkoholin käyttö on jokaisen oma asia eikä liitoilla ole sen kanssa mitään tekemistä. Opiskelijoiden saunailloissa voi jokainen halukas juoda Jaffaa tai muuta alkoholitonta oman mieltymyksensä mukaan ja luulen, että näin myös monet tekevät. Pojasta polvi paranee!

    Oman tietämyksen parantamiseksi voin suositella kuulumista liittoon. Huomasin juuri Rakennuslehden uutisista, että RIA on vahvistanut kuntasektorilla työskentelevien edunvalvontaa liittymällä KTN:n jäseneksi. Hyvä niin!

    1. Niin kun tuosta kolmesta tontusta makselet ensin verot, asumisen hinna pk-seudulla ja otat huomioon mitä eläminen maksaa, niin ei siitä palkasta rahaa jää säästöön montaa satkua. Maakunnissa on sitten tyytyminen paljon vähempään. Sääliksi käy nuorisoa, jotka tekevät kovaa työtä pienellä palkalla. Muistissa on itselläkin hamasta muinaisuudesta. Nyt on ollut hommissa parisen kymmentä vuotta,niin palkka on kohtuullinen. Varmaan pärjää palkan puolesta, jos voi asua vanhempiensa helmoissa. Kukapa nuori haluaisi….

      Varmasti joillekin on tarjolla 2-3 työpaikkaa, mutta aivan yhtä ei varmasti ei kaikille ja ei ainakaan maakunnissa. Anteeksi nyt vain, mutta en oikein jaksa uskoa tuohon 2,2% työttömyys asteeseen.

      Se tässä parin kymmenen vuoden aikana on oppinut, että palkkakehitykseen voi vaikuttaa vain itse. Ria jne. lafkat eivät taatusti nosta palkkaasi. Palkka nousee panostamalla siihen, että hoidat työsi kunnialla,rehellisesti ja jämäkästi ja näin luot itsellesi hyvän maineen ja saat siitä kautta hyviä työtarjouksia. Mitä tulee tuohon kunta-alalla työskentelyyn niin elkää helevatassa menkö sille sektorille töihin. Siellä on pallkkaus todella surkea.

      Rakennusalan pitäisi panostaa alan imagoon ja kehitykseen, palkkoja pitäsi saada ylöspäin, jotta alalle tulisi ihmisiä joilla olisi osaamista sekä motivaatiota. Nyt alasta on tullut huonomainen bulkkiala, joka nakertaa omaa uskottavuuttaan.

      Itse kuulun Loimaan kassaan ja olen hoitanut itse oman edunvalvonnan ja sillä on pärjännyt oikein hyvin tähän asti. Kukaan ei tule tekemään sitä puolestasi.

    2. En pidä tuota 3000€ kovinkaan kaksisena, eikä sillä paljon vastinetta voi saadakkaan.
      21 vuotta juuri valmistuneena valmistuneena palkka oli lähes 18500 mk nettona.

    3. Et selvästi ymmärtänyt pointtiani. Hyvässäkin työllisyystilanteessa liiton kannattaisi mielestäni aktiivisesti pyrkiä kasvattamaan jäseniensä ammattitaitoa, niin uusien kuin vanhojenkin. Opetus monessa AMK:ssa on opettajasta riippuen hyvää tai täysin luokatonta. Lisäksi moni työelämässä oleva voisi varmasti hyötyä teknisen osaamisen lisäämisestä ja monipuolistamisesta. Tuo jaffa kommentti oli taas samaa luokkaa kuin mikä tahansa valtakunnallinen keskustelu. Eli ei ikinä kehitytä eikä muuteta mitään, koska näin on aina ollut.

  6. tuo 3000eur/kk on koulunpenkilta valmistuvan kokemattoman työnjohtoharjoittelijan alkupalkka. Sitä ei pidä sekoittaa aitoon työmaan vastaavan työnjohtajan palkkaukseen tai muidenkaan työnjohtajien tuloihin isoissa rakennusliikkeissä. Työnjohtajia sitoutetaan yrityksiin mm. tuotantopalkkioilla, joten todellinen palkkataso on jotain aivan muuta kuin tuo 2500-3000eur.

    1. Hmm. Ruotsalaisista en tiedä, mutta suomen suurimmissa ihan kyvykkäät kaveritkin saavat alta 4000€ yli kymmenen, jopa likemmäs 20 vuoden kokemuksella. Vastaavaksi ei referenssit isoissa kohteissa riitä, ja niitä kuuluisia tulospalkkioita ei kilpailu-urakoista ole jaossa vaikka kuinka työmaa juoksee.
      Muutenkin jos työnkuva on sitä että juokset niiden halvimpien aliurakoitsijoiden perässä kaikki päivät ja illat täytät paperia toimistolla niin ei kauheasti naurata. Ja vuodesta toiseen, vaikka kuinka liisariautolla juoksevat keskitason päälliköt muuta väittävät.

      Kaikilla työmaatasolla toiminta on sekoilua, samalla tasolla. Vain paperintäytön määrä ja se mitä saat kk palkassa ratkaisee. Mm. tämän takia on helppoa boikotoida tätä suomen suurinta syntyvää jättiä.. Voi olla Lemminkäisellä tuulista kun pääsevät sinisiin haalareihin, palkat menevät jäihin ja kaikki YIT byrokratia päälle.

  7. Täytyy sanoa että kyllä tässä kolmikirjaisemisessa yrityksessä palkkaus on kertakaikkiaan kovin kehnoa. Neljä vuotta työmaamestarina/työmaan päällikkönä ja palkka ei ole kahta ja puolta tonnia.
    Paperityötä on valtavasti. Ja kaikenmaailman raportointia ja muuta. Positiivisena asiana voi nähdä palkanmaksun säännöllisuuden ja varmuuden. Työkaverit ovat myös mukavia mutta mukavuudella ei valitettavasti lyhennetä lainoja eikä tuoda setsuuria pöytään.

    Moni työkaveri onkin vaihtamassa firmaa, myös itse katselen muihin ilmansuuntiin.

    1. Saa YIT:ltä vähän enemmän jos vastaavana olet, mutta artikkelissa yeisesti on pointia. Palkat ovat liian pienet työmaalla. Harmittaa tuo nuorten näköalattomuus. Palkka ei muka ole tärkeää. Totta kai se on! Se on ainoa joka ratkaisee, koska vaikka kuinka sanot ettei se merkitse niin ei sun työolot sillä parane vaan firma vain tulkitsee sen niin ettei suurta palkkaa tarvitse maksaa. Muut vaateet ja tavoitteet pidetään ennallaan 🙂 Perustele siinä sitten itsellesi miksi palkka ei muka ole tärkeä. Ei tarvii olla tyhmä.

      1. Tässä taidettiin väittää vain, että palkka ei ole tärkeintä eli tärkeysjärjestyksessä numero 1? Toisella sijalla se on varmaankin vähintään jokaiselle…

  8. Olen seurannut erästä pientä kohdetta, miten vanha mestasi istuu iltamyöhään usein viikonloppuisinkin tekemässä tuota.

    ’”Muutenkin jos työnkuva on sitä että juokset niiden halvimpien aliurakoitsijoiden perässä kaikki päivät ja illat täytät paperia toimistolla niin ei kauheasti naurata.”

    Työmaa valmistuu hirvittävän hitaasti, että sen puoleen ei stressaa, töiden limittäminen näyttää rakennusalalla vaikuttavan päinvastoin kuin muualla, en ole itämaisilla urakoitsijoilla milloinkaan nähnyt työnjohtajaa, mutta toisaalta he eivät ketjuta urakoita eli kuseta mestaria. Mestareita on siis vain pari, nuorempi pitää työmaapäiväkirjaa. Suunnitelma näyttää tosin olevan samaa tasoa kuin 30 vuotta sitten pienkerrostalossa, mutta vielä on mahdollista tehdä saneerausta ilman mitään viranomaisvaatimuksia. Työtä tehdään täysin päinvastaisilla opeilla, mitä lehdessä on esitelty kahden viikon remonteista, tätä ”linjasaneerausta” on nyt urakoitu pari vuotta, kate voi olla rakentamisessa kohtuullinen, jos tehtäisiin Aallon rakennustalousoppien mukaan, mestareille ei varmaan jäisi mitään.

  9. Kyllä se näin jälkeenpäin v…. miten alhaiset palkat on ja sen mukaan on kyllä oikeesti alan vaihto mielessä varsinkin kun suhteuttaa siihen kuinka paljon ylitöitä saa painaa. 5v työkokemuksella amk ins. saa himpun verran yli 3000€/kk kun samassa ajassa voit opiskella kauppatieteitä ja lähteä 4000€/kk sopimaan palkkaa. Myöskin inssinä on suhteellisen vaikea lähteä yrittämään ja vastuu on heti hieman korkeampi kuin jolla parturi-kampaajalla ja yrttikauppiaalla

Vastaa käyttäjälle Laadun rakentaja Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat