Kokeile kuukausi maksutta

Tallinnasta Helsinkiin louhittavasta tunnelista suunnitelma: Asemat Rautatietorille, Pasilaan ja lentokentälle, yli 20 miljoonaa matkustajaa vuodessa

Helsinki-Tallinna -tunnelin yksi asemapaikka on Helsingin rautatieasema. Kuvituskuva. Kuva Juhani Niiranen / HS

Tallinna-tunnelin henkilöliikenteen asemiksi on valikoitumassa kolme paikkaa: Helsingin keskusta, Pasila ja pääteasemana Helsinki-Vantaan lentokenttä.

FinEst Link -selvitystyön projektipäällikkö Kari Ruohonen sanoo, että hankkeessa on nyt määritetty tunnelilinjaus asemineen, terminaaleineen ja varikoineen.

”Tunnelilinjauksesta ei ihan vielä ole julkaisukelpoista kuvausta. Sitä viimeistellään parhaillaan”, Ruohonen sanoo.

Euroopan unionin rahoittama virallinen esiselvitys on valmistumassa ensi vuoden helmikuussa. FinEst Link -esiselvityksessä ovat mukana Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Uudenmaan liitto ja Harjun maakunta sekä Suomen ja Viron valtiot.

Toinen vaihtoehto

Pelialan konkari Peter Vesterbacka ja hänen yhteistyökumppaninsa ovat hahmotelleet toisenlaista linjausta, joka toisi henkilöliikenteen aseman Espoon Keilaniemeen. Ruohonen ei halua tyrmätä tätäkään ideaa.

”He saavat kaikki perustiedot ja laskelmat, joita me koostamme. He voivat niiden perusteella tuoda esiin oman vaihtoehtonsa”, Ruohonen sanoo.

Virallisessa selvityksessä on jo hahmoteltu, että varikot ja tavaraterminaalit voisivat sijoittua lentokentän lentomelualueelle, josta on hyvät yhteydet eri puolille Suomea.

Selvitystyössä on myös haarukoitu tunnelin mahdollisia matkustajamääriä vuoteen 2050 mennessä. Ruohosen mukaan ennusteet täällä ovat hyvin samanlaisia kuin toteutuneet matkustajamäärät Englantia ja Ranskaa yhdistävässä Eurotunnelissa.

”Meilläkin ennuste on, että matkustajamäärät kasvaisivat kaksin-kolminkertaisiksi. Se ei näkyisi nykyisessä lauttaliikenteessä, joka yhä menestyisi. Matkustajaliikenteen kasvu siirtyisi raiteille”, Ruohonen sanoo.

Vastaavanlainen kasvu näkyisi myös rahtiliikenteessä.

Nyt Helsingin ja Tallinnan välillä matkustaa noin yhdeksän miljoonaa ihmistä. Rahtia kulkee lähes neljä miljoonaa tonnia.

Virossa tunnelin pää sijoittuisi aiempien kaavailujen mukaisesti Ülemisteen Tallinnan lentokentän läheisyyteen. Sinne on juuri avautunut uusi raitiovaunuyhteys kolmen kilometrin päähän Tallinnan vanhaan kaupunkiin.

Innovativiisia uusia ratkaisuja haetaan

Virallisen selvitystyön yhteydessä on ollut avoin kutsu innovatiivisille ratkaisuille, jotka voisivat edistää tunnelin käytettävyyttä ja kenties näkyä rakennuskustannuksissa. Ruohosen mukaan tähän haasteeseen on osallistunut useita ryhmittymiä.

Tunnelin hintaa ei Ruohosen mukaan ole vielä päivitetty. Kustannuslaskelmat valmistuvat helmikuun alkuun mennessä.

Koska junanrataa on nyt venytetty Helsinki-Vantaalle asti, kustannusarvio Ruohosen mukaan kasvaa jonkin verran. Aiemmassa esiselvityksessä urakkahintaa haarukoitiin vain Pasilaan asti.

Pari vuotta sitten 85 kilometrin ratayhteyden hinnaksi arvioitiin 9–13 miljardia euroa.

FinEst-selvityksessä ratayhteys olisi pituudeltaan 103 kilometriä. Tallinna-tunnelin suunnittelu kytkeytyy läheisesti Rail Balticaan, joka on jo etenemässä kohti rakentamista.

Rail Baltica on yhtenäinen junareitti Tallinnasta Latvian ja Liettuan halki Puolaan. Euroopan unioni on rahoittamassa Rail Balticasta 85 prosenttia.

Toukokuussa valmistuneen Rail Baltica -selvityksen perusteella sen tavaraliikenteestä jopa kaksi kolmasosaa tulisi Suomesta. Tällä hetkellä Suomen tuonnista ja viennistä kulkee noin 80 prosenttia meritse.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Tallinnasta Helsinkiin louhittavasta tunnelista suunnitelma: Asemat Rautatietorille, Pasilaan ja lentokentälle, yli 20 miljoonaa matkustajaa vuodessa”

  1. Haaveita nää kaikki vain on, 20 miljardille ei maksajaa löydy……velkainen suomi ja pa. Viroko ?

  2. Kanaali tunneli on edelleen tappiollinen. Tehnyt konkurssin ainakin yhden kerran.
    Miten tämä tunneli 20 kertaa pienemmällä väestömäärällä olisi kannattava.

    1. Harvat joukkoliikennemallit ovat taloudellisesti kannattavia, eikä tuloksen teko tunneliradalla liene tarkoituskaan. Eiväthän pääkaupunkiseudun moottoritietkään ole taloudellisesti kannattavia ja silti ne on rakennettu. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toiminnan kannalta toimivat liikenneyhteydet ovat aivan välttämättömiä.

      Rata toisi Suomea aidosti lähemmäs Eurooppaa, varsinkin kun se kytketään RailBalticiin. Suomella ei ole vanhenevan väestönsä kanssa varaa jättäytyä ulkopuolelle, kun maailma menee eteenpäin.

  3. En todellakaan tiedä voiko tämä olla kannattava, mutta Englannin ja Ranskan välillä ei ole samanlaista viinarallia ku Suomen ja Viron. Tosin siihen on tulossa muutos kun Viro nostaa veroja. RailBalticia pitkin pääsis kyllä nopeesti Latviaankin kaljakärryjä täyttämään.

  4. Radan nouseminen maanpinnalle pääkaupunkiseuden kaupunkiympäristössä varmaan edellyttää sen ulottamista lentoaseman pohjoispuolelle. Tämän kaiketikin on ymmärtäneet hanketta kaavailevat jo alunperinkin.

  5. Tallinnan matkailu vähenee ja Keski – Eurooppaan lennetään.

  6. Aikamoista huuhaata laittaa kahden pienen maan väliseen infraan 20-30 miljardia. Kannattas Karin keskittyä eläkkeellä jo golfiin ja purjehdukseen eikä tuollaiseen utopia juttuun.

    1. Näin on. Mitään ei kannata ainakaan selvittää ja tutkia. Käperrytään vaan tänne pohjoiseen kun muu maailma integroituu. Vaihdetaan veturit takaisin höyrykäyttöisiin ja kunnostetaan maitolaiturit. Elokuvatkin oli parempia kun niissä ei ollut vielä värejä ja näyttelijätkin oli aina samat kolme.

      1. No, ei kuullosta realismilta käyttää 10-15 länsimetron verran rahaa hankkeeseen josta kukaan ei realistisesti usko koskaan saatavan siihen käytettyjä rahoja ja niiden korkoja takaisin.

        Jos hanke tehdään 90% muilla kun julkisella rahoituksella, niin siitä sitten vaan.

Vastaa käyttäjälle TeePee Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat