Tukholman Liljeholmenilla nostokurkia näkyy nyt vähän joka suunnassa, kun uusia asuintaloja rakennetaan vauhdilla. Varsinkin Tukholmassa asuntopula Kuva: HS / Magnus Laupa

Asuntojen hinnat putoavat Ruotsissa – kuinka käy Suomessa?

Asiantuntijan mukaan suomalaisten on ”ehdottomasti” syytä olla huolissaan länsinaapurin kehityksestä. ”Jos Ruotsi aivastaa, niin Suomi sairastaa.”

Kirjoittaja(t) HS / Petja Pelli

Nuori Elvis tulee alas seinältä ja sujahtaa pahvilaatikkoon. Rokin kuningas jättää nyt taakseen Tukholman suoraan sanottuna sairaat vuokramarkkinat. Hyvästi pimeät alivuokrasopimukset, täältä tullaan omistusasuminen.

Onnelliselta näyttää myös kuvaa laatikkoon pakkaava Lisa Bengtsson, 30-vuotias kirjankustantamon graafikko.

”En minä edes pidä Elviksestä. Minusta hän vain näytti vähän söpöltä tuossa kuvassa.”

Tukholmalainen Lisa Bengtsson näyttää alivuokralaiskämpässään esitettä äskettäin ostamastaan yksiöstä. Kuva: HS /Magnus Laupa

Bengtsson väittää, ettei hän tajua asuntokaupasta paljon mitään, mutta se ei taida olla ihan totta. Viikon päästä hän ja Elvis muuttavat tästä vuokrakämpästä omaan yksiöön lounaisen Tukholman Hägersteniin.

Alue on etäisyyden puolesta Tukholman Herttoniemeä. Keskusrautatieasemalle on matkaa kymmenen kilometriä. ”Se on lähellä vettä, ja siellä on paljon metsää”, Bengtsson kertoo. ”Tuntui hyvältä mahassa, kun olin siellä.”

Magkänslan, mahatunne, on ruotsalaisten usein käyttämä sana vaistosta, intuitiosta. Se ratkaisi tälläkin kertaa. Bengtsson maksoi vuonna 1945 rakennetusta 24 neliön kodistaan marraskuussa runsaat kaksi miljoonaa kruunua eli noin 206 000 euroa.

Bengtssonilla kävi tuuri.

Kun hän aloitti kesällä oman kodin etsinnän, asuntojen hinnat olivat huipussaan. Kansakunnan vallitseva magkänslan oli, että tämä nousu ei lopu koskaan. ”Se oli aika stressaavaa”, Bengtsson muistelee.

Hinnat kääntyivät laskuun alkusyksystä

Alkusyksystä alkoi kuitenkin tapahtua. Hinnat kääntyivät laskuun. Loppuvuoden aikana Ruotsin asuntojen arvosta katosi yhdeksän prosenttia, Tukholmassa hieman enemmän.

”Vielä kesällä samanlainen asunto myytiin 250 000 kruunua [24 500 euroa] kalliimmalla”, Bengtsson kertoo.

Syksyn pimetessä synkkeni myös myyjien epätoivo. Bengtsson nappasi Hägerstenin yksiön, vaikka ei ollut jättänyt siitä näytöllä edes tarjousta. ”Välittäjä lähetti tekstiviestin, että asunnosta on jätetty tarjous, mutta ostaja voi allekirjoittaa vasta viikonlopun jälkeen. Hän lupasi asunnon minulle, jos tarjoan saman ja allekirjoitan nyt. Sanoin ok.”

Myyjillä oli hätä, eikä syyttä. Samaan aikaan Bengtsson olisi saanut luultavasti myös toisen asunnon, josta hän oli jättänyt korkeimman tarjouksen. Tuon asunnon myyjä ei ollut hintaan tyytyväinen, ja välittäjä yritti ”neuvotella” hintaa korkeammaksi. ”Minä sanoin, että mitä te oikein puhutte, eihän kukaan muu halua tätä tälläkään hinnalla.”

Bengtsson kuuli, että myyjä oli maksanut asunnosta aikanaan korkeamman summan ja tehnyt kotiin sen jälkeen remontin. ”Se ei kuitenkaan ollut minun ongelmani.”

Hintapudotuksen laukaisivat hallituksen toimet. Ruotsissa oli pitkään tapana, että asuntolainoja ei lyhennetty käytännössä lainkaan. Maksettiin vain korkoja.

Vuonna 2016 demarihallitus asetti lyhennyspakon. Marraskuussa sen ehtoja kiristettiin uusien lainojen osalta. Kyse ei ollut rajuista toimista. Bengtssonin laina-aika esimerkiksi on 50 vuotta. Silti tunnelma markkinoilla muuttui.

Nyt on käsillä korjausliike

Asuntomarkkinat ovat pitkälti psykologiaa. Varovaisetkin kiristykset voivat keikauttaa euforian huoleksi ja huolen paniikiksi. Tämä pätee varsinkin silloin, jos ilmaa on kertynyt hintoihin nopeasti ja liikaa.

”Asuntojen hinnat Ruotsissa irtosivat perustekijöistä ja karkasivat käsistä. Nyt on käsillä korjausliike”, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.

Ainakin toistaiseksi hintojen lasku jatkuu. Ruotsalaispankki Swedbank arvioi, että vuoden 2018 aikana pudotusta tulee vielä viisi prosenttia lisää. Vähintään yhtä suureen lisäpudotukseen uskoo myös Brotherus.

Pitäisikö tästä olla Suomessa huolissaan?

”Ehdottomasti pitää olla huolissaan”, Brotherus sanoo. Hänellä on tilanteeseen sanonta valmiina. ”Kun Ruotsi aivastaa, niin Suomi sairastaa.”

Ruotsi on Saksan jälkeen Suomen toiseksi tärkein vientimarkkina. Ei olisi Suomen etu, jos asuntokuplan puhkeaminen vahingoittaisi Ruotsin taloutta.

Lisäksi samat pankit ovat suuria sekä Ruotsissa että Suomessa. ”Nordea, Handelsbanken, Danske, Ålandsbanken”, Brotherus luettelee. Jos ne kokevat tappioita Ruotsissa, niiden lainahanat kiristyvät myös Suomessa. Se laskee asuntojen hintoja.

Kolmas syy liittyy siihen, kuinka Pohjolan pankit hakevat asuntolainoilleen rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. ”Sijoittajat katsovat Pohjoismaita ikään kuin samojen lasien läpi”, Brotherus selittää. Jos suursijoittajat huolestuvat Ruotsin tilanteesta, ne saattavat korottaa myös Suomen pankkien maksamia korkoja. Sekin nihkeyttäisi lainanantoa.

Liikaa ei silti pidä pelotella. Brotherus haluaa pakata päällimmäiseksi rauhoittavan viestin. ”Todennäköisin lopputulema on se, että Ruotsin asuntomarkkinoiden tilanne vähitellen tervehtyy, eikä tällaista talouden mukanaan vievää romahdusta tapahdu.”

Ruotsilla on oma keskuspankkinsa, joka voi tarvittaessa puuttua peliin. Lisäksi pitää muistaa, että Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet paljon maltillisemmin kuin Ruotsissa. Painetta vastaavaan korjausliikkeeseen ei pitäisi olla.

Suomea ja Ruotsia erottavat myös vuokramarkkinat

Suomessa ne toimivat, Ruotsissa eivät. ”Se on vain puoliksi vitsi, kun sanon, että Ruotsista kannattaa kopioida kaikki muu paitsi asuntomarkkinat”, Brotherus sanoo.

Lisa Bengtsson tietää kokemuksesta, mitä tämä tarkoittaa. Hän on asunut Tukholmassa kuuden vuoden aikana kuudessa eri paikassa. Aina alivuokralaisena, usein pimeästi.

Nordean ekonomi Olli Kärkkäisen mukaan vuokrat ovat nousseet sijoittajavetoisen kysynnän vuoksi Suomessa asuntohintoja selvästi nopeammin, mutta tilanne voi muuttua, kun verrataan Ruotsiin. Siellä vuokrasääntely on pitänyt vuokrat kurissa, mutta nostanut osin vuokra-asuntopulan vuoksi hurjasti asuntojen hintoja.

Ruotsissa on vain rajoitettu määrä niin kutsuttuja hyresrätt-asuntoja, joita ylipäänsä saa vuokrata. Niiden vuokria säännellään. Kauniista ajatuksesta on seurannut epätasa-arvoinen ja hankala markkina, joka ajaa ihmisiä ostamaan oman asunnon hinnalla millä hyvänsä.

”En tunne ketään, jolla olisi ensikäden vuokrasopimus”, Bengtsson sanoo.

Se voi johtua siitä, että Bengtsson on kotoisin Smålandista. Tukholman jonoon olisi hänen arvionsa mukaan pitänyt älytä liittyä kymmenen vuotta sitten, jos nyt mielisi päästä muuttamaan.

Ne onnekkaat, jotka saavat sääntelyhintaisen vuokra-asunnon, eivät siitä hevin luovu. Niinpä niitä vuokrataan eteenpäin, usein hyvällä voitolla. Pidempään alivuokraamiseen pitäisi olla perusteltu syy, mutta sääntöä kierretään niin, että paperilla varsinainen vuokralainen jatkaa ”asumista” asunnossa.

Bengtsson on viime vuodet saanut vältellä naapureita rappukäytävissä. ”Yksi naapuri tiedusteli jälleen, että missä se toinen tyttö on, kun sitä ei ole näkynyt niin pitkään aikaan.”

Elviksen jälkeen laatikoihin menevät Bengtssonin omat grafiikkatyöt. Muutto sujuu vanhempien autolla. Epävarmassa elämässä ei ole huvittanut kerätä liikaa painolastia.

Lattialla olevan patjan päältä tarttuu käteen uuden kodin kiiltävä esitevihkonen. Ikkunat ovat suuret ja lattia puuta. Ja – mikä parasta – keittiössä on Bengtssonin Suomen-matkoilta tuttu arkielämän innovaatio: tiskienkuivauskaappi.

Bengtsson hymyilee.

”Tuntuu vain todella ihanalta. Enää kukaan ei voi ajaa minua ulos.”

Ruotsin keskuspankin johtaja: Asuntopula on ratkaistava

Ruotsin keskuspankin johtajan Stefan Ingvesin mukaan on vaikea ennustaa, kuinka kauan Ruotsin asuntojen hintojen syksyllä alkanut pudotus vielä jatkuu.

”Sitä on luonnollisesti hyvin vaikea tietää. Ja vielä vaikeampaa on tietää, kuinka paljon”, Ingves sanoo HS:lle.

”Mutta suurta pudotusta vastaan puhuu se – panematta tähän mitään lukuja –, että Ruotsissa, Euroopassa ja maailmassa vallitsevat hyvät ajat. Taloudelliset olosuhteet ovat hyvät.”

Samalla Ingves toteaa, että epätasapaino Ruotsin asuntomarkkinoilla ei tule poistumaan ennen kuin ”perustavanlaatuiset ongelmat” ratkaistaan.

”Valitettavasti tässä maassa on laiminlyöty asuntopolitiikkaa vuosikymmenien ajan”, Ingves toteaa. Sopivista asunnoista on ollut kautta maan pulaa pitkään, vaikka asuntorakentaminen onkin kiihtynyt viime vuosina. Vuokra-asunnon saantia vaikeuttaa huomattavasti myös vuokra-asuntojen sääntely.

”Monille ainoa tapa päästä käsiksi asuntoon on ostaa sellainen. Samalla asuntokannan koostumus ei ole sitä mitä sen pitäisi olla, kun ihmiset muuttavat suurkaupunkeihin, Göteborgiin, Malmöön ja Tukholmaan.”

Nuoret parit ja perheet ovat joutuneet pitkään ottamaan yhä suurempia ja suurempia lainoja saadakseen itselleen kodin. ”Kotitalouksien velat eivät ikinä ole olleet suuremmat kuin tänä päivänä”, Ingves sanoo. ”Se on luonnollisesti riski Ruotsin taloudelle.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Asuntojen hinnat putoavat Ruotsissa – kuinka käy Suomessa?”

  1. Ruotsin jälkeen romahtaa ensin Viro sitten Suomi. Tämä pelkästään hyvä uutinen Suomen taloudelle, jonka suurimpana hidasteena on asuntokupla.

  2. Samoilla linjoilla olen. Ruotsalaispankit ovat rahoittaneet todella paljon myös Baltian asuntomarkkinoita.

    Kummassakin maassa, siis Virossa ja Ruotsissa, talouskasvu on perustunut pitkälti rakentamisbuumiin ja ihmisten ennnätysmäiseen velkaantumiseen. Näin on tosin pitkälti myös Suomessa, mutta hieman maltillisemmassa mittakaavassa, vaikka pk-seudulle onkin kehittynyt jo melkoinen hintakupla.

    Dominoefektinä tuo tosiaan tulee etenemään todennäköisimmin. Ensin ruotsalaispankit alkavat ottamaan luottotappioita Ruotsista ja huolestuneina taseistaan tiukentavat baltian lainamarkkinoiden maksuehtoja, joka johtaa sitten siellä ongelmiin.

    Olisikin mielenkiintoista, jos kaikki Suomen naapurimaat Ruotsi, Viro ja Venäjä olisivat samaan aikaan taantumassa, pakko tuon olisi vaikuttaa aika merkittävällä tavalla Suomenkin talousoloihin.

  3. Tässä on Kauppalehden mukaan eräs rahareikä:

    Kaikki eivät menesty edes huippusuhdanteessa, sillä Pirkanmaan käräjäoikeus asetti maksukyvyttömän velallisen konkurssiin. Lapiksen haki konkurssiin työeläkevakuuttaja Varma aiemmin tällä viikolla.

    Kauppalehden saaman muistion mukaan Lapiksella ei ole likvidejä varoja ja sen taloushallinto on häipynyt. Rahojaan kaipaavat useat kymmenet sijoittajat ja velkojat.

    Muistiossa kerrotaan, kuinka KRP tutkii Lapiksen työmaille pesiytynyttä järjestäytynyttä rikollisuutta. Vakavia väärinkäytöksiä epäillään, koska ”kaikki rahat ovat valuneet johonkin.”

    Kauppalehden tietojen mukaan ”liivijengit” olivat soluttautuneet Lapikseen työmaajohtoa myöten. Alihankintaketjun ylilaskutus on rasittanut rakentajaa.

    ”Ylilaskutuksen summat olivat valtavia. Ne kaatoivat useita kauppoja ja lopulta Lapiksen”

  4. Ylikuumenneet asuntojen hinnat on pakko alkaa laskemaan.
    Vaan eihän se hullu ole joka pyytää vaan se joka maksaa.
    Talous juuri ja juuri tasapainossa
    Niin ei ole varaa ottaa velkaa ja nääntyi sen taakan alle.

  5. Suomessa välittäjät ovat nostaneet asuntojen hinnat.ne aina sanoo ja puhuu että koko aika kallistuu myydään vaan nyt tällä hintaa. Ja eräs as.väl laitettaan oikein hintakilpailu käyntiin… Joo joo se siitä ja sen kesät perään.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi