Puukomponenttitehtaan hallin katto romahti tänä aamuna Kortesjärvellä Kauhavalla.

Yle: Tehtaan hallin katto romahti Kauhavalla

Puukomponenttitehtaan hallin katto romahti tänä aamuna Kortesjärvellä Kauhavalla.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Kauhavalla romahti aamulla puukomponenttitehdas Kestopalkin palkkihallin katto. Onnettomuus sattui hieman ennen kello seitsemää. Hallissa oli tapahtuma-aikaan työntekijöitä, mutta henkilövahinkoja ei kuitenkaan tullut. Kukaan työntekijöistä ei ollut aivan sortuman kohdalla.

Rakennus on yhä sortumavaarassa. Pelastuslaitoksen mukaan se natisee ajoittain.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Yle: Tehtaan hallin katto romahti Kauhavalla”

  1. Näitä tulee aina vaan lisää kun on vähänkään enemmän lunta.
    Lieneekö katto tehty tehtaan omia tuotteita käyttäen. Suunnittelu vaiko toteutus syynä. Liian monimutkaisia rakenteita. Entä liian pienet oletuskuormat tai varmuuskertoimet.
    Jostain syystä samat materiaalit toistuvasti mukana onnettomuuksissa. Ei herätä luottamusta.

    1. Noniin, johtuiskohan tuo samojen materiaalien toistuvasti mukanaolo vaikkapa siitä, että liimapuu ja teräs ovat yleisimmin hallirakennuksissa käytettyjä materiaaleja? Aina on kiva luutia ja kivittää kaikki, mutta parempi olisi jos näistä saataisiin julkisuuteen raportteja, joista kävisi ilmi sortumaan johtaneet todennäköiset syyt ja etenkin se juurisyy, jos sellaista löytyy. Tämä vaatisi tietenkin sen, että onnettomuustutkintakeskus ottaisi kaikki halliromahdukset tutkintaan, mikä lienee mahdotonta keskuksen käytettävissä olevilla resursseilla.

  2. Kyllä myös betonirunkoisia halleja on maa väärällään, mutta eipä ole tainnut ensimmäisestäkään tulla katto sisälle. Jostain syystä suunnittelu- ja työvirheet, joita varmasti sattuu myös betonirakenteissa, eivät ole seurauksiltaan sellaisia, että rakenne sortuisi.

    1. Älä viitti Jussi Mattila. Ilman betoninsävyisiä silmälaseja parin minuutin googletuksella löytyi ABC Orivedellä 2003, Prisma Kuopiossa 2005, Prisma Savonlinnassa 2006, Kaakkurin CM 2003. Yhtä lailla näitä sössitään euron kuvat silmissä.

      1. Väittämäsi on aika vahva eikä kuvaa todellista tilannetta noissa kohteissa.

        Yksikään noista katoista ei ole romahtanut käytössä, juuri kuten Jussi kirjoittaa. ABC Orivesi on lisäksi ainoa kohde tuosta ryhmästä, jossa ylipäätään rakenne on romahtanut – sekin asennusvaiheessa ja asennusvirheistä johtuen. Prismoissa ja Citymarketeissa rakenteet toimivat juuri niin kuin asianmukaisen rakenteen pitääkin toimia ongelmatapauksissa ja vahvan lumikuorman alla: väärin suunnitellut kattopalkit varoittivat hyvissä ajoin kuormitusriskistä niistä irtoavilla muutamien kilojen betonikappaleilla ja halkeamilla. Tämäkään ei ole tietenkään hyvä asia eikä riskitöntä allaolijoille, mutta yksikään katto ei romahtanut yllättäen. Vain kevytrakenteiset puu ja teräskatot ovat sortuneet yllättäen kovan lumikuorman alla ja suuronnettomuuden riskit ovat olleet näissä todellisia.

    1. Kattoristikko onkin monimutkainen sekä suunnittelu- että työvirheille alttiimpi rakenne kuin esim. betoninen TT-laatta. Betonirakenteissa käytetyt materiaalien osavarmuuskertoimet ovat lisäksi suuremmat. Myös suurempi omapaino sisältää enemmän varmuutta kuin ”tikuista” rakennettu ristikko. Ken on nähnyt esimerkiksi naulalevyristikon ihan läheltä ei voi kuin ihmetellä sen oletettua kuormankantokykyä. Lisäksi vaikka ristikko kantaisikin lasketut kuormat, toimivatko statiikan vaatimat nurjahdus- ja sivuttaistuentaan tarkoitetut rakenteet oikein. Tai onko niitä peräti ollenkaan!

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi