Kokeile kuukausi maksutta

Asbestiperinnön purkamiseen käytetään valtavia rahasummia Suomessa – ”Näytteen voi ottaa itse jokainen, jolla pysyy Mora-puukko kädessä”

Ennen remonttia tehtävä asbesti­kartoitus on pakollinen kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa kiinteistöissä.

Kallion virastotalosta Helsingissä poistettiin asbesti 2000-luvun alussa. Kuva: Juha Peurala

Suomen rakennuskannassa on piilossa vielä erittäin paljon asbestia, arvioivat alan asiantuntijat. Asbestin purku on kuitenkin hyvällä mallilla.

Eniten asbestia löytyy 1960–70-luvulla rakennettujen talojen putkistoista.

”Hihatuntuma on, että iso osa rakennuksissa käytetystä asbestista on jo poistettu. Tyypillistä on, että kun lähdetään putkiremonttia tekemään, niin putkitiivisteistä löytyy asbestia”, sanoo Talonrakennus­teollisuus ry:n vastaava lakimies Ville Wartiovaara.

Asbesti nousi tällä viikolla otsikoihin, kun Yhdysvallat ilmoitti helpottavansa sen käyttöä.

Putkistojen lisäksi asbestia on Suomessa käytetty esimerkiksi kaakelien ja laattojen kiinnitys­massoissa, muovimatoissa ja rakennusten julkisivumaaleissa. Näistä se on kuitenkin poistunut pikkuhiljaa, sillä maalit eivät kestä vuosikymmeniä, ja kaakelitkin vaihdetaan usein ainakin parinkymmenen vuoden välein.

”Asbestin löytyminen kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitalo­asunnoista on nykyään aika harvinaista. Ei se tietenkään mahdotonta ole. Joka vuosi asbestin määrä on kuitenkin vähentynyt, sillä sitä on käytetty kuluvilla pinnoilla, jotka on jo moneen kertaan vaihdettu,” arvioi erikoismittaus­hygieenikko Reima Kämppi Työterveys­laitokselta.

Asbesti- ja haitta-aineiden asiantuntija Kari Parilan mukaan asbestia löytyy joskus myös sellaisista kohteista, joissa sitä ei pitäisi enää olla. Parilalla on asbesti- ja haitta-aineiden kartoitukseen erikoistunut yritys.

”Jos asunnossa on esimerkiksi tehty remontti 1990-luvulla ja siinä yhteydessä on tehty asbestipurku, sieltä voi löytyä tästä huolimatta asbestijäämää”, hän sanoo.

Tämä johtuu Parilan mukaan siitä, että 1990-luvulla osa asbestipuruista tehtiin huolimattomasti.

Asbestilakia tiukennettiin vuonna 2016

Asbestin käyttö on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1994. Vuonna 2016 asbestilakia tiukennettiin ja ennen remontteja tehtävät asbestikartoitukset määrättiin pakollisiksi kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa kiinteistöissä.

Kartoitus pitää tehdä niissä remontoitavissa kiinteistön osissa, joissa voi olla asbestia. Jos esimerkiksi ennen vuotta 1994 rakennetun kiinteistön keittiössä on seinillä laatat ja lattialla muovimatto, täytyy asbestikartoitus tehdä sekä kaakeleista että muovimatosta ennen remontin aloittamista, sillä molempien kiinnityksessä on voitu käyttää asbestia.

Se, että asbestia löytyisi 1990-luvulla rakennetusta kiinteistöstä, on Kämpin mukaan epätodennäköistä. Käytännössä asbestia ei hänen mukaansa käytetty enää 1980-luvun puolivälin jälkeen kuin raskaassa teollisuudessa, eikä sitä sisältäviä aineita laitettu enää 1990-luvun alussakaan asuinkiinteistöihin.

”Henkilökohtainen mielipiteeni on, että laissa olevaan vuosilukuun on jätetty turvamarginaali, että voidaan olla satavarmoja, ettei asbestia enää löydy. Onhan se sellainen aine, ettei sillä pidä leikkimään lähteä”, Kämppi sanoo.

Asbesti aiheuttaa muun muassa syöpää

Asbesti luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Altistuminen asbestipölylle voi aiheuttaa useita syöpiä ja muita sairauksia. Suurin vaara on asbestin kanssa työskenteleville.

Asbesti on tikun muotoista kuitua, joka kerran keuhkoihin päästyään ei poistu yskimällä vaan jää keuhkorakkuloihin.

Haitat terveydelle tulevat vuosikymmenten viiveellä, sillä asbestin aiheuttamat sairaudet kehittyvät 30–40 vuoden kuluessa. Vielä vuosituhannen alkupuolella Suomessa kuoli noin sata ihmistä vuosittain asbestin aiheuttamaan syöpään, ja asbestin aiheuttamia ammattisairauksia löydetään edelleen useita satoja vuosittain. Eniten niitä todetaan rakennusalalla työskentelevillä.

Kämpin mukaan pahiten asbestille altistuivat 1960-70-luvuilla laivateollisuudessa työskennelleet ja putkieristyksiä ilman suojausta tehneet ihmiset. Vielä 1970-luvulla laivojen konehuoneisiin saatettiin ruiskuttaa asbestia paloturvallisuuden takia – työntekijöiden kannalta kohtalokkain seurauksin.

Asuintaloissa asbesti ei aiheuta vaaraa niin kauan, kun sitä ei lähdetä purkamaan ja repimään irti. Haitallista on nimenomaan asbestipölyn hengittäminen.

Isännöitsijät ovat Työterveyslaitoksen Kämpin mukaan tarkkoja putkiremonttien hoitamisessa ja asbestikartoitusten vaatimisessa ennen asukkaiden remontteja.

”Asbesti ei haihdu rakenteista niin kauan kun se on siellä paikallaan. Vaaraa voi tulla ainoastaan siitä, jos joku remonttireiska pääsee purkamaan sitä ilman asiantuntemusta. Vuositasolla tällaisia tapauksia tulee muutama tietoon omakotipuolelta”, Kämppi sanoo.

Asbestipurkua ei saa tehdä kuka vain

Asbestipurun saa tehdä vain luvan saanut yritys. Lista asbestipurkuja tekevistä yrityksistä on koottu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokoamaan asbestipurku­luparekisteriin.

Talonrakennus­teollisuus ry:n Wartiovaara kehottaa valitsemaan asbestipurkua tekevän yrityksen huolella.

”Halpa ja hyvä käyvät harvemmin käsi kädessä. Kannattaa katsoa, minkälaisia referenssejä yrityksellä on.”

Asbestiin liittyy paljon pelkoja. Asbestikartoitukset ovat Työterveyslaitoksen Kämpin mukaan niitä tekeville firmoille hyvä bisnes. Kartoituksia luvataan tehdä vaihtelevilla hinnoilla ja ammattikunta on kirjavaa, hän kritisoi.

”Itse neuvon asiakkaita tapauskohtaisesti, miten näytteen voi ottaa itse lattiamatosta tai seinäpinnoitteesta turvallisesti ja toimittaa analysoitavaksi meille. Siihen pystyy jokainen, jolla pysyy Mora-puukko turvallisesti kädessä. Ei siinä välikäsiä tarvita”, hän sanoo ja painottaa tarkoittavansa nimenomaan asbestikartoitusten tekemistä. Varsinaisesta asbestipurusta tulee aina huolehtia ammattilaisen.

Asbestikartoituksia tekevä yrittäjä on Kämpin kanssa eri mieltä näytteen otosta.

”Se riippuu aika paljon siitä, kuinka hyvin on perillä asbestin esiintyvyydestä. Asiantunteva kartoittaja tietää, mistä näytteet kuuluu ottaa. Jos ei ole perillä siitä, mitä on tekemässä, jotain saattaa jäädä huomaamatta”, Kari Parila sanoo.

Asbestikartoituksessa otetut näytteet analysoidaan laboratoriossa. Laboratorio­analyysin perusteella selviää, joudutaanko kohteessa tekemään asbestipurkua vai ei.

Juttuun lisätty vastine 20.8.2018 kello 8.30.

Vastine

Toisin kuin Työterveyslaitoksen erikoismittaushygieenikko Reima Kämppi antaa ymmärtää Helsingin Sanomissa ja Rakennuslehdessä 9.8.2018 julkaistussa artikkelissa: Asbestiperinnön purkamiseen käytetään valtavia rahasummia Suomessa – ”Näytteen voi ottaa itse jokainen, jolla pysyy Mora -puukko kädessä”, lainsäädäntö edellyttää, että asbestikartoituksen tekee asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyt henkilö.

Kartoittajalla tulee lainsäädännön mukaan olla riittävä ammatillinen osaaminen, mikä tarkoittaa, että hänen tulee tuntea muun muassa asbestiin liittyvä lainsäädäntö, asbestin terveysvaikutukset ja riskit sekä se, minkälaisissa materiaaleissa asbestia voi esiintyä ja miten mahdolliset näytteet otetaan. Asbestikartoitus on keskeinen osa rakennustyön turvallisuussuunnittelua ja rakennushankkeeseen ryhtyvä kantaa vastuun siitä, että kartoitus on tehty asianmukaisesti. Pätevinä asbestikartoituksen tekijöinä pidetään esimerkiksi sertifioituja AHA-asiantuntijoita sekä rakennusterveysasiantuntijoita. Asbestikartoituksia ei siis saa tehdä kuka tahansa.

Markku Linnainmaa
vanhempi asiantuntija
Työterveyslaitos
Antti Janas
johtaja
Sosiaali- ja terveysministeriö
Ville Wartiovaara
vastaava lakimies
Talonrakennusteollisuus ry
Riitta Wärn
johtava asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Tapio Jääskeläinen
työsuojelusihteeri
Rakennusliitto

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Asbestiperinnön purkamiseen käytetään valtavia rahasummia Suomessa – ”Näytteen voi ottaa itse jokainen, jolla pysyy Mora-puukko kädessä””

  1. Rakennusteollisuuden lakimieheltä haluaisin kyllä tietää, miten hän voi suositella asbestikartoituksen tekemistä jokaiselle, jolla Mora pysyy kädessä? Lainsäädännön mukaan asbestikartoituksen tekijältä vaaditaan perehtyneisyyttä asbestiin, sen käyttöön rakentamisessa sekä ymmärrystä näytteiden keräämiseen ja miten analyslointia tehdään. Lisäksi asbestikartoitus tulee raportoida määrämuotoisesti. Hurjaa tekstiä lakimiehen suusta, jos artikkelissa häntä on tosiaan suoraan lainattu.

    1. Aika perinteistä rakentamisen ”asiantuntijuutta”. Valitettavan harvassa ovat todelliset ammattilaiset tällä alalla.

    2. Ei ole tämä kohta lakimiehen suusta, vaan: erikoismittaus­hygieenikko Reima Kämppi Työterveys­laitokselta.

  2. Työterveyslaitoksen henkilöt eivät enää ole ajantasalla uusimmasta asbestilainsäädännöstä. Tämä Reima Kämppi ei ole näköjään tietoinen asbestilainsäädännöstä. Rakennusteollisuuden lakimies ei ole tiennyt mihin juttuun on antanut haastattelun. Hän ei ikimaailmassa hyväksy, että jokainen ottaa Moran käteen ja ottaa itse asbestinäytteet.

  3. Miten Rakennuslehti voi antaa julkaista tämänlaisen kirjoituksen, jossa on virheellistä tietoa!!!

  4. Jokainen varmasti voi näytteen ottaa, tosin täysin eriasia (ja ammattitaitoa vaativa asia) on se, että MISTÄ sen näyteen ottaa… Asbesti on sen verran paha aine, että sen kanssa ei tule pelleillä.

  5. Jos ottaa näytteen moralla putkieristeestä ja lähettää sen Työterveyslaitoksen specialistille, joka ei mikroskoopilla löydä yhtään asbestikuitua, niin voiko turvallisin mielin sanoa purkumiehille, että ei tarvitse tehdä asbestityönä? Mitä, jos putkieristeestä otettu näyte onkin kohdasta, johon ei työmaatekniikasta johtuen ole tullut asbestipitoista massaa, mutta rakennuksessa on 50m putkieristettä, missä asbestia on? Purkumiehet altistuvat asbestille, rakennushankkeeseen ryhtynyt on vankilassa ja Työterveyslaitos pesee kätensä. Onneksi yksityisistä asbestilaboratorioista löytyy parempaa asiantuntemusta ja hintakin on alle puolet TTL:n erikoisasiantuntijoiden hinnoista.

  6. Ei näytteenottaminen ole mitään rakettitiedettä. Kyllä esimerkiksi rakennusmestarin tai rakennusinsinöörin pitää tietää miten ja mistä näytteet otetaan, tai ainakin omata sisälukutaito selvittää miten ja mistä näytteitä kannattaa/pitää ottaa. Näitä nk. asbestialan ammattilaisia esiintyy joka lähtöön, jopa sellaisia joilla ei edes ole rakennusalan peruskoulutusta takanaan. Itse asiassa moni oikeasti ammattimies – rakennusmestari tai -insinööri osaa tarvittaessa ottaa luotettavammat näytteet kuin nämä ”alan miehet”. Eikä asbesti ole niin kavala kuin sitä mediassa kuvaillaan, todelliset myrkyt ovat eri asia. Eli järki käteen tässä asbestiasiassa.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat