Espoon Karhusaareen suunnitellaan Lastenmaailmaa. Havainnekuva: Lastenmaailma ry

Länsiväylän varrella suunnitellaan nähtävyyttä, jonka pitäisi houkutella kaksi kertaa enemmän väkeä kuin Tukholman suositun Junibackenin – Ovatko lastenmaailman suunnitelmat realistisia?

”Pienessä mittakaavassa sinne voidaan rakentaa”, sanoo Espoon kaupunginmuseon johtaja.

Kirjoittaja(t) Satu Pajuriutta / HS

Kiista Espoon Karhusaaresta kasvaa. Suunnittelu- ja mainostoimisto N2 ja sen kylkeen viime syksynä perustettu Lastenmaailma-yhdistys suunnittelevat Länsiväylän viereen Karhusaareen lapsille suunnattua teemapuistoa hulppeine rakennuksineen.

Samaan aikaan kun hanke etsii rahoittajia, täydennysrakentamista Karhusaareen vastustavat perustivat kuntalaisaloitteen alueen suojelukaavan säilyttämiseksi.

Lastenmaailma-yhdistyksen toiminnanjohtaja Taneli Heikan mukaan tarkoituksena on tehdä ”tarina- ja satulähtöinen hauska kulttuuritalo.”

Sitä, mitä toiminta tarkalleen ottaen olisi, hän ei vielä halua tarkasti lukita.

”Toiminnan suunnitteluhan on vasta alussa ja avajaiset parhaassakin tapauksessa aikanaan vuonna 2025”, Heikka sanoo.

”Meillä on monta vuotta mahdollista suunnitella taiteilijoiden, asukkaiden ja lasten kanssa mitä se sisältö tulee olemaan ja olisi hassua, epäviisasta ja epätodenmukaista sanoa, että tällaista se tulee olemaan.”

Heikka kertoo, että lapsille suunnatusta kulttuurikeskuksesta puhuttiin kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kanssa ensimmäisen kerran viime keväänä.

”Hän ja elinkeinojohtaja Tuula Antola olivat alusta asti hyvin innostuneita hankkeesta. Ei ollut vaikea innostaa heitä näkemään tämän mahdollisuudet”, kertoo Heikka.

Katso tästä Lastenmaailman suunnitelma.

Taiteilijat vastustavat hanketta

Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Karhusaaressa on muinaismuistolailla suojeltuja alueita, suojeltuja rakennuksia ja sen luonto on liikunta- ja virkistyskäytössä. Karhusaaren täydennysrakentamisen vastustajat ovat tammikuun puolivälissä perustaneet kuntalaisaloitteen, jotta aluetta ei myllättäisi täysin ja suojelukaava säilytettäisiin.

Aloitteen taustalla ovat Karhusaaressa Sinebrychoffin huvilassa työskentelevät taiteilijat, mutta tarkoituksena on pikavauhtia perustaa Karhusaaren kulttuurihistoriallisia arvoja ja suojelukaavan ylläpitämistä kannattava poliittisesti sitoutumaton yhdistys Pro Karhusaari.

Alueen vanhat rakennukset tarvitsevat kunnostamista, mutta suojelupäätösten purkamista vastustavat toivovat siihen löytyvän jonkin muun ratkaisun kuin alueen massiivinen muutos ja suuret kävijämäärät.

Lastenmaailma-hankkeen vastustajat pelkäävät myös, että suunnitelma on niin lennokas, että sillä ei ole mahdollisuuksia toteutua, mutta silti kaavaa muutetaan siten, että Karhusaareen on mahdollista rakentaa esimerkiksi kerrostaloja.

Taiteilijat toivovat Karhusaaren pysyvän kaikille avoimena ja maksuttomana. Paikka on tärkeä monille ulkoilijoille. Karhusaaren merellisestä luonnosta nauttivat niin saarella käyvät kävelijät, lintubongarit kuin kalastajatkin.

Taiteilijat ovat keränneet ihmisiltä kymmeniä ideoita erilaisen toiminnan järjestämiseksi Karhusaaressa järjestämissään avoimien ovien päivissä: kesägalleria, työpajoja, bänditilaa, kotieläinpiha, kaupunkiviljelyä, luontopolku, pyörähuoltopiste, opastetut historiakierrokset Krimin sodan aikaisille maavalleille… Ideat on myös välitetty Espoon kulttuuritoimeen elokuussa 2017.

Siksi taiteilijayhteisöä kummastuttaa lastenmaailma-hankkeesta viestiminen: he lukivat suunnitelmasta vähän ennen joulua Helsingin Sanomista.

””Pienessä mittakaavassa sinne voidaan rakentaa”

Myös Espoon kaupunginmuseossa saatiin lehdestä tieto hankkeesta. ”Kun ei ole nähnyt suunnitelmia, niin on ihan mahdoton kommentoida tätä”, toteaa Espoon kaupunginmuseon johtaja Maarit Henttonen.

”Pienessä mittakaavassa sinne voidaan rakentaa. Toivomme, että jos alueella jotain tapahtuu, niin se auttaisi olemassa olevien suojeltujen rakennusten kunnostamista ja peruskorjausta”, Henttonen toteaa.

Myös Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila sanoo, että hankkeella ei vielä sellaista sisältöä, varsinkaan toiminnan osalta, että sitä on vaikea kommentoida.

”Tähän kyseiseen hankkeeseen ei voi ottaa kantaa, kun siinä ei oikein ole mitään, mihin vielä ottaa kantaa. Siitä on se havainnepiirros, mikä on Hesarissa ollut ja that’s it”, Tommila sanoo.

”Meillä on monta vuotta mahdollista suunnitella taiteilijoiden, asukkaiden ja lasten kanssa mitä se sisältö tulee olemaan ja olisi hassua, epäviisasta ja epätodenmukaista sanoa, että tällaista se tulee olemaan.”

Hankkeen esittelijöiden 600 000 kävijän tavoitetta Tommila pitää epärealistisena. Verrataanpa sitä joihinkin paljon kävijöitä vuosittain vetäviin kohteisiin.

Helsingin matkailukohteista esimerkiksi Tuomiokirkossa kävi noin 500 000 vierailijaa ja Korkeasaaressa noin 449 000 vierailijaa vuonna 2017. Naantalin Muumimaailmassa on kävijöitä kesäkaudella noin 200 000. Espoon museoissa oli yhteensä 423 497 käyntiä vuonna 2017.

Suunnittelurahaa vasta etsitään

Lastenmaailma-hankkeen vetäjät ovat kertoneet, että heitä on inspiroinut Tukholman Junibacken. Sieltä kerrotaan, että viime vuoden vierailijamäärä oli 310 000. Karhusaareen tavoitellaan siis Junibackeniin verrattuna kaksinkertaista kävijämäärää.

”Ollaan kerrankin kunnianhimoisia. En pidä kauhean ongelmallisena sitä, että näemme lastenkulttuurin mahdollisuudet isoina. Jos sitten osoittautuu, että suunnitelmaa pitää skaalata alaspäin niin sitten tehdään niin. Ei se meille ole hirveä pettymys, jos tehdäänkin lasten kulttuurikohde, jossa on 300 000 tai 400 000 kävijää”, sanoo Lastenmaailma-yhdistyksen toiminnanjohtaja Heikka.

Yhdistys perustettiin viime lokakuussa ajamaan asiaa ja jo tammikuun alussa Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto myönsi kahden vuoden suunnitteluvarauksen Lastenmaailma-yhdistykselle.

Yhdistyksen perustajia on suunnittelu- ja mainostoimisto N2 ja itse asiassa yhdistyksellä ja N2-toimistolla on täsmälleen sama postiosoite. Osa muistanee N2-toimiston Töölönlahti-suunnitelman, joka herätti sekä ihastusta että vastustusta vuonna 2015.

Lastenmaailman pääsy Verohallinnon alv-rekisteriin on viivästynyt jo olemassa olevan samantapaisen nimen takia. ”Tarkennamme toiminnan luonnetta ja selvitämme siihen liittyviä verokysymyksiä. Olemme pyytäneet Verohallinnolta tähän lisäaikaa”, kertoo toiminnanjohtaja Heikka.

Investoinnin suuruudeksi on kerrottu 50–70 miljoonaa. Miten tämä rahoitetaan, Taneli Heikka?

”Perusajatus on, että rakentamiseen ja sisällön kehittämiseen tulisi mukaan suomalaisia, kulttuuria rahoittavia isoja säätiöitä.”

Onko joku säätiö jo lupautunut mukaan?

”Ei.”

Teillä on nyt kahden vuoden suunnitteluvaraus. Millä rahalla tätä suunnittelutyötä tehdään?

”Sitä suunnittelurahaa lähdetään hakemaan näiltä samoilta säätiöiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Länsiväylän varrella suunnitellaan nähtävyyttä, jonka pitäisi houkutella kaksi kertaa enemmän väkeä kuin Tukholman suositun Junibackenin – Ovatko lastenmaailman suunnitelmat realistisia?”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi