RT:n Kim Kaskiaro: ”Kenenkään resurssit eivät riitä kaikkien palkkojen valvomiseen”

Osalle ulkomaalaisista työntekijöistä maksetaan aiheesta pienempää palkkaa kuin muille, arvioi työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro Rakennusteollisuus RT:stä.

Kehno kielitaito voi Kim Kaskiaron mukaan hidastaa työntekoa ja siten heikentää palkkaa. (Kuva: Kai Tirkkonen)

Rakennustyömailla työskentelevistä joka kymmenes on ulkomaalaisia. Rakennuslehti kertoi äskettäin, että virolaisten osuus on pienentynyt ja yhä enemmän työntekijöitä tulee halvemmista maista kuten EU:n ulkopuolisista Ukrainasta ja Uzbekistanista.

 

Viime kuukausina on tullut julki tapauksia, joissa ulkomaisille työntekijöille maksetaan liian pientä palkkaa. Esimerkiksi Olympiastadionin työmaalla pääurakoitsija Skanskan aliurakoitsijat ovat muun muassa maksaneet ammattilaisille pienintä työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja laistaneet lisistä.

Rakennusliitto ja aluevalvontavirasto seuraavat palkkoja pistokokein ja kanteluiden perusteella, mutta pääurakoitsijakin voi puuttua niihin.

Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Kim Kaskiaro kertoo, että pääurakoitsija voi urakasta sopiessaan vaatia aliurakoitsijaa noudattamaan suomalaista työehtosopimusta ja lainsäädäntöä. Se voi myös sitouttaa aliurakoitsijan tarvittaessa esittämään palkkadokumentit, jotta voidaan varmistaa, että palkat ovat riittävät ja työehtosopimuksen mukaiset.

”Automaattista valvontaa ei ole”, Kaskiaro sanoo ja lisää, että tällainen olisi jo tietosuojalain vastaista.

Todellisuudessa pääurakoitsijat eivät Kaskiaron mukaan silti pysty valvomaan sataprosenttisesti sitä, että jokainen työntekijä saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

”Kenenkään resurssit eivät riitä siihen, että jokaisen yksittäisen työntekijän palkkanauha pystyttäisiin tarkistamaan”, hän sanoo.

”Muualta tulevalle voi riittää vähempi”

Kaskiaro huomauttaa, että Suomessa elintaso ja kustannustaso ovat korkeammat kuin monessa muussa maassa.

”Muualta tulevalle saattaa riittää tesin alareuna”, hän sanoo.

Vaikka työntekijät eivät itse alkaisi peräämään oikeuksiaan, työehtosopimuksen mukaisen palkan pitäisi vastata osaamista. Rakennusliiton mukaan kokeneen ammattilaisen pitäisi saada vähintään 14,58 euroa tunnilta eikä 10,73 euron minimituntipalkkaa.

Kaskiaro huomauttaa, että ammattitaidoissa on häilyvyyttä.

”Jolleivät osaamis- ja joutuisuusvaatimukset täyty, eivät palkkaluokankaan vaatimukset täyty”, hän sanoo.

Kyse on Kaskiaron mukaan osin kielitaidosta, osin osaamisesta ja työkulttuurista.

”Jollet oikein ymmärrä suomea ja täkäläisiä työmenetelmiä, et varmaan ole samanlainen ammattilainen kuin muut.”

Ulkomailta rekrytoiminen maksaa

Ulkomaisten työntekijöiden palkkauksesta on Kaskiaron mielestä asianmukaista keskustella. Hän huomauttaa, että tilanne ei ole mustavalkoinen. Väkeä ei hänen mukaansa ole palkattu yhä halvemmista maista vain kustannusten vuoksi.

”Monesti muuta työntekijäresurssia ei ole ollut saatavissa.”

Esimerkiksi suomalaisia raudoittajia on vähän.

Kaskiaro huomauttaa, että työntekijöiden palkkaaminen ulkomailta tarkoittaa yrittäjälle paitsi vaivaa myös kustannuksia.

”Voi mennä kuusi kuukautta, että Ukrainasta palkattu työntekijä on Suomessa töissä. Kun hänet asutetaan asianmukaisesti, hän alkaa tuottaa katetta vasta noin yhdeksän kuukauden jälkeen.”

Saarrossa on yli sata yritystä

Tilanne on Kaskiaron mielestä parantunut EU- ja ETA-laajentumisen jälkeisistä vuosista paljon. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Valttikortti-järjestelmä ehkäisee ainakin räikeimpiä pelaajia.

Valttikortti on sähköinen henkilötunniste, joka toimii työntekijöiden avaimena työmaalle. Työturvallisuuslaki edellyttää, että rakennuksella työskentelevillä on oltava kuvallinen ja veronumerolla varustettu henkilökortti.

Epäselvät tapaukset tulee Kaskiaron mukaan selvittää ja korjata, jos on tehty väärin. Viime kädessä työmailta poistetaan toimijat, jotka eivät noudata sääntöjä.

”Liiketoimintakiellot purevat selvästi. Kukaan ei toistamiseen halua asettaa itseään vaikeaan tilanteeseen”, hän sanoo.

Maksamattomien palkkojen tai alipalkkauksen vuoksi saarrossa on Kaskiaron mukaan nyt pitkälti yli sata yritystä. Jotta saarto puretaan, yrityksen pitää hoitaa asiansa kuntoon.

Tätä artikkelia on kommentoitu 18 kertaa

18 vastausta artikkeliin “RT:n Kim Kaskiaro: ”Kenenkään resurssit eivät riitä kaikkien palkkojen valvomiseen””

  1. On tainnut Kim Kaskiaro vieraantua todellisuudesta, aivan vakavissaan sanoo, että ei löydy raudottajia ja ammattilaisia. Jos palkka kohdallaan löytyy tekijä.
    Nyt tilanne on, että kaikki vastuut ja riskit on ulkoistettu alihankkijoille V**n kera sekä pitkien maksuaikojen saatttelemana.
    Ulvotaan tilaajavastuuseen kuulumisesta vaikka keikan laskutus alle tilaajavastuun vaatimuksien.

    1. Tilaajavastuusta ”ulvominen” on sinänsä suurilla yrityksillä aiheellinen huoli, sillä laskutusjärjestelmä ei anna käsitellä laskua mikäli laskuttava urakoitsija ei tilaajavastuuseen kuulu.

      1. Laki kun ei tilaajavastuuta vaadi alle 8000€ työstä
        Joten jospa mentäisiin lain mukaan

        1. Jos alihankkija on kykenemätön (lue haluton) toimittamaan tilaajavastuu asiakirjoja < 8 000 EUR työstä niin itse ainakin jätän tilaamatta. Asenteessa on silloin muutakin korjattavaa kuin haluttomuus toimittaa asiakirjoja. Kannataa keskittyä siihen rakentamiseen ja maksaa Tilaajavastuulle se reilu satanen vuodessa. Jos tuo kustannus kaivertaa niin voi perustaa oman kilpailevan palvelun josta Tilaajavastuuasiakirjat on saatavilla.

  2. Aika helposti hoituu yrittäjältä tuo omien velvollisuuksiensa täyttämisen osoittaminen.

    Olen myös samaa mieltä siinä että suurin syy tähän vierastyöntekijäkiimaan on nimenomaan hintojen polkeminen. Jostain syystä tässä maassa ei osata riittävästi arvostaa laadukasta työtä vaan kaiken maailman korkeimmat hanklijat sähläävät ja haluavat kaiken halvalla ja mieluummin halvemmalla.

    Tässä kirjoituksessahan rt linjaa että ihan sama ketkä siellä työmaalla huseera, parempi vain jos ei ole soveltuvaa koulutusta, niin saadaan halvemmalla. Jää koko porukalle enemmän taskuun, ja edustussaunankin saa rakennuttaa rt:n piikkiin.

  3. Miten työntekijän palkkaa voi valvoa ? Ei palkat ole julkista tietoa ja kuka perkele nyt päätoteuttajalle kertoisi työntekijänsä palkkoja ?

  4. Hyvää imagon kohotusta rakennusalalle, halpatyövoimaa, laatuongelmia, kosteusongelmia jne.jne. Sitten ihmetellään miksi ala ei kiinnosta nuoriaa..

  5. Ja faktahan on että liiketoimintakielto ei ole toimiva ratkaisu. Liiankin usein näkee kuinka liiketoimintakiellossa olevat samat kaverit näkyvät pyörittävän uudella nimellä ja PRH:n rekistereissä eri vastuuhenkilöillä. Tähän jos johonkin olisi mielestäni alalla tärkeää puuttua, tällä hetkellä liiketoimintakielto on lähinnä pieni hidaste, ei este

  6. Hyvin pyyhkii raksoilla ! Heittäkää nyt ongelmien ratkaisuksi pari uutta pakollista huuhaa koordinaattoria rahastamaan tilaajaa. Huhheijaa!

    1. Ikävää että et ymmärrä kosteuskoordinaattorin roolia. On totta että tilaaja joutuu tässäkin kärsimään ahneiden ja epäpätevien urakoitsijoiden ongelmista johtuvat kustannukset. Jos aina ei olisi ostettu sitä halvinta, kun usein se halvin ei ole osannut tai ymmärtänyt laskea urakkaa oikein.

      1. On aika paljon aloja jossa tehdään satojen miljoonien diilejä ilman, että julkisen vallan tarvitsee määritellä minkälaista koordinaattoria ja laadunvalvojaa asiakkaan ja palveluntuottajan suhde vaatii.

        Se, että lainsäädännöllä pakotetaan nimeämään erilaisia vastuutahoja projekteihin ei alaa tervehdytä ja laatua paranna. Parhaita ovat hankkeet jossa nämä vastuutahot ovat vain paperilla ja työmaalla häärää aivan muut henkilöt.

        Rakennusalan laadun taso rakennusvalvonnan eli valtiovallan ohjuksella väitän näin. Vai montako alaa on nostettu taivaalle tähdeksi jossa valtiovalta huseeraa??

        1. Meinasit varmaan, että laadun taso ei nouse. Tästä 100% samoilla linjoilla.

        2. Tekstisi perusteella et selvästikään ymmärrä kyseisen koordinaattorin tehtävää. Käytännössähän näitä lakisääteisiä konsultteja vaaditaan työmaille tekemään se työ, mikä muuten kuuluisi urakoitsijan työnjohtajalle tai pääsuunnittelijalle. Ikävä kyllä kyseiset tahot ovat usein täysin ammattitaidottomia ja kykenemättömiä hoitamaan tehtäväänsä, joten työmaille vaaditaan näitä konsultteja huolehtimaan siitä, että tavallinen kansalainen saa edes välttävää laatua olevan lopputuotteen.

          Kuvittelet myös että rakennusvalvonnalla on jokin laadullinen vastuu tai tehtävä valvoa rakennustyön laatua. Kuvitelmasi on täysin virheellinen. Rakennusvalvonnan vastuulla on varmistaa, että kussakin hankkeessa on hankkeen vaatimuustasoon nähden valittuna riittävän pätevät henkilöt toteuttamaan hanketta.

          Jos työmailla haluttaisiin oikeasti tehdä laatua ja myös toteuttaa laadunvarmistuksellisia toimenpiteitä oma-alotteisesti urakoitsijoiden toimesta, nii ei tällaista konsulttiarmeijaa tarvittaisi. Totuus on kuitenkin täysin toisenlainen ja jatkuva halpatyövoiman rahtaaminen kotimaisille työmaille tekemään niitä paskaduuneja, joita kukaan ei halua tehdä ainakaan ilmaiseksi vain lisää konsulttien ja laadunvarmistuksen tarvetta, sillä kuinka voit luottaa sellaisiin työntekijöihin, jotka eivät edes pysty itse lukemaan suunnitelmien sisältöä kun eivät puhu paikallista kieltä?

          1. Olet itse vieraantunut ja sekoilet konsulttiarmeija houreissasi. Meillä vaaditaan jo nyt työnjohtajilta koulutusta ja kokemusta alalta. Kunnon sanktiot rakennusliikkeiden työnjohtajille ja jokin toimilupa tyyppinen ratkaisu ehkä voisi toimia. Nyt sutta ja sekundaa vointehdä ilman seuraamuksia käytännössä. Ei hoito alallakaan vaadita asiakasta lähettämäänn huuhaa konsulttia hoitolaitokseen vahtimaan pykäliä vaan huonosti asiansa hoitavalta viedään luvat harjoittaa toimintaa.

        3. @Keppiä

          Ainoat työnjohtajat joilta vaaditaan tutkintoa ovat eri alojen vastaavat työnjohtajat. Hekin ovat usein todella yliryöllistettyjä ja joutuvat hoitamaan byrokratiaa päivät pitkät. Työnjohtaminen jää sitten harjoittelijoiden ja elämänkoululaisten käsiin.

          En minä halua että niitä konsultteja sinne tarvittaisiin. Totuus on kuitenkin se että rakennusala on tuottanut niin paljon paskaa, että niitä konsultteja on alettu vaatia. Ne konsultit siis ovat työmailla, koska työmaat ovat osoittaneet että ne eivät pysty tuottamaan laadukkaita rakennuksia ilman ulkopuolista laadunvarmistusta ja valvontaa.

          Jos työmaat haluavat tästä ulos, niin suosittelen että rakentajat alkavat panostamaan omaan ammattitaitoonsa enemmän ja jättävät sen viinanjuonnin ja markkinahötön vähemmälle.

  7. Vai niin. EU on tutkinut samaa asiaa (työvoimapulaa ja siirtolaisuutta) raportissaan European Construction Sector Observatory – Analytical Report – Improving the human capital basis – April 2017 https://ec.europa.eu/docsroom/documents/24261

    Suurimmaksi syyksi työvoiman saatavuuspulaan ovat osoittautuneet kouluttamattomuus ja surkeat työolosuhteet. Suomi ei muuten samassa rapparissa maininnut mitään ammattikuntaa, josta olisi erityisesti pulaa (EU18 tutkimuksessa mukana). Se taas saattaa johtua siitä, että Suomessa kouluttamattoman työvoiman osuus kaikista rakennusalan työntekijöistä on 17,4% EU:n ka:n ollessa 24,9% eli perusraksatyöntekijä on Suomessa koulutettu ammattimies.

    Palkkojen vahtimisen vaikeudella Kaskiaro puhuukin siis tuosta siirtolaistyövoimasta, jota on raahattu tänne pääurakoitsijoiden toimesta vuosikausia. Tietty on vaikea vahtia uzbekkimaalarin palkkaa, mutta kuka sitä nyt ylipäätään on halunnut vahtia? Sitähän varten se maalari täällä on, että saataisiin kuudella eurolla tunti joku vetämään märkään betoniin pintaa.

    1. Uskon, että työmaille kelpaa hyvin konsultit ja koordinaattorivöyry. Näin voidaan mukavasti siirtää urakoitsijan vastuu tilaajan maksettavaksi ja kohta varmaan tilaajan valvojat hoitavat sitä työnjohtoakin. Eikö olisi järkevää maksaa enemmän siitä, että se rakennusliike hoitaisi tätä hommaa, sinnehän tuo työnjohto kuuluu. Onko Suomessa muita aloja jossa mennään mentaliteetilla ”asiakas on aina väärässä”.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi