Pasilan konepaja muuntuu museoarvoja kunnioittaen
Yli satavuotiaan konepajakiinteistön muuntaminen kulttuuri- ja myymäläkäyttöön vaatii vanhojen rakenteiden tarkan analysoinnin – etenkin, kun museaalisista syistä ulkonäköä ja mittoja ei saa muuttaa kuin pakottavasta syystä. Lujuusopin hallitsijoiden lisäksi hankkeessa on mukana maan parhaita rakennusfysiikan asiantuntijoita.
VR:n Pasilan konepajan alue Helsingissä ulottuu ratapihalta pitkälle itään Teollisuuskadun varteen, jonne on jo rakennettu uusia asuinkerrostaloja. Itse konepaja on vahvasti suojeltu, ja sitä ollaan parhaillaan muuntamassa tapahtumakäyttöön. Viime vuoden alussa käynnistyneellä työmaalla vajaa kolmannes kerrosalaltaan yhteensä kahden hehtaarin laajuisesta rakennuksesta on kunnostettavana vastaamaan nykyisiä ja uuden käyttötarkoituksen mukaisia vaatimuksia.
”Vanhaan teräsrunkoon on tulossa talotekniikkaripustuksia. Jotta se voidaan tehdä turvallisesti, jokainen ristikon rakenneosa ja liitos on tarkistettava ja on varauduttava siihen, että rakenteita on paikoitellen vahvistettava”, työmaan vastaava mestari Kalle Rautio Serrasorte oy:stä kertoo.
Toteutusmuoto on sikäli poikkeuksellinen, että kohteessa ei ole lainkaan pääurakoitsijaa. Serrasorte on rakennuttajakonsulttiyhtiö, joka tekee hankinnat ja valvoo työmaata rakennuttajana toimivan yhdysvaltalaisen GVA Sawyer -yhtiön lukuun. Hankkeen käynnistäjänä on toiminut siinä edelleen aktiivisesti mukana oleva Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck, joka osti yhdessä liikekumppaneidensa kanssa vuoden 2018 toukokuussa VR:ltä 11 miljoonalla eurolla nyt työmaavaiheeseen edenneen konepajan osan.
Työmaan seuraavassa vaiheessa kunnostettavalle 6 000 neliömetrin alueelle on tulossa muun muassa kaksi Kansallisteatterin vuokraamaa tilaa, joista toisesta tulee pysyvä, sekä Lidlin myymälä. Näiden tilojen lattiat luonnollisesti uusitaan, kun taas kantavat rakenteet jäävät mahdollisia vahvistuksia lukuun ottamatta ennalleen.
Tuuletusraolla ja ilmatilalla varustettuun alkuperäiseen yläpohjaan, joka on rakennusfysikaalisesti kaksilasisen ikkunan kaltainen, ei tehdä lisälämmöneristystä. Vesikaton ilmatilojen olosuhteita sen sijaan seurataan puurakenteisuuden takia jatkuvin mittauksin.
Kaikki rakenteet tarkistettava
Konepajan valmistuessa ei Suomessa vielä ollut teollista lämmöneristeiden valmistusta. Lämmöneristys ja tuuletus hoituivat senaikaisin keinoin: yläpohja on varustettu bitumihuovalla sekä kahdella ponttilaudoin ja koolauksin toisistaan erotetulla tuuletusraolla.
”Alkuperäinen ratkaisu on rakennusfysikaalisesti toimiva, mitä osoittaa sekin, että rakenne on säilynyt kohtuullisen hyvässä kunnossa. Jotta näin olisi jatkossakin, yläpohjan rakennusfysikaalista toimintaa tullaan seuraamaan kehittyneellä anturiteknologialla”, kertoo rakennusfysiikan asiantuntijana kohteessa toimiva Kari Avellan Konsultointi Kareg oy:stä.
Ulkopuolisen lvi-tarkastuksen kohteessa suorittanut Pasi Leppänen Insinööritoimisto Leppänen oy:stä kertoo, että automaattinen ilmanvaihtojärjestelmä käynnistyy sisä- ja ulkoilman vesihöyrymäärien erotuksen eli kosteuskuorman ylittäessä arvon kaksi grammaa kuutiolta.
Myös rakennetekniikkaan ja geotekniikkaan syvällisesti perehtynyt Avellan kertoo saaneensa tehtäväksi myös katon kantavan Siporex-rakenteen analysoinnin. Tällaiset kevytbetonirakenteet olivat ennen sotia perustetun Siporex-tehtaan aikana ja aina 1980-luvulle asti yleisiä, mutta nykyisin käyttö on senkin vuoksi Suomessa vähäistä, että valmistus täällä on päättynyt ja siirtynyt Puolaan.
Pasilan Konepajan saneeraus
- Käyttäjä: Train Factory Oy
- Kiinteistökehittäjä: GVA Sawyer
- Rakennuttajakonsultointi ja työmaan johto ja valvonta: Serrasorte Oy
- Pääsuunnittelija: Saatsi Arkkitehdit Oy
- Projektiarkkitehti: Laitila Arkkitehdit
- Rakennesuunnittelija: Plan B Korjaussuunnittelupalvelut Oy & Fort Polska SP.Z O.O
- LVI-suunnittelija: Visioplan Talotekniikka Oy & PM Projekt Sp.z o.o. sp.k
- Sähkösuunnittelija: Visioplan Sähkö Oy
- Palotekninen suunnittelija: Paloturvasuunnittelu Block Oy
- Rakennusfysiikkakonsultti: Konsultointi Kareg Oy
On yhteensattuma, että myös rakennesuunnittelua on ostettu hankkeeseen Puolasta. Suomesta puolestaan on palkattu erikoisasiantuntijoita, joihin tässä kohteessa lukeutuu Avellanin tavoin yhtiössään reippaasti eläkeikäisenä yhä työskentelevä Juhani Sorasalmi.
”Rakenteet, eritoten vanhat teräsrakenteet mutta myös teräsbetoniset välipohjat, on tarkastettava ensin silmämääräisesti. Kokemuksen avulla pystyy siinä yhteydessä määrittelemään, mitkä kohdat on tutkittava tarkemmin ja tarvittaessa korjattava. Jos esimerkiksi vanha niittiliitos osoittautuu liian heikoksi, sitä ei nykyään korjata niittaamalla vaan pulttaamalla tai hitsaamalla”, Sorasalmi kertoo.
Museoarvot edellä
Käyttötarkoituksen muutoksen takia ei tarvitse kajota rakenteisiin paitsi teknisten riskien hallitsemiseksi. Myöskään vanhaa talotekniikkaa ei ole tarpeen kokonaan muuttaa.
Koska esitys- ja myymälätoiminnan talotekniset vaatimukset poikkeavat merkittävästi aiemman käyttötarkoituksen mukaisista vaatimuksista, talotekniikkaan tulee suojelusta huolimatta merkittäviä muutoksia. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tekniikkaa tulee runsaasti lisää, mikä sekin vaikuttaa tarpeeseen tarkistaa rakenteiden kapasiteetin riittävyys.
Energiatehokkuusvaatimuksissa sen sijaan on joustettava, koska samalla kertaa ei voida säilyttää kaikkea säilytettävissä olevaa ja parantaa rakenteiden energiataloutta. Edellä mainittu yläpohjarakenne on tästä hyvä esimerkki. Myöskään ikkunoiden u-arvo ei tule muuttumaan aiemmasta, sillä vanhat ikkunat on kunnostuksen jälkeen palautettava alkuperäisille paikoilleen. Ne vain puhdistetaan.
”Puhdistusurakka on kylläkin erittäin työläs. Pelkästään sitä työtä tekee työmaalla kokopäiväisesti kymmenen henkilöä”, Kalle Rautio kertoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pasilan konepaja muuntuu museoarvoja kunnioittaen”