Helsinkiläistä taloyhtiötä painoivat kova tontinvuokra ja remonttien suma: Asukkaat päättivät irrota kalliiksi käyneestä Helenin kaukolämmöstä

Helsingin Roihuvuoressa Asunto-osakeyhtiö Untuvainen on kyllästynyt maksamaan kaukolämmöstä kaupungin omistamalle energiayhtiölle Helenille.

Vaikka Helenillä on Helsingissä voimakas määräävä markkina-asema, täydellistä monopolia sillä ei ole kaukolämmön tuotannossa. Untuvaisen taloyhtiössä vaihdetaan paraikaa kaukolämpöä maalämpökaivoihin ja maalämmön lisänä poistoilman lämmön talteenottoon.

”Energia on vuosibudjettimme ylivoimaisesti suurin pysyvä osa, johon pystymme itse vaikuttamaan”, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ari Saarelainen.

HS kertoi maanantaina Helenin tuottaman kaukolämmön kovasta hinnannoususta. Viimeisin 30 prosentin energiahinnan korotus loka-joulukuuksi on vain yksi monista, sillä kaukolämmön hinta on noussut Helsingissä kuluneena vuosikymmenenä enemmän kuin missään muussa Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista.

Hinnannousu on Kiinteistöliiton indeksitalovertailuun perustuvan tilaston mukaan ollut vuodesta 2010 tähän vuoteen 75 prosenttia. Määräävän markkina-aseman takia kyse on juuri Helenin korotuksista.

Helsingissä kaukolämpö maksaa Kiinteistöliiton indeksitalovertailun mukaan kuluvana vuonna 1,38 euroa neliömetriä kohti kuukaudessa. Suurimpien kaupunkien kymmenikössä vastaava hinta on ollut tänä vuonna keskimäärin 1,32 euroa kuussa ja hinnannousu vuodesta 2010 tasan 50 prosenttia.

Helenin hinnankorotus loka-joulukuuksi on niin suuri, että vuoden viimeiset kolme kuukautta helsinkiläiset maksavat indeksitalovertailun mukaan kaukolämmöstään 1,68 euroa neliöltä kuussa. Se on kalleinta kaukolämpöä Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Untuvaisen taloyhtiössä on kahdessa kerrostalossa yhteensä 60 asuntoa. Tänä syksynä 30 vuotta täyttäneessä taloyhtiössä kaksi suurinta kuluerää vuosittain ovat energia ja tontinvuokra. Kun kaukolämmön hinta nousee, yleensä myös asunnonomistajien kuukausittaiselle yhtiövastikkeelle käy samoin.

Painetta kustannusten pienentämiseen oli useista syistä. Taloyhtiössä on maksettu poikkeuksellisen kovaa tontinvuokraa. Kaupungin hintasäänneltyyn hitas-järjestelmään kuuluva taloyhtiö maksaa kaupungille tontista noin satatuhatta euroa vuodessa.

Lisäksi osakkaita ovat viime vuosina rasittaneet julkisivu- ja piharemontit. Kattoremontti on tulossa.

Taloyhtiön hallituksessa oli laskettu, että ainoa käytettävissä oleva keino yhtiövastikkeen laskemiseen olisi nipistäminen kaukolämpöön eli lämmitykseen ja lämpimään veteen kuluvasta noin 45 000–50 000 euron vuosihinnasta.

Taloyhtiön hallitus otti tavoitteekseen vuotuisten lämmitys- ja lämpimän veden kustannustensa madaltamisen. Asukkaiden joukossa oli esimerkiksi geologi, joka tiesi kallioperästä kumpuavan lämmön potentiaalista.

Jo vuonna 2018 taloyhtiön hallituksessa alettiin keskustella Helenin kaukolämmön vaihtamisesta maalämpöpumppuihin sekä poistoilman lämmön talteenottoon. Viime vuoden lopulla ajatus oli valmis esiteltäväksi kaikille osakkaille.

”Teetimme kannattavuuslaskelman, ja kilpailutimme urakan viidellä yrityksellä. Meillä oli myös konsultti”, Saarelainen sanoo.

Kallein tarjouksista oli lähes 400 000 euroa. Taloyhtiö valitsi urakoitsijaksi Ekolämpönen-nimisen yrityksen, jonka kanssa hankkeen kokonaishinta jäi alle 300 000 euroon. Laitteet tilattiin viime keväänä.

Taloyhtiön palkkaama konsultti arvioi Saarelaisen mukaan, että energia-investointi maksaa itsensä takaisin noin vuosikymmenessä.

Kattaakseen energiaremontin kuluja taloyhtiö on myös anonut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (Ara) avustusta, joka kattaisi mahdollisesti noin viidesosan urakan hinnasta.

”Kaukolämmön hinnan kovat korotukset tänä syksynä tipahtivat meidän kannalta kreivin aikaan, koska ne vauhdittavat urakan takaisinmaksuaikaa”, Saarelainen sanoo.

Syyskuussa asumista häiritsi maalämpökaivojen poraamisesta koitunut parin viikon meteli. Se oli todella kova, kun piha-alueelle porattiin kuusi 320 metriä syvää kaivoa.

Käytännössä muutos vaatii tilaa: esimerkiksi Helsingin tiiviissä kantakaupungissa ei välttämättä ole samalla tavalla tilaa porata tarvittavia useita maalämpökaivoja kuin roihuvuorelaisessa taloyhtiössä.

Yhtiön kahden kerrostalon katoille nostetaan urakan yhteydessä uudet poistoilmapuhaltimet, joissa on lämmönkeruulaitteet.

”Käyttöönotto tapahtuu arviolta joulukuun alussa”, Saarelainen sanoo.

Helenin vahvaa asemaa korostaa esimerkiksi se, että asiakkaiden on maksettava kaukolämmön irtisanomisesta Helenin oman arvion mukaan keskimäärin 4 500 euroa.

Poraustöiden piinassa Untuvaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa Saarelaista harmittaa tieto Helenin irtautumismaksusta.

”Tuli yllätyksenä, että joudumme maksamaan Helenille. Meidän täytyy vielä tutkia, onko irtautumismaksulle asialliset perusteet”, Saarelainen sanoo.