Katso mihin muuhun kuin varsinaiseen työntekemiseen talotekniikka-asentajien työaika kuluu

Aalto-yliopiston tuore tutkimus selvitti miten paljon aikaa tuhlaantuu muuhun kuin työntekemiseen.

Haahtelan työmaalla Helsingin Annankadulle on kehitetty täsmätoimituksiin yhdessä logistiikkaan tarkka aikataulu. Kuva: Liisa Takala

Raportin mukaan esimerkiksi putkiasentajilla jopa 28 prosenttia työajasta voi olla hukkaa. Etumiesten hukka-aika oli 25 prosenttia. Sähköasentajilla hukka-aikaa kertyi 16 ja kärkimiehiltä 19 prosenttia.

Hukka LVI- ja sähkötöissä -loppuraportin tärkeimmät löydökset liittyvät suunnittelun tarkkuustasojen ja yhteensovituksen vaikutuksiin LVI-töissä, logistiikan merkittävään rooliin ja aikataulujen tuottavuusvaikutuksiin.

”Suunnittelun tarkkuustasoa pitäisi viedä asennustasolle asennettavaksi, jotta työmaalla tehtävään yhteensovitukseen käytetty aika vähenee. Tällä hetkellä suunnittelu tehdään loppuun työpisteellä, joten esivalmistuksen tai esivalmistelun edellytyksiä ei ole ja prosessissa on paljon hukkaa. Asentajien tekemä työ pitäisi viedä suunnittelupöydälle, Aalto-yliopiston professori Olli Seppänen kertoo.

Seppänen on Rakennustekniikan laitoksen käytäntöön suuntautunut professori. Hän on myös yksi Aalto Pron Lean ja digitalisaatio rakentamisessa -ohjelman kouluttajista.

Lisää logistiikkaosaamista ja aikataulujen hallintaa

Seppäsen mukaan myös logistiikassa on paljon kehitettävää. Kehitystyötä on jo tehtykin ja se näkyi esimerkiksi Rakennuslehden Vuoden työmaakilpailun hotellihankkeessa, jossa Haahtela oli kehittänyt yhdessä logistiikkatoimijan kanssa täsmätoimitusten konseptin.

”Logistiikassa on paljon kehitettävää. Pisimmälle viety ratkaisu on tietysti logistiikkapalvelu ja JOT-toimitukset (Just on time -täsmätoimituksen). Helpommallakin pääsee olennaisesti eteenpäin. Miksi kaikki työmaan materiaalit eivät ole jo pyörillä?”, Seppänen huomauttaa.

Aikataulun hallinta on tuottavuuden kannalta kriittistä. Raportti paljastaa tahtituotannon hyödyt LVIS -töiden osalta.

”Tämä asia on jo menossa eteenpäin, mutta aikataulujen pitäisi pysyä hankkeen aikana ajan tasalla.”

Pääosa hukan juurisyistä liittyy puuttuviin aloitusedellytyksiin. Tärkein juurisyy putkitöissä vaikutti olevan suunnittelun ongelmat, jotka aiheuttivat jatkuvaa yhteensovituksen tarvetta työmaalla ja yllättäviä materiaalitarpeita, joihin ei voitu riittävästi varautua.

Varastointi oli työmailla usein heikosti hoidettua, joten tarvittavia osia oli vaikea löytää. Materiaalien tilauksissa oli myös kehitettävää.

Liikaa selvittelyä ja ihmettelyä

Maskun Talotekniikkatiimin työmaa oli mukana hankkeessa ja tutkijat seurasivat asentajien töitä.

”Halusimme saada lisää tietoa, koska meillä oli selkeästi jo tiedossa, että hukkaa on paljon ja halusimme päästä kiinni juurisyihin”, Maskun Talotekniikkatiimin toimitusjohtaja Mika Nikula kertoo.

Yrityksessä on jo käynnissä oma lean-tyyppinen projekti ja Aallon tutkimus antoi samansuuntaisia tuloksia. Hukkaa kertyy materiaalien kanssa, turhassa liikkumisessa ympäri työmaata ja heikossa tiedonkulussa.

”LV-asentajan työaikaa kuluu turhaan esimerkiksi työmaan asioiden selvittelyyn ja ihmettelyyn. Esimerkiksi lattiakorkojen tietoja ei ole aina viety suunnitelmien loppuun saakka ja tiedon etsimiseen ja löytämiseen kuluu työmaalla paljon aikaa. Tieto on yleensä olemassa jossain, mutta oikean ihmisen löytämiseen menee aikaa.”

Tietomalleja ei vielä käytetä tarpeeksi hyödyksi esimerkiksi asuntokohteiden LVIS-töissä asentajatasolla. Kun Yhdysvalloissa tietomalleihin perehdytään ammattikoulussa, Suomessa ei ammattikoulutuksessa ole vielä riittävästi osaamista mallien hyödyntämisestä työmaalla.

”Tietomallit saattavat olla käytössä työnjohtotasolla, mutta toteuttavalla tasolle ne ovat harvinaisuuksia ainakin vähänkin pienemmillä työmailla. Olenko yhden putkiasentajan nähnyt pyörittävän tietomallia kännykällään työmaalla”; Nikula huomauttaa.

Materiaalit lähelle asennuspaikkoja

Nikulan mukaan loppuraportin ja hänen johtamansa yrityksen toinen kehityssuunta on materiaalivirtojen hallinta.

”Pitää kysyä itseltään, että miksi tarvittavat tarvikkeet eivät ole varastossa lähellä asennuspaikkoja”, Nikula pohtii.

Maskun Talotekniikkatiimin työmailla on jo osin käytössä tahtituotanto, mutta Nikula huomauttaa, että pääurakoitsija määrittelee aikataulun.

”Tahtituotanto lisääntyy työmailla. Meillä on omana tavoitteenamme löytää työkalut kolmiviikkoisaikataulutukseen, joka tukee resurssisuunnittelua ja hankintoja. Näin voimme tarkemmin hallita asentajien määrää eri työmailla ja kohdentaa resurssit järkevämmin. Näin ei tule turhia siirtelyitä ja työkuormatkin saadaan optimoitua paremmin.”

Sähköasentajille paljon kiiretöitä

Tutkimuksen mukaan sähköasennuksissa korostui yllättävien kiiretöiden määrä ja työmaan aikataulun hallinta. Työmaalla, jossa oli käytössä tahtiaikataulu, oli vähemmän aikataulusta johtuvia häiriöitä. Siellä haasteet liittyivät materiaalilogistiikkaan. Suhteessa putkitöihin muiden urakoitsijoiden edessä olevien materiaalien merkitys korostui.

Sähköasentajien tuottavuuteen vaikuttivat huomattavasti esimerkiksi betonielementtien sähköreittien virheet, joiden vuoksi elementteja piti piikata ja roilota. Pääurakoitsija ei tehnyt tarvittavia reikiä ja roilotuksia riittävän nopeasti, joten asentajat joutuivat tekemään usein ylimääräistä työtä ja tekemään läpiviennit ja rolotukset itse.

Tutkimuksessa mukana olleet asentajat kokivat viestinnässä olevan kehitettävää. Sen on huomannut Nikulakin.

”Tiedon kulkua projektin sisällä pitäisi tehostaa. Meillä on käytössä erilaisia alustoja, viestisovelluksia ja infonäyttöjä ja silti tulee tunne, että viestit kulkevat vain suusta suuhun työmaalla. Mestari kertoo toiselle mestarille ja se toinen toiselle. Olemme miettineet miten saisimme varmistettua sen, että työnjohto kertoo eteenpäin kärkimiehille sen minkä kokouksissa ovat kuulleet ja tiedonkulku vielä varmistettaisiin”, Nikula pohtii.

Detaljisuunnitteluun uusi ajoitus

Talotekniikkaurakoitsijat voivat vaikuttaa osittain tuottavuuteensa itse. Nykyään asentajat tekevät detaljisuunnittelua työmaalla ja yhteensovittavat töitä paikan päällä muiden työryhmien kanssa. Tutkimusraportti ehdottaakin, että tämä vaihe pitäisi kehittää virtuaaliseksi ja tapahtua ennen töiden alkamista. Detaljoidut ja yhteensovitetut suunnitelmat ennen työn aloittamista parantaisivat olennaisesti tuottavuutta.

Monessa verrokkimaassa detaljitason suunnittelu on siirrettykin talotekniikkaurakoitsijoille. Suomessa se jää kokonaan tekemättä , joten talotekniset urakoitsijat voisivat olla tässä aktiivisia ja tehdä heti pilottihankkeita, joissa selvitetään paljonko ennakkosuunnitteluun pitäisi satsata lisätunteja. Tutkijoiden mukaan tuottavuuspotentiaali on putkitöissä noin 20 prosenttia ja sähkötöissä 10 prosenttia, jos pääosa suunnitelmiin liittyvistä asioista saadaan siirrettyä pois työmaalta.

”Koska asentajat tekevät työn jo nykyprosessissa työmaalla, heille voisi olla motivoivaa tehdä työ etukäteen. Joka tapauksessa työmaalla tapahtuvaan suunnitteluun tarvitaan paremmat pelisäännöt, joilla voidaan myös päästä tuottavuusparannukseen”, raportissa ehdotetaan.

Mallia Kaliforniasta

Building 2030 -konsortio on alkanut tutkia detaljisuunnittelussa suunnitteluautomaatiota. Tavoitteena on selvittää, voisiko työlästä detaljointia helpottaa, jotta se saataisiin tehtyä ennen työmaavaihetta.

”Löysimme jo tutkimuksen alussa markkinoilta ohjelmistoja, joilla esimerkiksi kannakkeet saadaan automaattisesti lisättyä malleihin. Lisäksi perehdymme kalifornialaiseen detaljointiprosessiin. Saimme jo sieltä malleja tutkittavaksi”, Olli Seppänen kertoo.

Suomessa selvitetään asiaa syvemmin ottamalla asentajia mukaan suunnitteluvaiheeseen ja käymällä tarkkaan suunnitelmia läpi ja selvittämällä, mitä tarkalleen ottaen pitää kehittää.

”On tullut selväksi, että LVI-suunnittelijat ja urakoitsijat eivät ole riittävän tietoisia toistensa haasteista, joten istumme samaan pöytään”, Seppänen sanoo.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Katso mihin muuhun kuin varsinaiseen työntekemiseen talotekniikka-asentajien työaika kuluu”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat