Kokeile kuukausi maksutta

Hyödynnä ja kierrätä muoveja

Tietoa kirjoittajasta Pekka Vuorinen
ympäristö- ja energiajohtaja, Rakennusteollisuus RT ry
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakentamisen muovit ovat päätyneet lehtien palstoille kertakäyttöisten muovipillien rinnalle. Niiden käyttöä ehdotetaan suitsittavaksi ja jopa verotettavaksi, mutta perusteet tälle ovat heikot.

Rakentamisessa tulee tunnistaa neljä eri muovien käyttökohdetta eli pakkaus- ja suojausmateriaalit, rakennuksen sisämateriaalit, talotekniset tuotteet sekä rakenteisiin sijoitettavat pitkä ikäiset rakennustuotteet. Niitä ei voi rinnastaa keskenään.

Rakennustuotteita ei valita raaka-ainepohjansa perusteella vaan täyttämään käyttökohteiden asettamat tiukat tekniset vaatimukset. Ominaisuuksiltaan hyvin tunnettujen ja kestävien muovien käytölle on tällöin vahvat perusteet.

Rakennushankkeiden suunnittelussa tarkastellaan ympäristövaikutuksia yhä enemmän elinkaariajattelun kautta, koko elinkaari huomioiden. Yksi merkittävimmistä tekijöistä rakentamisen päästövaikutusten vähentämisessä, mutta myös kiertotalouden edistämisessä on ollut tuotteiden teknisen ja toiminnallisen käyttö iän pidentäminen. Muovista valmistetut ja muovia sisältävät rakennustuotteet vastaavat ominaisuuksiensa myötä näihin vaatimuksiin erinomaisesti.

Materiaalien ympäristöystävällisyydestä keskustel taessa tulisi muistaa, ettei ongelmatonta ratkaisua ole olemassa. Kustannustehokkaana ja kestävänä materiaalina muovia on erittäin vaikea syrjäyttää.

Oleellista on se, kuinka rakentamisen eri vaiheissa syntyvää muovijätettä voitaisiin parhaiten kierrättää uusiomateriaaliksi uusien tuotteiden valmistukseen. Tässä erilaisten muovien tunnistaminen ja erilliskerääminen on toimivien kierrätysketjujen ohella tärkeää, ja molempia tuleekin edistää.

Aina kierrätys ei ole mahdollista esimerkiksi haitta-aineiden takia. Tällöin energiahyödyntäminen on luontevin valinta, aivan kuten puullakin.

Kun esimerkiksi muovipohjaisia lämmöneristeitä arvioidaan rakennuksissa, joissa ne voivat olla käytössä huoltovapaina 50 tai 100 vuotta, niiden oma materiaalinen elinkaaren hiilijalanjälki on merkityksetön saavutettuihin etuihin verrattuna.

Nykyaikaisen asuinrakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljestä merkittävin osa eli 70–90 prosenttia on edelleen peräisin energiankulutuksesta. Lämmöneristeillä voidaan tehokkaasti pienentää rakenteiden lämpöhä viöitä ja näin rakennuksista saadaan rakenteellisesti energiatehokkaampia, näin myös erityisen pitkän käyttöiän omaavilla muovisilla eristeillä.

Rakennusteollisuus ei ollut osapuolena nyt julkistetun Muovitiekartan kirjoitustyössä, mutta se aikoo vastata tiekartan haasteisiin yhteistyöllä ja edellä esitettyjä tosiasioita painottaen.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Hyödynnä ja kierrätä muoveja”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Pekka Vuorinenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/pekka-vuorinen/