Kehitys vaatii rohkeita tekijöitä

Yksi aikakausi tulee päätökseen, kun Rakennuslehden pitkäaikainen toimittaja ja toimituspäällikkö Seppo Mölsä jää eläkkeelle syyskuun alussa. Hän siirtyy ansaituille eläkepäiville täysin palvelleena, sillä hän on seurannut Rakennuslehden toimituksessa rakentamisen kehitystä ja rakennusalan toimijoita vuodesta 1988 lähtien.

Rakennusalalle aikanaan kouluttautuneena ja alan töitä tehneenä Mölsällä on ollut erinomainen tausta ja vainu tarkastella rakentamista. Nykyaikaisesti sanottuna hänestä on vuosien varrella kehittynyt toimittajabrändi, jonka kirjoituksia on luettu tarkkaan. Niitä on odotettu – ja välillä jopa pelätty.

Mölsä itse määrittelee itsensä ratkaisukeskeiseksi journalistiksi, joka on kyllä osoittanut rakentamiseen liittyviä ongelmia, mutta myös hakenut niihin haastateltaviensa kanssa ratkaisuja. Laajassa artikkelissaan, Rakentamisen kehitysloikat ovat vaatineet sitkeyttä ja joskus onneakin, Mölsä tiivistää omien vuosikymmentensä rakennusalan kehityksen varsinkin rakennusliikkeiden näkökulmasta. Kannattaa lukea!

Julkisessa keskustelussa rakennusalaa arvostellaan usein laatuongelmista, konservatiivisuudesta ja heikosta tuottavuuden kehityksestä. Mölsän kirjoitus osoittaa, että paljon on kuitenkin tapahtunut reilun kolmen vuosikymmenen aikana – se tuppaa unohtumaan arkisen työn rullatessa eteenpäin vuodesta toiseen.

Kehitysaskeleita on siis otettu, mutta usein samoja askeleita on jouduttu ottamaan useampaan kertaan, kun aika ei ole jostain syystä ollut alalla vielä oikea. Moni tämän hetken rakennusalan kuumista aiheista on tuttuja jo 1980- ja 1990-luvuilta.

Mölsän artikkeli osoittaa, että kehitys ja muutos vaativat paitsi koko alan innostusta myös ennen kaikkea yksittäisiä henkilöitä, joilla on palava halu kehittää rakennusalaa ja sinnikkyyttä viedä uusia ajatuksia eteenpäin – ottaa niitä askeleita uudestaan ja uudestaan. Näissä pohdinnoissa kehittäjät ovat kohdanneet Mölsässä vertaisensa palavasieluisen rakennusalan edistäjän.