Pääkaupunkiseudulla on paraikaa käynnissä noin 120 000 toimistoneliön rakennustyöt. Samaan aikaan Helsingin seudulla on tyhjillään 1,25 miljoonaa neliötä toimistotiloja. Tarpeeksi suurista vuokralaisista on huutava pula. Yhtä aikaa tämän kehityksen kanssa vuokrat varsinkin pienemmissä asunnoissa jatkavat nousuaan ja ovat tällä hetkellä noin 17 euroa neliöltä.
Sitra julkaisi äskettäin selvityksen, jossa se pyrkii havainnollistamaan kiertotalouden taloudellista potentiaalia Suomessa ja tuomaan esimerkkejä uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Selvityksen mukaan nyt pääkaupunkiseudulla tyhjillään olevat toimistoneliöt vastaisivat noin 16 700 uutta asuntoa.
Jos kolmasosan näistä tyhjistä toimistotiloista pystyisi muuttamaan vuoteen 2030 mennessä vuokra-asunnoiksi, vastaisi tämä noin 255 miljoonan euron vuosittaisia vuokratuloja. Lisäksi Sitran kansantaloudelle syntyisi rakennuskustannuksissa noin 700 miljoonan euron säästöt, kun uusia asuntokohteita ei tarvitsisi rakentaa.
Mutta ketä kiinnostaa entisessä toimistorakennuksessa asuminen? Pääkaupunkiseudun kurjassa asuntotilanteessa varmasti monia, etenkin jos asumisen kustannukset näissä kohteissa olisivat kohtuulliset ja sijainti hyvien liikenneyhteyksien päässä.
Toki jokainen kohde on erilainen ja vaatii oman puntarointinsa muutoksen järkevyydestä. Monien konttoreiden runko on liian syvä, jolloin niihin sovitettujen asuntojen remonteista tulisi liian kalliita. Mutta kannattaisi selvittää mitkä tyhjistä toimistoneliöistä voisivat muuntua asuinkäyttöön. Tämän jälkeen katseet kääntyvät sääntelyyn, tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen pitäisi myös sallia.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Kuka haluaa asua toimistossa?”
Helpoiten asuntokäyttöön saisi tornitalot, kuten Kansan entisen pääkonttorin Helsingin Sörnaisissa. Vaikeimpia ellei suorastaan mahdottomia ovat Nokian isot toimistokolossit Ruoholahdessa ja Pitäjänmäellä. Asumiskäytön vaihtoehtona on, että annetaan niiden ”kesannoitua” rauhassa eli niiden vuokrat voisi pudottaa niin alas, että ne alkaisivat väkisin houkuttaa pieniä ja aloittelevia yrityksiä, joilla ei olisi muuten varaa sijoittua Helsinkiin. Tästä on maailmalla ja jopa Otaniemessä saatu erittäin hyviä kokemuksia. Ei kaikkien toimistojen tarvitse olla hienoja, ylitehokkaita ja kalliita, sillä tehottomissa, väljissä ja halvoissa toimistotiloissa voi syntyä ihan uudenlaista yrittäjyyttä ja synergiaa. Kohta noihin tiloihin saatetaan suorastaan jonottaa.
Monet toimistorakennukset ovat eläkevakuutusyhtiöiden omistuksessa. Alihintainen vuokra olisi muuten kiva idea mutta sattuu olemaan laiton, sijoituksille on laissa säädetty minituotot.
Ei muuta kuin lakimuutos vetämään, tästä saisi hyvän vaaliteeman. Korotetaan jatkuvasti pieneville ikäluokille tulevia eläkevakuutusmaksuja niin voidaan jatkaa nykyisellä linjalla.
Lämmitetään tyhjiä taloja varmuuden vuoksi, jos joku yritys tarvitsisi halpaa tilaa joskus ja onhan toimisto kaupunkikuvallisesti kivoja. Ja tietysti kaupungille rakennetaan omia uusia virastoja, kun eihän näihin vanhoihin toimistoihin muutkaan muuta.