1950–1980-luvuilla rakennettuja asuintaloja saneerataan kymmenien miljardien eurojen arvosta. Kansakunta on huonosti valmistautunut putkiremontin nimellä tehtäviin laajoihin peruskorjauksiin. Edes putkien korjausmenetelmiä ei ole luotettavasti selvitetty. Puolueettomasta tutkimuksesta ei ole tietoakaan. Tilaajat eivät tiedä, mitä tilaavat.
Asuntojen omistajat ovat ison haasteen edessä, kun tekniikka ja työtavat ovat 50 vuodessa perusteellisesti muuttuneet. Kymmenkunta vuotta sitten markkinoille tulleista uusista korjaustavoista on niukasti kokemusta ja vielä niukemmin jo tehdyistä remonteista. Remonttien kehittäminen on liiketoiminnallisen haparoinnin varassa. Sitä ohjaavat yritysten kannattavuushakuisuus ja markkinointi.
Omakotitalojen omistajat ovat peruskorjauksissa lähes ajopuita. Remontteja myydään jo ovelta ovelle -tyyliin jopa dementoituneille vanhuksille. Myyjien hyökkäävästä aktiivisuudesta kuulee tarinoita, joissa esimerkiksi räystään korjaus on laajentunut ylimitoitetuksi ja ylihinnoitelluksi putkiremontiksi.
Osakkaiden asema asuntoyhtiöiden putkiremonteissa ei ole aina kovin hyvä. Remontti jää helposti maallikkohallituksen ja kirjanpitäjäisännöitsijän varaan. Yhtiön on kuitenkin omakotiasujia helpompi saada yritykset oikeasti kilpailemaan urakasta.
Yhtiö on osakkaan selkänoja, jos yhtiö on sisäisesti riidaton, hallituksella on teknistä ja juridista asiantuntemusta remontin läpiviemiseen ja osakkaat tiedostavat asuntonsa arvonnousun, joka onnistuneessa peruskorjauksessa syntyy.
Käännettyinä yllä olevat asiat ovat riskitekijöitä, ja urakoitsija voi esimerkiksi käyttää hyväkseen asukkaiden erimielisyyttä.
”Putkiremontti on tehty” on myyntivaltti, mutta ostajan omakohtaisesta tietämyksestä riippuu, miten hän pystyy arvioimaan sen merkitystä kauppahinnassa. Tarvittaessa kannattaa käyttää asiantuntijan apua.
Kiinteistöjen vakuutukset ja kotivakuutukset putkiremonttien yhteydessä eivät ole vakiintuneet. Vakuutustuotteet ovat tilastomatematiikan tuotoksia. Vakuutusyhtiöiden ainoa tavoite on pitkällä aikavälillä pitää sisään tulevien maksujen määrä suurempana kuin maksetut korvaukset. Vakuutukset kannattaa huolellisesti neuvotella uudestaan, kun putkiremonttia aletaan valmistella.
Puolueetonta tietoa tarvitaan. Mielestäni kuluttajavalistuksella ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia tehdä luotettavia vertailuja yritysten ja tuotteiden välillä.
Putkiremonttien kehittämiseksi tarvitaan laaja-alainen hanke, jossa on vahva julkinen rahoitus. Tutkimuksella olisi siinä keskeinen rooli.
Hankkeella on kiire, koska kymmenen vuoden kuluttua suurin osa taloista on peruskorjattu. Hankkeeseen pitäisi liittää Suomessa parhaillaan vauhtia ja sovelluksia hakeva robotiikka.
Putkiremontti alkaa putkien ja viemäreiden kuntotutkimuksella. Loistosovellus on robotti, joka vesi- tai viemäriputken sisällä paukuttelee ja raaputtaa putkien seinämiä ja lähettää kuvaa tapahtumista. Perustekniikka löytyy teollisuudesta putkistojen kuntotarkastustyöstä.
Uusi tekniikka mullistaa putkien tarkastukset, ei vain taloissa, vaan myös kuntien hapertuvissa vesi- ja viemäriverkostoissa. Työn lopputuloksenkin varmistaminenkin on näillä menetelmillä objektiivista. Tähän asti laadun on varmistanut remontin tekijä itse.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Putkiremontteja ei saa tehdä vähin tiedoin”
Kirjoittajan kriittinen käsitys putkiremonttien nykytilasta vaikuttaa hieman ylimitoitetulta tai tarkoitushakuiselta. Viime aikoina tehdyt kyselyt kertovat, että pääsääntöisesti asukkaat ovat tyytyväisiä. Uusien menetelmien toimivuudesta on jo hyvää tietoa ja lisää karttuu. Nykyisetkin takuu- ja vastuupykälät pitävät varsin hyvin huolen että turhia riskejä ei oteta. Vaikea myös kuvitella kuka muu uusia menetelmiä kehittäisi ja kokeilisi kuin yritykset. Erilaisia tutkimushankkeita on kyllä pilvin pimein rahoitettu, mutta tuloksena niistä ei ole juuri muuta kuin tutkimusraportteja. Kaikkiaan ei ole mitään erityistä riskikasaumaa havaittu juuri putkiremonteissa, verrattuna muuhun rakentamiseen.
Mitä tarkoittaa, että pääsääntöisesti osakkeen/asunnon omistajat ovat tyytyväisiä. 51% on tyytyväisiä, 49% tyytymättömiä? Onko 51% tyytyväisiä kun parempaa ei ole tarjolla tai paremmasta ei ole tietoa. Oma valistunut käsitykseni on, että 1/3 osa menee kohtalaisesti, 1/3 osa rimaa hipoen ja 1/3 osa päin peetä.
Asuntosijoittajan tai asunnon nomistajan kannalta on keskeistä miten korjausvelkaa puretaan.
Kiinteistöliiton /Talokeskuksen suosittamat perinteiset , massiiviset saneeraukset (1200€/m2) johtavat kotitalouksien lisävelkaantumiseen sekä väistoasunnon hankintaan.
Moderneilla menetelmillä kustannukset linjasaneerauksen osalta ovat n.300€/m2 pääkaupunkiseudulla. Euroopassa menetelmät ovat olleet käytössä n 30 vuotta ja niiden käyttöönottoa hidastaa Suomessa jaettava disinformaatio.
Usein kuulee jopa isännöitsijöiden väittävän niiden olevan kiellettyjä tai ettei niillä tehdyillä ole samaa vakuutusturvaa kuin perinteisillä. Näinhän ei ole.
Tämä vain lisäksi Pentti Kaasisen asialliseen näkökulmaan.