Kokeile kuukausi maksutta

Röyhkeää menoa julkisuudessa

Tietoa kirjoittajasta Tapio Kivistö
Päätoimittaja, tapio.kivisto@sanoma.com
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset
Kuuntele juttu

”Rakennusyhtiöiden röyhkeydellä ei ole mitään rajaa”, otsikoi maan suurimpiin medioihin kuuluva Helsingin Sanomat toimittajansa kolumnikirjoituksen viime viikolla verkkosivullaan. Kyse oli toimittajan taloyhtiössä tehdystä putkiremontista, josta reilu kymmenen vuotta remontin jälkeen – takuuajan umpeuduttua – paljastui putkien osittainen ruostuminen. Edessä olisi uusi putkiremontti. Kolumnistin johtopäätös oli, että takuuaika nykyisellään on liian lyhyt ja se tuntuu johtavan hällä väliä -asenteeseen.

Kovaa kieltä kolumnistilta. Mutta kovin tuttuja näkemyksiä julkisuudessa. Takuuajat on tärkeä ja mielenkiintoinen aihe, mutta yksittäisen ongelman yleistäminen koko rakennusalaa koskevaksi ja johtopäätöksen tekeminen alan röyhkeydestä tuntuu ylimitoitetulta. Toki räyhäkkä otsikko tuo usein lukijoita, niin tälläkin kertaa.

Rakennusalaa käsitellään julkisuudessa useimmiten laatu- ja muiden ongelmien kautta. Vanha sanonta toteaa, että kuka kerran keksitään, sitä aina epäillään. Näin voi sanoa myös rakentamisen julkikuvasta. Lähtökohta rakennusalaa käsittelevissä jutuissa on yleisjulkisuudessa usein kielteinen. Mielikuvaa on vaikea muuttaa.

Rakentamisen ketjussa toimii tuhansia yrityksiä ja satojatuhansia työntekijöitä monenlaisista lähtökohdista. Julkisessa keskustelussa voimakkaimpia ovat yleensä kirjoittajan tai kommentoijan omat kokemukset: miten oma remontti on mennyt ja millaisia olivat tekijät. Oma kokemus yleistetään helposti koko alaa koskevaksi.

Kun rakentamisen tekijäkunta on laaja ja kirjavakin, alasta ei oikein voikaan piirtyä yhtenäistä julkista kuvaa. Yksittäisillä ammattilaisilla ja yrityksillä jääkin mahdollisuudeksi tehdä oma työnsä mahdollisimman laadukkaasti sekä hoitaa mahdolliset ongelmat ripeästi ja asiakasta kuunnellen.

Vaikka julkisuuskuvan muuttaminen saattaakin välillä olla kuin niitä kuuluisia tuulimyllyjä vastaan taistelua, monien yritysten johto ja viestintä tekevät tärkeää työtä alan maineen eteen. Isot yritykset pystyvät omilla resursseillaan vaikuttamaan julkisuuteen ja vetämään koko alaa eteenpäin. Tärkeää on, että kaikki muutkin toimijat tekevät oman osansa. Siihen riittää usein laadukas työ, asiakkaan aito huomioiminen ja avoin kommunikointi.

Rakennuslehti ja Helsingin Sanomat kuuluvat Sanoma-konserniin.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Röyhkeää menoa julkisuudessa”

  1. Homogeeninen julkinen kuva muodostuu erittäin homogeenisen ja tiivin, ylemmän johdon, HR- ja PR- toimijoista koostuvan joukon vaikutuksesta, joka yli yritysten ja järjestöjen rajojen ylläpitää alalla ajankohtaista virhekeskustelua tukahduttavaa, parannusaloitteita lamaannuttavaa ja virheistä ilmoittajia hiljentävää ilmapiiriä.
    Turha pahoitella tekijöiden kirjavaisuutta, kun ei itse tee mitään edistääksesi näiden, usein taloudellisesti erittäin haavoittuvaisessa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia ilmoittaa turvallisesti havaitsemansa suuryrityksen toiminnan yksittäisitä tai järjestelmällisistakin puutteista.
    Esitin henkilökohtaisesti Tapio Kivistölle häirinnän levinneisyyden ja laadunhallinnan puutteita yhdistävää aihetta 4kk sitten
    https://www.linkedin.com/posts/katja-rodionova_retaliation-rundown-recognizing-revenge-activity-7159106883625091074-yCHA

    sekä Ilmoittajansuojelulain alakohtaisen soveltamisen parantamisen tarpeen aihetta viime kuussa
    https://www.linkedin.com/posts/katja-rodionova_one-question-to-guido-palazzo-activity-7184472163477843971-kx5T

    En myös muista 2016 Mölsän Rakentamisen mustan kirjan jälkeen mainintakaan valtion 2021 Korruptionvastaisesta strategiasta, jonka ensimmäinen painopiste onkin rakentamisen korruptio, mm. siitä tietoisuuden lisääminen ja tunnistamisen osaamisen kehittäminen
    https://korruptiontorjunta.fi/korruptionvastainen-strategia

    On siis nyky-Rakennuslehden strateginen päätös, ettei esimerkiksi Rakennustarkastajayhdistyksen lehteen toimittamani artikkelin kaltaista tietoutta ja laatukeskustelua haluta lisätä rakennusalan ammattilaisissa.
    https://www.rakennustarkastusyhdistys.fi/hyvinvoiva-rakennusala-on-yhteisollinen/

    Päättäjien kaikuluolassa äänet ovat varmasti toistaiseksi mielekkäämmät kun tuon ulkopuolisen toimittajan artikkelissa, mutta valitettavasti vain sen takia, että kaikuluolan viestintäjohtajien yhteistuumin ahkerasti saneltu PR-viestintä erkaantuu etenevin määrin alan todellisuudesta.

    1. Minäkin olen ihmetellyt tätä ristiriitaa julkisuuden ja todellisuuden välillä. Näiden talotekniikka- ja rakennuslehtijuttujen sekä alan näkyvimpien tapahtumien jutut tuntuvat olevan jostain toisesta todellisuudesta.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Tapio Kivistöhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/tapio-kivisto/