Näkökulma Janne Tähtikunnas Yksi kommentti

Talo ilman terästä?

Materiaalien välistä taistoa on käyty tasaisin välein ja milloin mistäkin näkökulmasta. Kommentteja on annettu suuntaan ja toiseen sekä välillä jopa tunteen viemänä. Teräksen osalta keskustelu on perustunut faktoihin. Teräs on lujaa. Ominaisuus, johon suunnittelijat turvaavat ja rakentajat luottavat. Ajatelkaapa mitä mahdollisuuksia olisikaan, jos rakentamisessakin käytettäisiin korkealujuusteräksiä tavallisten rakenneterästen sijaan.

Teräsrakentaminen on kotimaisten yrittäjien varassa. Paikalliset yrittäjät ovat merkittäviä työllistäjiä ympäri maakuntia. Teräsrakentajien menestyminen on perustunut osaaviin tekijöihin ja hyvälaatuisiin tuotteisiin. Olisi toki miellyttävää, että teräsrakentamista tuettaisiin poliittisin päätöksin. Olemme kaikesta huolimatta nostaneet markkinaosuuttamme viimeisten vuosikymmenien aikana. Laatuun ja osaamiseen perustuvien tuotteiden ympärille on myös noussut menestyvää vientikauppaa.

Kotimainen teräsrakenteiden suunnittelu on korkeatasoista maailman mittakaavassa. Projekteja on toteutettu milloin Intiassa milloin Dubaissa. Suunnittelijamme käyvät läpi korkeatasoisen koulutuksen ja pitkän opettelujakson työelämässä. Voidaan jopa väittää, että kisällijärjestelmä on rakentajilla vielä käytössä. Nuori arkkitehti tai insinööri joutuu kiipeämään porras portaalta ylöspäin päästäkseen toteuttamaan poikkeuksellisen vaativia kohteita. Teräsrakenteiden osalta poikkeuksellisen vaativien kohteiden suunnittelijoista ei ole pulaa kuin suhdannehuippuina. Koulutuksemme on ajan tasalla ja varmistaa osaavan henkilöstön myös jatkossa, kunhan resurssien käytöstä ei päätetä muutoin kuin todelliseen tarpeeseen perustuen.

On totta, että teräksen valmistaminen vaatii energiaa. Vastapainona teräkselle saadaan pitkä käyttöikä ja täysi kierrätettävyys. Terästä muuten kierrätetään enemmän kuin paperia. Käyttöiän merkitys on kasvanut koko ajan. Enää ei tehdä rakennuksia 25 vuoden käyttöiälle. Meilläkin kiinteistökannan korjaaminen on jo ohittanut arvoltaan uudisrakentamisen.

Pitkä käyttöikä ei suinkaan ole nykytehokkuuden aikana aina merkittävin seikka. Muuntojoustavuus on usein merkittävämpi. Normaali toimistokiinteistö tai kauppakeskus vaihtaa käyttäjiään tasaisin välein eikä kenelläkään ole tietoa, kuka rakennusta käyttää viiden vuoden päästä. Kuinka varautua paremmin kuin suunnittelemalla ja rakentamalla rakennus joustamaan käyttäjien tarpeiden mukaan?

Teräksen lujuutta hyödyntämällä rakennuksen asettamat rajoitukset voidaan minimoida. Esimerkiksi Sellon kauppakeskus on pärjännyt muutoksien kanssa keskimääräistä paremmin. Teräksinen kauppakeskus on joustanut mahdollistaen eri kokoisten liikkeiden houkuttelemisen sopiviin tiloihin yhteen tai kahteen kerrokseen. Tai uudet Helsingin maamerkit. Hernesaaren löyly sai muotonsa pitkälti teräksestä. Uuden keskustakirjaston ratkaisuissa hyödynnetään samoin sopivaa materiaalia oikeassa paikassa.

Vastakkainasettelua haluavien kannattaa miettiä, voisiko mitään rakennusta tehdä vain yhdestä materiaalista. Montako taloa tehtiin viime vuonna ilman, että teräksen lujuutta hyödynnettiin? Otan mielelläni vastaan tiedon täysin ilman terästä tehdystä uudesta rakennuksesta.

Janne Tähtikunnas

Teräsrakenneyhdistys ry:n toimitusjohtaja, DI
Kaikki kirjoitukset

Keskustelu artikkelista: 1 kommentti

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia