Totta toinen puoli, vaikka olisi mitä mieltä tilastoista. Tilastoillahan on toistuvasti osoitettu todeksi rakentamisen hidas kehitys, tuottavuuden olematon paraneminen ja niistä johtuva, korkeaksi epäilty kustannustaso.
Totuuden toinen ja rakentajien kannalta myönteisempi puoli on kuitenkin se, että sen 40 vuoden aikana, jonka työrupeamani on kestänyt, ovat rakentaminen ja sen tulokset parantuneet huikeasti. Työturvallisuus, uudisrakennusten ulkonäkö, talotekniikka, energiatehokkuus ja laatutaso ovat täysin eri tasolla kuin 1970-luvulla. Siis paremmalla.
Oikeutettu kysymys meille kuitenkin on, palvelemmeko tehokkaasti suomalaista yhteiskuntaa? Parannammeko sen kansainvälistä kilpailukykyä ja muovaammeko suomalaisesta asuinympäristöstä naapurimaihimme verrattuna houkuttelevaa? Rakentaminenhan ei ole itsetarkoitus, vaan me olemme palvelutehtävässä.
Rakentamisen pitkä prosessi ja lukuisten osapuolten ristiriitaisetkin tavoitteet aiheuttavat helposti ongelmia. Pitkä ketju alkaa kaava- ja rakentamismääräyksistä jatkuen rakentamisen kautta kiinteistönomistukseen. Tuottavuuden ja laadun parantaminen sekä kustannusnousuja vastaan taisteleminen tulisi olla tämän ketjun yhteinen tavoite.
Tällä hetkellä tuntuu ketjun alkupäässä viranomaisten ja teollisuuden keskusteluyhteys toimivan paremmin kuin toteutusvaiheessa puuhaavien eri osapuolten välillä. Tuotantoketjun lenkkien ”itsekäs” osaoptimointi johtaa huonoon tulokseen kokonaisuuden kannalta. Sen hallintaan ei löydy kiinnostusta. Johtuneeko tästä vähäinen menestys kansainvälisessä kilpailussakin?
Tuottavuuden parantamiseksi on keinoja. Muodikkaan ”lean managementin” taakse kätkeytyy oikea tavoite, kun sillä pyritään hankkeissa syntyvän hukan, työajan, energian, materiaalien ja muiden resurssien käytön minimointiin ja asiakkaan saaman arvon maksimointiin. Tuottavuuden kannalta mielenkiintoisia uusia tuulia edustavat RT:n koordinoima Ketju-hanke ja Suomen Lean Construction Instituutti. Tehokkaalle tiedonkululle antaa puitteet RaSi-tuotetietopankki. Kaikissa korostetaan koko tilaaja-toimittaja-ketjun yhdessä työskentelemisen tärkeyttä sekä pyrkimystä parantaa projektin kokonaissuorituskykyä. Tällainen aito halu yhteistyöhön vaatii rakentajilta uutta asennetta, mutta onnistuu varmasti, kunhan alan merkittävät toimijat saadaan mukaan.
Parempaa tuottavuutta vaatii myös työvoiman niukkuus. Siihen ratkaisua ei yksin tuo työn siirtäminen tehtaisiin. Yritysjohdon on pystyttävä luomaan kilpailukykyiset työolosuhteet sekä parannettava työturvallisuutta ja -ilmapiiriä. Tätä tehtävää ei helpota ulkomaalaistyövoima. Sen määrän kasvu on hyväksyttävä ja sopeutumisen onnistumiseksi tehtävä yhteistyötä yli työmarkkinarintamien.
Yrityskentän ohella heitän haasteen rakentamisen kehittämisestä alan toimijoita laajasti edustaville KIRAlle ja RYM Oy:lle. Jääkiekkojoukkuetta muodostettaessa puhutaan ketjujen roolituksesta, jolla tehot varmistetaan yllättävissäkin tilanteissa. Jos rakentamisessa roolitus ymmärretään oikeanlaisena osaoptimointina, koko prosessin tuottavuudessa uudelle tasolle nousu vaatii enää vain rakentamisjoukkueelle johtajan ja valmentajan löytämistä. Pystyisivätkö KIRA ja RYM Oy näihin tehtäviin, jotta rakennusala voisi vastata yhteiskunnan oikeutettuun tehokkuusvaatimukseen?
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tehoja ketjuihin – rakentamisessakin!”