Työryhmän tavoitteena oli selvittää, miten rakennusten kiinteistöveroa porrastamalla voitaisiin lisätä uudisrakennusten ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta sekä edistää ympäristöystävällisten lämmitystapojen käyttöä ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi. Porrastuksen lähtökohtana on, että enemmän päästöjä aiheuttavista rakennuksista maksetaan myös suhteessa enemmän kiinteistöveroa.
Rakennusten energiatehokkuuden ja lämmitystavan huomioon ottaminen verotuksen pohjana edellyttäisi niiden riittävän yksiselitteistä määrittämistä luotettavan ja yhdenvertaisen verokohtelun aikaansaamiseksi. Lisäksi rakennuksen energiatehokkuutta ja lämmitystapaa kuvaavan suureen määrittely olisi syytä sovittaa yhteen muuttumassa olevien rakentamismääräysten sekä EU-tason säädösten kanssa.
Tehdyn esiselvityksen perusteella soveltuva menettely saattaisi olla se, että kiinteistön energiatehokkuuden ja sen lämmitystavan perusteella tehtävä verohuojennuksen peruste viedään uudisrakentamisen osalta rakennuslupamenettelyssä ja olemassa olevan rakennuskannan osalta kiinteistönomistajien toimesta viranomaisen hallinnoimaan rekisteriin.
Vaihtoehtoisia malleja
Rakennusten kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella on teknisesti mahdollista ja veron porrastamiseen on vaihtoehtoisia malleja. Kiinteistöveron porrastus voisi perustua energiatehokkuusluokkaan, laskennalliseen energiatehokkuuslukuun tai yksittäisiin toimenpiteisiin. Porrastus voitaisiin toteuttaa yhdellä tai useammalla tasolla.
Porrastus voitaisiin vaihtoehtoisesti toteuttaa esimerkiksi uuden, energiatehokkaan rakennuksen tai energiatehokkaaksi korjatun vanhan rakennuksen vapauttamisella kiinteistöverosta tietyksi määräajaksi.
Kolmas vaihtoehto olisi kahden edellisen mallin yhdistelmä, jossa jatkuvaan porrastuksen lisäksi esimerkiksi erittäin energiatehokas tai täysin uusiutuvaa energiaa käyttävä rakennus voisi saada määräaikaisen vapautuksen verosta.
Päätökset kiinteistöveron mahdollisesta käyttöönotosta tähän tarkoitukseen samoin kuin veromallin kehittäminen edellyttävät kuitenkin lisäselvityksiä. Työryhmä katsoo, että loppuraportti tulisi lähettää laajalle lausuntokierrokselle, jonka jälkeen tulisi tehdä ratkaisut jatkoselvityksistä ja toimenpiteistä.
Anne Korhonen
Uusimmat uutiset alueelta "Talous" XML/RSS-muodossa
Tilaa RSS-syöte
© 2011 Suomen Rakennuslehti Oy - aineiston käyttö uuden palvelun osana kielletty. Lue