Hallitus harkitsee rakennusten kiinteistöveron porrastamista tai väliaikaista poistamista
Ympäristöministeriö asetti helmikuussa 2009 työryhmän selvittämään rakennusten kiinteistöveron porrastamista niiden energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella. Työryhmä luovutti raporttinsa asuntoministeri Jan Vapaavuorelle 14. lokakuuta. Kiinteistöveron porrastamisen lisäksi vaihtoehtona pidetään jopa kiinteistöveron väliaikaista poistamista uudelta, energiatehokkaalta rakennukselta tai energiatehokkaaksi korjatulta vanhalta rakennukselta.
Ympäristöministeriö asetti helmikuussa 2009 työryhmän selvittämään rakennusten kiinteistöveron porrastamista niiden energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella. Työryhmä luovutti raporttinsa asuntoministeri Jan Vapaavuorelle 14. lokakuuta. Kiinteistöveron porrastamisen lisäksi vaihtoehtona pidetään jopa kiinteistöveron väliaikaista poistamista uudelta, energiatehokkaalta rakennukselta tai energiatehokkaaksi korjatulta vanhalta rakennukselta.
Työryhmän tavoitteena oli selvittää, miten rakennusten kiinteistöveroa porrastamalla voitaisiin lisätä uudisrakennusten ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta sekä edistää ympäristöystävällisten lämmitystapojen käyttöä ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi. Porrastuksen lähtökohtana on, että enemmän päästöjä aiheuttavista rakennuksista maksetaan myös suhteessa enemmän kiinteistöveroa.
Rakennusten energiatehokkuuden ja lämmitystavan huomioon ottaminen verotuksen pohjana edellyttäisi niiden riittävän yksiselitteistä määrittämistä luotettavan ja yhdenvertaisen verokohtelun aikaansaamiseksi. Lisäksi rakennuksen energiatehokkuutta ja lämmitystapaa kuvaavan suureen määrittely olisi syytä sovittaa yhteen muuttumassa olevien rakentamismääräysten sekä EU-tason säädösten kanssa.
Tehdyn esiselvityksen perusteella soveltuva menettely saattaisi olla se, että kiinteistön energiatehokkuuden ja sen lämmitystavan perusteella tehtävä verohuojennuksen peruste viedään uudisrakentamisen osalta rakennuslupamenettelyssä ja olemassa olevan rakennuskannan osalta kiinteistönomistajien toimesta viranomaisen hallinnoimaan rekisteriin.
Vaihtoehtoisia malleja
Rakennusten kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella on teknisesti mahdollista ja veron porrastamiseen on vaihtoehtoisia malleja. Kiinteistöveron porrastus voisi perustua energiatehokkuusluokkaan, laskennalliseen energiatehokkuuslukuun tai yksittäisiin toimenpiteisiin. Porrastus voitaisiin toteuttaa yhdellä tai useammalla tasolla.
Porrastus voitaisiin vaihtoehtoisesti toteuttaa esimerkiksi uuden, energiatehokkaan rakennuksen tai energiatehokkaaksi korjatun vanhan rakennuksen vapauttamisella kiinteistöverosta tietyksi määräajaksi.
Kolmas vaihtoehto olisi kahden edellisen mallin yhdistelmä, jossa jatkuvaan porrastuksen lisäksi esimerkiksi erittäin energiatehokas tai täysin uusiutuvaa energiaa käyttävä rakennus voisi saada määräaikaisen vapautuksen verosta.
Päätökset kiinteistöveron mahdollisesta käyttöönotosta tähän tarkoitukseen samoin kuin veromallin kehittäminen edellyttävät kuitenkin lisäselvityksiä. Työryhmä katsoo, että loppuraportti tulisi lähettää laajalle lausuntokierrokselle, jonka jälkeen tulisi tehdä ratkaisut jatkoselvityksistä ja toimenpiteistä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa
6 vastausta artikkeliin “Hallitus harkitsee rakennusten kiinteistöveron porrastamista tai väliaikaista poistamista”
Satakunnan Kansan artikkelin (15.10.09) mukaan energiatehokkuutta alettaisiin tarkastella kokonaisedullisuuden kautta.
Tulevan vuoden uudistus edellyttää vain tiukat lämmönläpäisykertoimet, mutta siinä ei ole ole otettu kantaa muuhun. Esimerkkinä pariskunnan ”ekotalo” saattaa hyvinkin olla 500 neliöinen lukaali jossa puolet julkisivusta lasia. Huonekorkeus on rajoittamaton (vrt. lämmitettävät kuutiot). Terassilla saa olla ympäri vuoden lämmitettävä poreallas tai uima-allas. Pääasiana pidetään vaipan energiatehokkuutta.
Uusi malli olisi sellainen että se suosisi kkokonaisuuden kannalta oikeasti ”järkeviä” energiaratkaisuja. Talot olisivat pienehköjä suorakaiteen muotoisia ”halleja”. Henkselit voisi vetää erkkereiden ja kattolyhtyjen päälle. Verotus mullistuisi, koska asuntoministerin mukaan nykyinen kiinteistöverokanta ei ”riittävästi ohjaisi rakentamista”. Ts. vero nousisi hurjasti?
Mitä tälläinen muutos tekee arkkitehtuurille? Tappaa sen? Asumismukavuudelle? Kodista tulee vain välttämätön paikka johon pääsee suojaan sateelta ja pakkaselta.
ri amk nimimerkin viesti on selvä provo mutta keskustelua on hyvä herätellä, vaikkakin noin selvällä provolla.
eli arkkitehtuuri tietysti kehittyy, kodeista tulee entistä asumismukavampia jnejne. ja samalla maailma pelastuu!
Vakavammin ilmaistuna tämä esitys on hyvällä asialla, nyt tarvitaan konkreettisia esimerkkejä kaivataan!
En tarkoittanut viestiä provona, tokihan siinä vähän maalailtiin piruja seinille mutta ei mitään perusteetonta.
15.10. Vanhanen&Tynkkynen kertoivat hallituksen tavoitteesta vähentää ilmastopäästöjä vuoteen 2050 mennessä 80%. Tällainen tavoite on perusteltavissa, koska siinä on kohtuullisen pitkä aikatavoite. Muuten tuntuu kyllä rajulta – hehkulamppujen kieltäminen ei enää riitä.
Olet oikeassa että arkkitehtuuri (ja rakennesuunnittelu ja tarviketuotanto) kehittyy – kysymys onkin ajasta. Kuinka nopeasti ne kehittyvät?
Media on edistynyt luolamaalauksista, elokuvateollisuus on edistynyt nukketeatterista ja tietoliikenneteknologia on edistynyt puhelinkeskusneiti-ajoista. Mutta me rakennamme puutolppa- ja betonitaloja kuten antiikin Kreikassa.
Jo tänä päivä Suomessa pystyy kustannustehokkaasti rakentamaan passiivitalon. Tutustu netistäkin löytyviin esimerkkitapauksiin, mielestäni suunnittelijoina on ollut eri ”arkkitehdit” eli jokaiselle löytyy Unelmatalo. Tästä seuraava luonnollinen juttu uudisrakentamisessa on, että kaavan tekijät ottavat kaavoja tehdessään huomioon niin aurinko-, kuin tuulienergian tuotannon. (puhumattakaan muista ”tuloillaan” olevista energiantuotantomalleista)
tähän tietysti yhdistettynä mm. led-valaisimet, koko ajan energiankulutusta pienentävät kodinkoneet/viihde-elektroniikka sekä aktiivinen energian ohjaus taloautomaatiolla niin …
Kaikki tämä alkaa olla kustannustehokasta jo tänä päivänä, saati sitten viiden vuoden päästä… Eli alle 10v päästä on kustannustehokasta rakentaa plusenergiatalo (toivottavasti myös pakollista). Ja alle 20 v päästä nykyisen tasoisella (kotitalousvähennys) tukijärjestelmällä pystytään parantamaan nykyisen asuntokannan asunnot vähintaan lähellä nollaenergiatasoa.
Tulipas pitkä kirjoitus mutta aihe on lähellä unelmaamme.
Energiatuotannon hajauttaminen mikroyksiköihin tuskin tulee olemaan kokonaistaloudellisesti järkevää. Nyt jo näkee rintamamiestalojen julkisivuihin ruuvattuja mitsubishejä (lue:ilmalämpöpumppu), tulevaisuudessa katolla olisi aurinkopanelit sekä pihalla omenapuun vieressä oma satawattinen tuulivoimala? Kaupunkikuva muuttuisi teollisuuspuistoksi.
Täytyy myöntää se tosiasia, että vaikka viihde-elektroniikassa sekä talotekniikassa on ehkä hieman saatu löysää kulutusta pois, on laitteiden määrä moninkertaistunut. Nykytalon talotekniikka kuluttaa sähköä moninkertaisesti verrattuna esim. 80-luvun taloon. Perusperheen kuvaputki-Salora on vaihdettu 42″ plasmaan, videonauhuri vaihdettu mediacenter-pc:iin ja matkaradio on vaihtunut 6:n kaiuttimen kotiteatterijärjestelmään.
kokonaistaloudellisuus ja kaupunkikuva ovat molemmat muuttuvia käsityksiä. Kokonaistaloudellisuus (plusenergiatalolla) alkaa jo olla saavutettavissa uudiskohteissa ja kaupunkikuvakin on kehittynyt niin huimaa vauhtia 40-luvulta tähän päivään että 🙂
kuten mainittua kodin sähkölaitteet kehittyvät kokoajan ja vaikka määrä lisääntyy jatkossakin, niihen kuluu huomattavasti vähemmän energiaa. Tämän mahdollistaa kehittyvät ohjausjärjestelmät, jotka yleistyvät uudiskohteissa jo hyvää tahtia.