Jätevesiasetus menee uusiksi
Kansalaisissa suurta suuttumusta herättänyt jätevesiasetus joutuu remonttiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai viimein perjantaina valmiiksi odotetun lausuntonsa jätevesiasetuksen lievennyksistä. Valiokunnan mielestä asetus sisältää määräyksiä, jotka on nostettava lain tasolle.
Kansalaisissa suurta suuttumusta herättänyt jätevesiasetus joutuu remonttiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai viimein perjantaina valmiiksi odotetun lausuntonsa jätevesiasetuksen lievennyksistä. Valiokunnan mielestä asetus sisältää määräyksiä, jotka on nostettava lain tasolle.
Valiokunnan mukaan ympäristöministeriön ja eduskunnan ympäristövaliokunnan on valmisteltava uudet jätevesisäännökset. Vaatimusten on oltava sen tasoisia, että ne voidaan kohtuullisella investoinnilla ja toimivalla tekniikalla täyttää. Sen tarkemmin valiokunta ei asiassa opasta.
”Pitää tehdä selkeä arviointi siitä, mikä on tarpeellista ja mitä on kohtuullista vaatia”, valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) sanoi tiedotusvälineille. Hänen mukaansa kustannusten ja hyödyn puntarointi on ympäristövaliokunnan tehtävä.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd.) selvitti, että uuden perustuslain mukaan asetukseen ei saa laittaa kansalaisille kalliita velvoitteita. Laissa pitäisi olla vähintään selvä valtuutus.
Söderman määritteli kohtuullisuuden puhdistamoinvestoinneissa lähemmäs tuhatta kuin 10000 euroa.
Keskustan Esko Kiviranta tulkitsi, että asiassa päästään nyt käyttämään talonpoikaisjärkeä. ”Eduskunta ei tyydy siirtämään säännöksiä sellaisenaan lakiin, vaan perustuslakivaliokunta on tässä tullut laukaisseeksi prosessin, jossa nämä käsittelyvaatimukset joutuvat aitoon ja kokonaisvaltaiseen poliittiseen tarkasteluun.”
Tarkoituksena on viedä lainmuutokset läpi vielä nykyisessä eduskunnassa.
Viranomaistoiminta jäihin
Sasi sanoi, että viranomaisten on nyt suhtauduttava voimassaolevaan asetukseen ”hyvin varovaisesti”. Suomennettuna se tarkoitti suunnilleen, että viranomaisella ei ole nyt valtuuksia mennä vaatimaan kansalaisilta mitään ennen kuin säännöksiin saadaan selvyys.
Sasi ei suostunut arvioimaan sitä, onko edessä korvausoikeudenkäyntejä, jos puhdistamoja on tehty perustuslain vastaisten säännösten nojalla.
”Tähän asiaan en halua ottaa kantaa, mutta sanoisin, että demokraattisessa yhteiskunnassa on tavanomaista, että lainsäädäntöä muutetaan suuntaan ja toiseen.”
Lehtomäki valmis yhteistyöhön
Valiokunnan käsittelyssä ollut hallituksen esitys jätevesimääräysten lievennyksistä ei ollut ongelmallinen.
Valiokunnan mukaan jätevesien käsittelystä vapauttamiselle voidaan asettaa 68 vuoden ikäraja. Valiokunta esittää harkittavaksi myös, voitaisiinko automaattinen vapautus myöntää myös kansaneläkkeen perusteella.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) vakuutti tyytyväisyyttään perustuslakivaliokunnan ratkaisuun. Hänen mukaansa toiveet säännösten siirtämisestä lakiin voidaan toteuttaa nopeasti, koska se on jo eduskunnan käsittelyssä.
Säädösten sisältöä arvioidaan Lehtomäen mukaan ympäristövaliokunnassa. Myös fosfori- ja typpiarvojen tasoa on hänen mukaansa mahdollista muuttaa.
”Jos asiallisen ja kohtuullisen toimeenpanon kannalta on tarpeen, voidaan katsoa millaista muuta hienosäätöä tarvitaan.”
Asetus päivitetään Lehtomäen mukaan sen jälkeen kun tarvittavat säännökset on siirretty lakiin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa
5 vastausta artikkeliin “Jätevesiasetus menee uusiksi”
No johan ne tuli järkiinsä ,toivottavasti Lehtomäki älyää erota
Aika pitkälle pääsi…
En tiedä onko hellyyttävää vai säälittävää, että seitsemän vuotta voimassa olleesta laista aletaan etsimään ja löydetään virheitä. Tästä ilmeisesti opitaan ainakin se, että pitkiä siirtymäaikoja on aivan turha käyttää, kun se ei vaikuta lain toteutumiseen ja varautumiseen juuri mitenkään. Onko niin, että nyt köyhät eläkeläiset eivät olisi seitsemässä vuodessa saneet säästettyä puhdistamon hintaa kasaan? Onko tämä puhdistamio oikeasti edes omakotitalon suurin korjausinvestointi esim 10v ajanjaksolla?
Lehtomäki on ollut tämän surullisen asian hoidossa harvoja suoraselkäisiä . Hän näkee tulevaisuuden tarpeet. Toiminnallinen hoito kunnissa esim. neuvonnan annossa ja sinisilmäinen luottaminen kaiken maailman kaupustelijoihin on aiheuttanut sen sekamelskan mikä kentällä on ollut. Missä on muuten suomalaisten ihmisten maalaisjärki, kun he tuosta noin vaan tilaavat ” paskanvatkaajia ” pihalleen ja maksavat niistä jopa yli 10.000 € ? Mikä on kunnallisen virkamiehen vastuu asiassa , hänhän tietää (esim .antaessaan laitetietoa eläkeläiselle) ,että em. vatkaaja vaatii jatkuvaa hoitoa ja seurantaa . Laitteen käyttö vaatii monipuolista osaamista siihen ei yksinkertaisesti vanhempi eläkeläispariskunta kykene. Asetus antaa jo nytkin erilaisia vaihtoehtoja ,joiden esiintuonti on ollut puutteellista.
Herkkähipiäisen Lehtomäen arvovallasta – ei suoraselkäisyydestä – tässä on kysymys. Asetus ja sen esittelymuistio on täynnä virheellisiä oletuksia ja hurskaita toivomuksia kuten Enestam on kertonut.
Edes näytteenottoa ei ole asetuksessa mietitty
Näytteiden otto ja tutkiminen on välttämätöntä, jotta puhdistusvaatimusten perusta olisi olemassa. Näytteenottoprosessi on häiriöherkkä ja kallis, eikä tekijästä ja maksajasta ole selvyyttä. Lisää vaikeuskerrointa aiheuttaa se, ettei markkinoilla olevissa pienpuhdistamoissa ole pääsääntöisesti näytteenottokaivoja, joten ne tulisi jälkikäteen rakentaa. Jäteveden maahanimeyttämisratkaisuissa näytteenotto on kaikissa tapauksissa mahdotonta, joten sen puhdistusteho jää aina arvailujen varaan. Eduskunnan ympäristövaliokunnan käsissä on nyt jätevesisäädännön muokkaaminen toteutuskelpoiseksi perustuslakivaliokunnan antamien viitteiden pohjalta. Myös kiinteistönomistajatahoja on vihdoinkin kuunneltava, muuten uudetkin säännökset jäävät roikkumaan ilmaan ja ”jätevesikapina” jatkuu loputtomiin.