Kokeile kuukausi maksutta

Uusia kauppakeskuksia rakennetaan yhä vilkkaasti

Kauppakeskusten rakentaminen jatkuu vilkkaana. Eri puolille maata arvioidaan nousevan lähivuosina keskimäärin neljä uutta keskusta vuodessa. Lisäksi monia vanhoja kauppakeskuksia laajennetaan ja uudistetaan. Rakentamisvauhti hieman hidastui toissa vuonna, mutta nyt tahti näyttää jatkuvan tasaisena, kertoo Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Juha Tiuraniemi.

Kauppakeskusten rakentaminen jatkuu vilkkaana. Eri puolille maata arvioidaan nousevan lähivuosina keskimäärin neljä uutta keskusta vuodessa. Lisäksi monia vanhoja kauppakeskuksia laajennetaan ja uudistetaan. Rakentamisvauhti hieman hidastui toissa vuonna, mutta nyt tahti näyttää jatkuvan tasaisena, kertoo Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Juha Tiuraniemi.

Tänä vuonna valmistuvista kauppakeskuksista peräti kolme kiilaa kymmenen suurimman listalle. Kuopion Ikea ja kauppakeskus ovat samaa kokoluokkaa kuin Vantaan Jumbo, joka pitää listan neljättä sijaa. Kymmenen kärkeen nousevat lisäksi Kouvolan Tervaskankaan ja Hyvinkään kauppakeskukset.

”Kauppakeskusten keskimääräinen koko on kasvanut koko ajan. Niihin sijoittuu yhä enemmän erilaisia palveluja. Kauppakeskukset eivät ole enää pelkkiä ostospaikkoja, vaan niistä on tullut myös kohtaamis- ja ajanviettopaikkoja”, Tiuraniemi huomauttaa.

Lähivuosina uudistetaan myös monia keskustan kohteita. Esimerkiksi Helsingin keskustassa City-Center ja Forumin kauppakeskus uudistuvat.

Remontti- ja laajennusprojekteja näyttäisi olevan vireillä lukumääräisesti jopa enemmän kuin kokonaan uusia rakennushankkeita.

Kauppakeskusyhdistys arvioi, että talouskriisi viivästyttää joitakin uusia aloituksia. Myös vuokrauspäätöksiä saatetaan miettiä entistä kauemmin. Esimerkiksi Lapualle nousevan Ideaparkin rakentamisen aloitusta on siirretty puolella vuodella, koska talousnäkymät ovat synkentyneet.

Parisataa hanketta vireillä

Ympäristöministeriön tuorein, vuonna 2008 tekemä selvitys osoitti, että vireillä oli tuolloin liki parisataa seudullisesti merkittävää kaupan hanketta. Ne sisälsivät yli viisi miljoonaa neliötä kaupan uutta kerrosalaa eli noin 30 prosenttia vähittäiskaupan silloisesta kerrosalasta.

Vain osalla näistä hankkeista on kaavallisia edellytyksiä, huomauttaa erityisasiantuntija Pekka Normo ympäristöministeriöstä.

Uuden lain mukaan kauppakeskukset pitää sijoittaa ensisijaisesti kaupunkien keskustoihin. Tarkoitus on padota kehitystä, jossa niitä on rakennettu taajamien laidoille.

Yksi iso peruskysymys kauppakeskusten tulevaisuudelle on verkkokaupan rooli ja merkitys. Verkkokauppa on selkeässä nousussa.

”Nyt joudutaan miettimään, miten tämä vaikuttaa kaupan fyysisiin toimitilatarpeisiin”, Normo pohtii.

Osa vastatuulessa

Isoista kauppakeskushankkeista esimerkiksi Jyväskylään kaavailtu Eteläportti on ollut vastatuulessa. Ympäristöministeriö jätti kaavan vahvistamatta, koska kauppakeskus oli liian irrallaan yhdyskuntarakenteesta.

Hanketta ei ole kuitenkaan haudattu, vaan Jyväskylän kaupunki pitää sitä hyvinkin toteuttamiskelpoisena.

Myös Tampereen keskustaan pitkään suunnitteilla ollut Ratinan kauppakeskus on viivästynyt. Syynä ovat olleet valitukset ja vaikeudet saada tarpeeksi vuokralaisia.

Oulussa puolestaan ydinkeskustan kauppakeskushankkeet ovat riippuvaisia maan alle suunniteltujen parkkitilojen rakentamisesta. Hankkeita viivästyttää kaupungin kallioparkkipäätöksestä tehty valitus.

Jos kalliotilojen rakennustyö lähtee käyntiin tänä vuonna, keskustan uudet kauppakeskukset ja pysäköintilaitos voisivat avata ovensa vuodenvaihteessa 2015, sanoo Oulun kaupungin asemakaavapäällikkö Matti Karhula.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Uusia kauppakeskuksia rakennetaan yhä vilkkaasti”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat