Rakennuslupien raju laskuvauhti oikeni hieman toukokuussa
Rakennuslupakuutioiden lasku jatkui myös kuluvan vuoden toukokuussa, mutta lasku ei ollut enää aivan yhtä jyrkkää kuin edeltävinä kuukausina. Rakennuslupia myönnettiin toukokuussa 2012 yhteensä 3,72 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 13,9 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Vielä vuoden 2012 neljän ensimmäisen kuukauden aikana laskua kertyi neljännes viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotiedoista.
Rakennuslupakuutioiden lasku jatkui myös kuluvan vuoden toukokuussa, mutta lasku ei ollut enää aivan yhtä jyrkkää kuin edeltävinä kuukausina. Rakennuslupia myönnettiin toukokuussa 2012 yhteensä 3,72 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 13,9 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Vielä vuoden 2012 neljän ensimmäisen kuukauden aikana laskua kertyi neljännes viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotiedoista.
Kuluvan vuoden toukokuussa kaikkein eniten vähenivät liike- ja toimistorakennuksille myönnetyt rakennusluvat. Liike- ja toimistorakennuksille myönnettiin rakennuslupia yhteensä 0,44 miljoonalle kuutiometrille. Laskua kertyi 39,6 prosenttia.
Sen sijaan teollisuus- ja varastorakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä kasvoi 0,86 miljoonaan kuutioon eli 6 prosenttia vuoden 2011 toukokuusta. Samaan aikaan julkisille palvelurakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä lisääntyi 8,3 prosenttia 0,29 miljoonaan kuutioon.
Asuinrakennusten osalta lupamäärät olivat laskussa. Toukokuussa 2012 myönnettiin rakennuslupa 2 981 uudelle asunnolle, mikä on 19,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinkerrostalojen lupamäärät supistuivat 23 prosenttia ja rivi- ja ketjutalojen lupamäärät 11 prosenttia. Erillisten pientalojen lupamäärä väheni 20 prosenttia.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Rakennuslupien raju laskuvauhti oikeni hieman toukokuussa”
Tämä rakennusalalle tarjottava toimialatieto on kyllä ’yhtä pitkää kuin levveetä.’
Milloin puhutaan rakennusluvista, milloin ’aloituksista’ ja milloin arvioidaan valmistuvien määrää tietylle kalenterivuodelle. Isoilla toimijoilla on toki tapansa löytää tästä lukujen tulvasta oleellinen omiin analyyseihin ja päätöksenteon pohjaksi johdolle.
Kysyä sen sijaan voi eikö jäsenistön pitäisi edellyttää vaikkapa RT:ltä parempaa alan suhdannetietoa…saako vastausta on sitten toinen juttu.
Lisäksi koko seurannassa on yksi keskeinen puute. Kelpaisiko teille raportointi Suomen autokannasta ilman että rekisteristä poistettuja otetaan huomioon ? Ei, mutta Suomen asuntokantaa (luokkaa 2.4 miljoonaa asuntoa) seurataan näin, ikäänkuin kaikki mitä rakennetaan olisi lisää kantaan. Jos vanhalta rintamamiestontilta lähtee asukkaat palvelukotiin, torppa puretaan ja tilalle nousee kolmen perheen rivitalo lisääntyy Suomen asuntokanta ymmärtääkseni kahdella (kolme miinus yksi on kaksi).
Asfalttiliiton tonnien tilastointi ei ollut kilpailulainsäädönnön mukaan hyväksyttävää, eli lienee parasta, että valtio hoitaa kaikki tilastoinnit nyt ja vastaisuudessa.
Tätä on myös allekirjoittanut ihmetellyt.
Vaikkapa Rakli tekee myös raportteja joissa ei ole kannan vähennystä mukana.
Asuntopula on turvattu useaksi sukupolviksi tästä myös eteenpäin sillä jos kannan poistuminen, väestön lisääntymine ja sinkkutaloustrendi otetaan huomioon tulee miinusta vrt. kysyntä isosti joka vuosi.