”Tähän päivään asti olen vastustanut vakaasti Destian myyntiä ja aion tehdä sitä jatkossakin”, Kyllönen kertoo.
Myös Destian henkilökuntaa edustavissa ammattiliitoissa mahdollinen myynti sai nuivan vastaanoton. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vetoaa ministereihin, jotta he hylkäisivät myyntiesityksen.
”Destiaa ei saa myydä. Vaarana on hintojen nousu tierakennuksessa, jos muutama suuri yritys saa markkinat haltuunsa”, Eloranta sanoo tiedotteessa.
Satonen (kok.) arvioi, ettei Destian omistus ole poliittinen kysymys. Yle Uutiset kertoi eilen, että hallituksessa suunnitellaan Destian myyntiä.
Satosen mukaan taustalla on kysymys, pitääkö valtion omistaa yhtiö, joka kilpailee yksityisten yritysten kanssa samoilla markkinoilla.
Destialla on noin 1600 työntekijää.
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Kyllönen ja JHL vastustavat valtionyhtiö Destian myyntiä”
Destia on tehnyt vuosia tappiota ja samalla tehnyt valtion ja kuntien rahoittamia urakoita alihinnalla johon normaalilla liiketoiminnalla ei pysty. Ero on ollut jopa -20%. Tässä ei ole ollut mitään järkeä. Lisäksi Destian suhde alihankkijoihinsa ei ole ollut kestävällä tasolla, koska eihän Destia mitään rakennusresursseja omista. Alihankkijoilta on revitty alihintaan lasketun urakan puuttuvia euroja tyyliin tässä on hinta, joko teet tai et tee.
Valtion yritys on näyttänyt mallia siitä miten nöyryytetään ja köyhdytetään alihankkijoita.
Joko näitä urakoita ei kilpailuteta yksityisillä yrityksillä lainkaan tai niihin osallistuvat tekevät ne oikeilla kustannustasoilla.
Jos urakoita kilpailutetaan myös yksityisillä, valtiolla on hyvä olla rooli laadun ja kustannusten ja tehtyjen töiden toteamisessa.
Just niin. Et ainakaan ole Destian hommissa, kun tuollaista tuubaa kirjoittelet.
Ainoa, missä olen Kyllösen kanssa samaa mieltä on tämä myyntiasia. Kokoomuksen ja demarien keskittämispolitiikka tulee ihan tarpeeksi kalliiksi jo nyt, ei sitä enää tarvitse lisätä. Periaatteessa palkansaajana myyntiä vastaan ei mitään muuten ole, mutta yhden ison tekijän sulautuminen toiseen ei olisi alalla hyvä asia. Kaikkialla puhutaan kilpailun lisäämisen tarpeesta, mutta todellisuudessa keskittämisessä pyritään juuri päinvastaiseen asiaan.
Jos sen sijaan ostaja olisi joku alan ulkopuolinen taho, silloin ainakaan periaatteessa mikään ei markkinoilla muuttuisi. Se hämmästyttää, että kun Destia vihdoin alkaa olla tuloksentekokunnossa, omistaja vähentäisi omistustaan ja saamaansa hyötyä siitä. Eikö takavuosien esimerkit ole mitään opettaneet?
Valtio omistaa kuntien ohella Suomen infran. Olisi siksi lyhytnäköistä myydä molemmat valltion infrarakentajat. Ulkomaiset jätit ottaisivat ne mielellään halussaan keskittää markkinoita ja parantaa katteitaan. Valtiolle jäisi tässä pelissä maksajan rooli. Sen on viisasta olla urakoinnissa mukana valvomassa, ettei ala kartellisoidu liikaa.
Suomen rakennusalasta merkittävä osa on jo polkumyyty ulkomaille (Partek, Lohja, Parma, Paroc, Ahlstömin villat, lähes koko tiiliteollisuus, NCC, Seicon, Viatek, Liikennetekniikka yms.). Vieläkö tuota listaa kannataa jatkaa? Uhkakuva tytäryhtiötaloudesta, jossa suomalaiset suljetaan kotimarkkinoille ja vientimarkkinat ja oma kehityö lopetetaan on jo pitkälti toteutunut. Emme jää tässä pelissä edes tyttären vaan pikemminkin äpärän asemaan.
Tiedän hyvin mistä puhun koska olen kilpaillut Destian kanssa samoista hankkeista ja ihmetellyt heidän toimintaansa. Sitä on joutunut ihmettelemään että miksi valtio tappiota tekemällä syö muiden yritysten toimeentulon. Heillä oli alkuvaiheessa varsin lennokkaita ideoita kaikkien mahdollisten markkinoiden valtaamisesta.
Jos tehdään verovaroilla tappiota, silloin pitäisi pysyä markkinataloudesta kokonaan erossa, eikä syödä ilman avustuksia elävien yritysten leipää. Jos esimerkiksi hoitourakat halutaan teettää valtion työnä, niin tehdään sitten. Turha niitä on silloin kilpailuttaa. Kahdella tuolilla istuminen ei pitkän päälle onnistu. Ne jotka valittavat teiden huonosta hoidosta voivat kohdistaa valituksensa Destiaan jolla on lähes kaikki hoitourakat hallussaan. Syy on todennäköisesti liian vähäiset määrärahat, mutta kyllä Destia kovin halvalla tarjouksia tekee. En tiedä kuka siinä pystyy elämään. Politiikka alihankkijoiden suuntaan olikin että tässä on hinta, teet tai et tee.
Jossain vaiheessa huomasin että Destia muutti linjaansa tappioiden vähentämiseksi ja muutkin alkoivat saada urakoita. Se on johtanut sitten Destian pienentymiseen vuosi vuodelta niin liikevaihdon kuin henkilömäärän suhteen.
Valtion infran rakentaminen ja hoito pitää joko tehdä kokonaan valtion voimin tai sitten myydä Destia pois normaaleja markkinoita häiritsemästä. Markkinoiden tuhoaminen ei saa olla valtion rooli.
Muistellanpa mitä tapahtui kun TVH.sta tuli tielaitos.
Kalusto uusittiin tielaitokselle valtion rahoilla, siinä meni veronmaksajien rahoja miljoonia.
Tielaitos tuli ”vapaille markkinoille” erityiseduilla.
Ilmaisella kalustolla, verottomalla liikevaihdolla se sai etuoikeuden kilpailla näennäisesti alihintaan oikeasti yksityisiä vastaan.
Tuo etuoikeutettu asema on kestänyt liian pitkään.
Yksityiset ovat joutuneet maksamaan kalustonsa itse, lisäksi verot liiketoiminnasta.
On kilpailun kannalta parempi, että kaikki lähtee samoista lähtökohdista kaluston ja verotuksen suhteen.
Taitaa tässä taas käydä kuten tavallista, omaisuutta ja liiketoimintaa siirrellään yritysjärjestelyillä alihintaan ennakkoon valituille suljetulla ”kaupalla”.
Destia ei todennäköisesti ole yhtään ainoaa urakkaa ottanut tietoisesti tappiolla. Firman sisäiset säännöt kieltävät tuollaisen toiminnan. Tarjouskisassa on tehty laskuvirheitä tai ollaan oltu ylioptimistisia kenties tietämättömyyden takia. Tässä homma ei kuitenkaan poikkea kilpailijoista. Esimerkiksi Skanskan infrapuoli ei ole millään tavalla kuuluisa tuloksekkaasta toiminnasta. EIkä yhteistyö Lemminkäisen kanssa oikein onnistunut Muurlan ja Lohjan välisessä urakassakaan. Mitä nyt dumppasivat hintoja, eikä varsinkaan aliurakoitsijat siellä eläneet. Taisipa jokunen kaatuakin. Puhumattakaan siitä, mitä päällystäjät poislukien Destia harrastivat jokin aika sitten. Tuollaistako yksityisten yritysten käsitys markkinataloudesta on?
Destialla tosiaan oli suuret tavoitteet jokunen vuosi sitten. Niiden isä kuitenkin joutui jättämään paikkansa tunnetusta syistä ja nykyinen strategia on huomattavasti maanläheisempi ja realistisempi. Lisäksi pyrkimyksestä olla ”Itämerenalueen johtava infarakentaja” aiheutuneet murheet alkaa olla jo selvitetty. Mutta mitäpä tästä, missä firmassa ei isojakin munauksia tehtäisi niin strategisella kuin ihan käytännöntasollakin. Tässä suhteessa Destia ei ole mikään poikkeus eikä syy myydä tai olla myymättä firmaa.
Kokoomus haluaa myydä kaikki kansalaisten omistamat firmat.
Kokoomus, sasi, haluaa antaa Suomalaisten rahat kreikkalaisille.
Kreikkalaiset eivä halua myydä kansalaisten omistamia firmoja.
Kokoomuksen tavoite tuntuu olevan yhteisen omaisuuden siirtäminen muutamalle bonusmiehelle.
Juu myyntiin vain