Ympäristöministeriö varoittaa kuntia romahdusriskeistä – katso lista kohteista
Listalla on Lahden kisastadionin lisäksi muun muassa kaksi helsinkiläistä eliittikoulua, Valion pääkonttori, Lappeenrannan kirjasto, VR:n asemakatos Kouvolassa. Pääosa kohteista on vesitorneja, mutta mukana on jopa Sibelius-monumentti.
Ympäristöministeriö on lähettänyt ELY-keskuksille kirjeen, jonka liitteenä on luettelo vaarallisia jännebetonirakenteita sisältävistä kohteista. Ongelmakohteet on rakennettu 1960-ja 1970 luvuilla ja niissä on käytetty jännebetonirakenteita, joissa on käytetty KA-jännemenetelmää ja saksalaista Sigma Oval jänneterästä. Viime viikolla Rakennuslehden uutisoima Lahden kisastadion on yksi listalla olevista kohteista.
Viime torstaina lähetetyssä kirjeessä ympäristöministeriö pyytää, että ELY-keskukset välittävät tiedon rakennusvalvonnoille, joiden alueella kyseisiä kohteita sijaitsee. Rakennusvalvontaviranomaiset voivat maankäyttö- ja rakennuslain nojalla yhdessä kiinteistönomistajien kanssa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin rakennusten rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Ongelmarakenteen nosti esille Onnettomuustutkintakeskuksen Jyväskylän vesitornin sortumaa koskeva tutkimusseloste. Siinä todetaan, että eräät korkealujuuksiset teräslaadut ovat alttiita niin sanotun viivästyneen vetymurtuman aiheuttamalle säröilylle. Näitä teräslaatuja on käytetty rakenteissa ainakin KA-jännemenetelmää käytettäessä. Erityisesti on noussut esille saksalainen Sigma Oval -jänneteräs, jonka tunnistaa sen ovaalinmuotoisesta poikkileikkauksesta. Teräksen käyttö kiellettiin sekä Saksassa että Suomessa vuonna 1978.
Ohessa on ympäristöministeriön luettelo kohteista, joissa on mahdollisesti käytetty Sigma Oval -jänneteräksiä. Ministeriön mukaan luettelo ei ole täydellinen siinä on myös kohteita, joita on korjattu tai esimerkiksi poistettu käytöstä.
Riski koskee erityisesti kohteita, joissa jännebetonirakenteisiin voi mahdollisesti päästä vettä, koska ko. teräkset ovat poikkeuksellisen korroosioherkkiä. Kuivissa rakenteissa korroosioriskiä ei juuri ole.
Ympäristömininisteriön kokoma lista. KA-jännemenetelmän käyttökohteita Suomessa (rakennettu vuosina 1963-1978):
Asemakatos,
VR, Kouvola
Kattopalkit, KOP, Lahti
Kallioankkurit, Pohjolan Voima Oy
Messuhallin vetotangot, Helsinki?
Kallioankkurit, Outokumpu Oy, Outokumpu
Herajoen meijeri, Herajoki
Sibelius-monumentti, Helsinki
Yhteisnormaalilyseo, Helsinki
Wärtsilä Oy, telakka, kallioankkurit, Helsinki
HOP-Kestikartano, kallioankkurit, Helsinki
Kyläsaaren puhdistamo, Helsinki
Oy Alko Ab, kattopalkit, Helsinki
Katerman voimalaitos, kallioankkurit, Sotkamo
Helsingin kaupungin sähkölaitos, kallioankkurit, Helsinki
Elimäenkatu 20, kattopalkit, Helsinki
Kuopion kaupunki, kallioankkurit, Kuopio
Suomalainen yhteiskoulu, kattopalkit, Helsinki
Nurmijärven vesitorni (1000 m3), Nurmijärvi (korjattu, vanteet ympärillä)
Hakunilan vesitorni (1000 m3), Vantaa (korjattu, TB-PALKKI ympärillä)
Tuusulan vesitorni (1000m3), Tuusula (purettu)
Kirkkonummen vesitorni (1000 m3), Kirkkonummi (korjattu, vanteet ympärillä)
Lammin vesitorni (1000m3, pilarit ulkokehällä), Lammi
Lappeenrannan kirjasto, kattorakenne, Lappeenranta
Korson MJ-tornit (4×1000 m3), Vantaa, (korjattu, TB-PALKKI ympärillä)
Lauttakylän vesitorni, Huittinen
Keravan alavesisäiliö, Kerava
Tiefundamentti, Kipparlahti
Kausalan vesitorni (1000 m3, pilarit ulkokehällä), Iitti
Peratek, Alkon kallioankkurit, Lahti?
Klaukkalan vesitorni (1000 m3), Nurmijärvi (korjattu, vanteet ympärillä)
Kariniemen jätevesipuhdistamo, Lahti, KA- jälkijännityspannat liukuvalutornien ympärillä
TVL-Hämeen piiri, tukiseinäankkurit, Tampere?
YIT, Skjöldvik, laituriankkurit, Porvoo
Tammisaaren vesitorni (2000 m3), Tammisaari, (Finnmap tehnyt korjaussuunnitelman)
Iisalmen vesitorni (2000m3), Iisalmi, 1976 (Finnmap tehnyt korjaussuunnitelman)
Valio, pääkonttori, Helsinki, sisärakenne
Lahden urheilukeskuksen pääkatsomo, Lahti, katon vetotangoissa KA-menetelmä, kaupunki selvittää parhaillaan
Hiekkaharjun vesitorni (6000 m3), Vantaa (Pöyry pyytänyt tutkimustarjousta Contestalta)
Porvoon vesitorni, Hamar (2000 m3), Porvoo (Finnmap tehnyt korjaussuunnitelman)
Rajamäen vesitorni (1000m3), Nurmijärvi (korjattu, vanteet ympärillä)
Paikallavalutorneja:
Järvenpään vesitorni?, Järvenpää (p-valettu, jännemenetelmä ei tiedossa)
Joutsenon vesitorni (500 m3)?, Lappeenranta (Contesta tutkinut betonit 2 vuotta sitten, p-valu + jännitys)
Raision-Naantalin vesitorni?, Raisio (Contesta tutkinut betonit 2 vuotta sitten, p-valu + jännitys)
Vesitorni?, Porvoo (Todennäköisesti ei tehty KA-menetelmällä, p-valettu)
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ympäristöministeriö varoittaa kuntia romahdusriskeistä – katso lista kohteista”