Hirvonen on esittänyt jo vuosia sitten säädösmuutosta, jonka perusteella ulkomainen työnantaja velvoitettaisiin toimittamaan ennakonpidätys tai perimään lähdevero Suomessa tehdystä työstä maksamistaan palkoista riippumatta siitä, onko yrityksellä täällä kiinteä toimipaikka. Nyt tällaista velvollisuutta ei ole, jos yrityksellä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa. Rakennusyritysten kohdalla tämä edellyttää yleensä vähintään kuusi kuukautta kestävää urakkaa Suomessa.
Suomessa työpalveluja tarjoavia ulkomaalaisia yrityksiä tulisi Hirvosen mukaan käsitellä myös rekisteriasioissa suomalaisten tapaan. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta työkorvauksesta olisi yrityksen toimialasta riippumatta perittävä lähdevero, jos yritystä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.
600-700 miljoonan menetykset
Veronumeron käyttöön ottamisen jälkeen verottajalla on tieto ulkomaisista työntekijöistä, mutta se ei vielä takaa eurojen kilahtamista valtion kassaan.
”Veronumerolla saadaan työntekijät rekisteriin, mutta se ei auta, jos he eivät maksa veroja. Olisi huomattavasti tehokkaampaa, jos työnantaja hoitaisi ennakonpidätyksen tai lähdeveron perimisen”, Hirvonen sanoo.
Hänen mukaansa ulkomaisten yritysten löperön kohtelun takia menetetään verotuloja jopa 600–700 miljoonaa euroa vuodessa. Suoranaisten veromenetysten lisäksi alipalkkaus kaventaa veropohjaa. Verolainsäädännön ja valvonnan aukkoja hyödyntävät ja alipalkattua työvoimaa käyttävät ulkomaille rekisteröidyt aliurakoitsijat aiheuttavat suomalaisrakentajien työttömyyttä, jota torjutaan elvyttämällä rakentamista. Elvytyseuroja valuu kuitenkin ulkomaille.
Hirvosen mukaan rakennusalalla on tehty todella hyvä sarja harmaan talouden torjuntakeinoja. ”Käännetty arvonlisävero, tilaajavastuulain uudistaminen, veronumero ja viimeisimpänä urakka- ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus”, hän luettelee. Toimien vaikutukset uhkaavat kuitenkin jäädä vähäisiksi, sillä järjestelmä vuotaa ulkomaisten yritysten kautta.
”Veronsa ja työntekijämaksunsa maksavat suomalais-yritykset kärsivät”, Hirvonen sanoo.
EK vastustaa
Keväällä 2013 raporttinsa jättänyt valtiovarainministeriön työryhmä tyrmäsi Hirvosen ehdotukset ulkomaisten yritysten velvoitteiden kiristämisestä. Yksi lukuisista perusteluista kielteiseen suhtautumiseen oli epäily, että ulkomainen työnantaja saattaisi jättää toimittamatta pidättämänsä verorahat viranomaisille. Hirvonen huomauttaa, että suomalaisiltakin harmaata taloutta harjoittavilta tai maksukyvyttömiksi joutuneilta työnantajilta on jäänyt suorittamatta verottajalle yli 800 miljoonan euron edestä ennakonpidätyksiä. Silti kukaan ei esitä, että Suomessa luovuttaisiin ennakonpidätysten toimittamisesta.
EU:n säännös työvoiman vapaasta liikkumisestakaan ei Hirvosen mukaan tarkoita sitä, että ulkomaisille yrityksille pitäisi antaa erivapauksia.
Rakennusteollisuus RT on ajanut aktiivisesti harmaan talouden vastaisia toimia turvatakseen rehellisesti toimivien yritysten kilpailumahdollisuudet. EK sen sijaan on Hirvosen mukaan suhtautunut moniin kiristystoimiin torjuvasti. Hän epäilee, että taustalla on halu säilyttää Suomessa halpa ulkomainen työntekijäreservi.
”Valtiovarainministeriö on kuunnellut herkällä korvalla elinkeinoelämää veroasioissa. Nyt on kuitenkin iso riski, että elvytyseuroista iso osa menee suoraan Suomenlahden eteläpuolelle”, Hirvonen sanoo.
Pieni kiinnijäämisriski
Viime heinäkuun alussa tuli voimaan urakka- ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus verottajalle. Hirvonen odottaa mielenkiinnolla, miten Verohallinto selviää ilmoitusten käsittelyruuhkasta. Tarkastusten tekemiseenkin pitäisi satsata, sillä alle 100 000 euron liikevaihtoa tekevien yritysten riski joutua tarkastuksen kohteeksi on vain 0,5 prosenttia. Ja joka vuosi perustetaan Suomessa 12 000 uutta osakeyhtiötä, joista puolet jatkaa tavalla tai toisella vanhan yrityksen toimintaa. Ilmoitusvelvollisuuden vaikutuksia pitäisi pystyä tehostamaan jalkatyönä tehtävällä valvonnalla.
”On väärin, jos yrityksille suuria kustannuksia maksanutta järjestelmää ei käytetä hyväksi hyödyntämällä verotietoja tehokkaasti. Eivätkä pelkät tarkastuksetkaan välttämättä riitä, sillä saamatta jääneet rahat pitäisi pystyä myös keräämään”, Hirvonen sanoo.
Ylitarkastaja Pekka Muinonen Verohallinnosta on todennut, etteivät resurssit ole riittäviä tällä hetkellä.
Pakkokeinoja perintään
Hirvosen mukaan verottaja voisi käyttää paljon nykyistä enemmän turvaamistoimia, joilla estettäisiin omaisuuden piilottaminen.
”Suomessa myös tarvittaisiin tietojen käsittelyssä ja analysoinnissa viranomaisten yhteistä tiedustelutoimintaa Ruotsin tapaan”, Hirvonen sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsin verottajalla onkin selvästi Suomen verottajaa aktiivisempi rooli harmaan talouden ja verorikosten torjunnassa. Siellä panostetaan myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan verohallinnon kautta. Harmaan talouden määrä on Ruotsissa suhteessa samaa suuruusluokkaa kuin Suomessa.
Twitter: @toimittaja1
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Markku Hirvonen: Elvytys valuu Viroon ulkomaisten yritysten erityisetujen takia”
Mielestäni suurin ongelma ovat suuret työttömyyskorvaukset, virolainen tekee samalla rahalla 8 tunnin työpäiviä.
Samaa jatkaen yhden mielosen palkalla saa keskimäärin viisi virolaista.Tietysi yksikin mies on ok, mikäli teet töitä viiden edestä, kykenetkö siihen?
En näe yhteyttä työttömyyskorvausten ja yritysten erityisetujen välillä. Ongelma on taas muualla kuin työmiehessä.
Onko Suomen valtio hölmöläisten hallussa? Virolaiset yritykset eivät maksa veroja Suomeen. Kuitenkin Suomessa työssä käyvät virolaiset saattavat kuitata Suomesta lapsilisiä, jos perheen isä käy Suomessa töissä. Voiko olla totta?
”Virolaiset yritykset eivät maksa veroja Suomeen. Kuitenkin Suomessa työssä käyvät virolaiset saattavat kuitata Suomesta lapsilisiä, jos perheen isä käy Suomessa töissä. ”
Ja perheen isä käy suomessa töissä sen aikaa että alkaa saamaan ansiosidonnaista, on sen jälkeen ”työttömänä” virossa (tai muussa maassa) töissä 500 päivää ja palaa taas tekemään ansiosidonnaisen vaaditut työviikot. Asiakkaan halpa hinta on kallis yhteiskunnalle.
Pääurakoitsijat, jotka käyttää alihankintaa hyötyvät tilanteesta, kun ulkomaalainen firma ei maksa Suomeen veroja. EK haluaa Suomeen pysyvän halpatyövoima reservin.
Mielenkiintoista, että RT ja EK ovat asiasta eri mieltä. EK:ta johtaa kuitenkin rakentaja Kokkila.
Ruotsi elvyttää rakentamalla tuotantoa, eikä huvikseen: http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194926082849/artikkeli/kaivosjatti+hakee+tyontekijoita+suomesta+ruotsin+lappiin.html
Suomesta on tulossa pohjolan banaanivaltio ja Ruotsi sen kun porskuttaa…