Kokeile kuukausi maksutta

NCC toteuttaa vuokra-asuntoja OP-Vuokratuotolle Kuopioon

NCC ja erikoissijoitusrahasto OP-Vuokratuotto ovat allekirjoittaneet sopimuksen 58 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakentamisesta Kuopion Pappilanmäkeen.

Kohteen rakentaminen käynnistyy alkuvuonna 2015 ja asunnot valmistuvat kesällä 2016.

Asunto Oy Kuopion Papinpihan kaksi taloa rakennetaan Ruustinnankujan varteen. Ne ovat viimeisiä NCC:n viiden talon ryppäästä. Aikaisemmin rakennetut kolme taloa ovat omistusasuntoyhtiöitä.

”Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyön jatkumisesta OP-Pohjola-ryhmän kanssa. NCC rakentaa parhaillaan OP-vuokratuotolle kohdetta myös Kuopion Saaristokaupunkiin”,  NCC:n kiinteistökehitysjohtaja Markus Pitkänen sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “NCC toteuttaa vuokra-asuntoja OP-Vuokratuotolle Kuopioon”

  1. Näyttävät taas olevan suurelta osin lämpörapattuja.

    Lämpörapatut toimivat, jos:

    ”Eristerappaus tehdään betonirakenteen päälle.
    Lämmöneristeen sisäpinta on elämättömämpi ja kosteutta kestävämpi. Sisäpuolen vesihöyrynvastus on riittävä.

    Räystäät, ikkuna- ja oviliitokset sekä läpiviennit tiivistetään huolellisesti siten, että rakenteeseen ei pääse sadevettä ja rakenteen läpi ei tapahdu ilmavuotoja.

    Lämmöneristeet kiinnitetään betonirungon pintaan liimalaastilla ja mekaanisilla kiinnikkeillä liikkeiden vähentämiseksi ja sisäisen konvektion ehkäisemiseksi. Tämä korostuu entisestään eristepaksuuksien kasvaessa.

    Ohutrappauksen tartunta lämmöneristeen pintaan tulee varmistaa tekemällä rappaus riittävän puhtaaseen pintaan. Tarvittaessa lämmöneristeen pinta on hiottava.

    Rappaus tulee tehdä mahdollisimman pian lämmöneristeiden asentamisen jälkeen.

    Rappausten lämpö- ja kosteusliikkeet tulee ottaa huomioon halkeilun eliminoimiseksi.
    Ohutrappauksen paksuus tulee olla alle 10 mm. Suositeltava paksuus on n. 5 mm. Liikuntasaumoja voidaan käyttää lisävarmistuksena.
    Kolmikerrosrappauksessa tulee olla riittävän leveät (min. 6 mm) pystysuuntaiset liikuntasaumat max. 10–15 m välein. Vaaka-suuntaiset liikuntasaumat ovat ongelma sadeveden valuessa niihin.

    Rappauslaastien tulee olla lisähuokostettuja pakkasrapautumisen estämiseksi.

    Maalien tulee olla vettä hylkiviä, jotta sadevesi ei imeydy rappauslaasteihin.

    Maalien tulee olla hyvin vesihöyryä läpäiseviä, jotta rakenne pääsee tehokkaasti kuivumaan.”

    lähde: Vinha, J. 2008, Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Suomen ilmastossa, TTY.

    Toteutuvatko nämä kaikki varmasti?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat